Sápmi |

Rádjejohtimis sirdásit gaskavahkko diimmá giđa lágan dillái – rádjebargiin soitet jearahišgoahtit duođaštusaid barggu dehálašvuođas

Ođđa ráddjehusat čuhcet eandalit Sápmái, dasgo gaskavahkko rájes rádjeservošis ii leat šat sierra lohpi johtit ránnjáriikkas.

Tero Paltto seisoo Suomen ja Norjan suljetulla rajalla Karigasniemen tullissa
Gáregasnjárgalaš Tero Paltto ii bala rádjejohtima ođđa ráddjehusain. Govva: Vesa Toppari / Yle

Suopma čavge gaskavahkko rájes rádjejohtima Suoma rájáin, amas ođđa koronavirusvariánta leavvat Supmii. Ráddjehus guoská buot Schengen-riikkaid.

Rádjejohtimis sirdásitge dán vahkus diimmá giđa lágan dillái, mas johtin rájáid badjel lea ráddjejuvvon čavgadit, dadjá Lappi rádjegozáhuslágádusa veahkkekommanderejeaddji Janne Kurvinen.

– Gal dát oalle seammalágan dilli lea, go mannan giđa. Stáhtaráđđi lea háliidan čavget johtima, vai bastet sihkkarastit dearvvašvuođa eiseválddiid doaimmaid koronadilis, dadjá Kurvinen.

Sápmelaččain lohpi rasttildit rájá ealáhusaide čatnon bargguin

Ođđa ráddjehusat čuhcet eandalit Sápmái ja rádjeguovlluide, dasgo gaskavahkko rájes rádjeservošis ii leat šat sierra lohpi johtit ránnjáriikkas.

Rádjaservošiid ássiin ii maiddái leat šat riekti rasttildit rájá eará go rádjarasttildanbáikkiid bokte.

Ráddjehusat eai goit guoskka sápmelaččaid vuođđolágas oaivvilduvvon rivttiide hárjehit ealáhusas ja kultuvrras.

– Sápmelaččat ožžot ain dás duohkoge rasttildit riikarájá mohtorfievrruin, go leat ealáhusaide čatnon bargguin. Dasa ii dárbbaš sierra lobi, dadjá Kurvinen.

Dakkár olbmot, geat eai leat sápmelaččat ja barget ealáhusaiguin rádjeguovllus, sáhttet váldit oktavuođa Lappi rádjegozáhuslágádusa ovdagoddái.

– Mii sáhttit ovttas de geahčadit dili, ahte sáhttitgo mieđihit ráji rasttildanlobi. Go rádjeservoša meroštallan dál jávká, de seammás nohká maiddái rádjegieldalaččaid riekti rasttildit rájá meahccefievrruin, čilge Kurvinen.

Lapin rajavartioston komentaja everstiluutnantti Janne Kurvinen
Lappi rádjegozáhuslágádusa veahkkekommanderejeaddji Janne Kurvinen muitala, ahte rádjejohtin čavgejuvvo garrasit gaskavahkko rájes. Govva: Sauli Antikainen / Yle

Rádjebargit šaddet ákkastallat iežas barggu dehálašvuođa

Ođđa mearrádusa mielde sisrájá bokte boahtán bargomátkejohtalusas lea lobálaš dušše vealtameahttun bargomátkejohtalus Supmii. Stáhtaráđđi goittotge deattuha, ahte suopmelaččain ja Suomas ássi olbmuin lea ain riekti rasttildit rájá vuođđolága mielde.

Lappi rádjegozáhuslágádusa veahkkekommanderejeaddji Janne Kurvinen mielde maiddái rádjebargit, geat johtet Suomas Norgii, gártet ákkastallat rádjeeiseválddiide iežaset barggu dehálašvuođa. Sáhttá leat, ahte dás duohko buot bargojohtolat ii leat seammaárvosaš, árvala Janne Kurvinen. Son ávžžuha rádjebargiid háhkat duođaštusa iežas bargoaddis, mas ákkastallojuvvo barggu dehálašvuohta.

– Duođaštusas ferte boahtit ovdan, ahte bargu lea vealtameahttun, iige dan sáhte ájihit. Dan duođaštusa galgá dasto čájehit rádjedárkkisteaddjiide rasttildettiin rájá, čilge Kurvinen.

Rádjebargi: "Ii dat ábut álgit menddo olu ballat"

Gáregasnjárgalaš Tero Paltto johtá beaivválaččat Norgga beallái Kárášjohkii, gos son joraha iežas fitnodaga. Mannan giđa rájes leat mátkkoštanráddjehusat rievdan máŋgii, muhto su barggus johtimii dat eai leat váikkuhan. Paltto mielas ii leat ávki smiehttat rievddadeaddji ráddjehusaid.

– Mii oaidnit dalle go dat beaivi boahtá, ahte ii das gánnet gal nu olu váldit streassa. Dat gal čilgejit munnje duos rájá alde, go mun vuoddján, ahte mo mun galggan, ahte mun beasan Norgii dahje Supmii, dadjá Tero Paltto.

Karigasniemeläinen Tero Paltto.
Tero Paltto joraha fitnodaga Norgga bealde Kárásjogas. Govva: Vesa Toppari / Yle

Paltto oaivvilda, ahte ferte váldit ain beaivvi hávil.

– Nie dat lea vehá, ahte ii dat ábut álgit menddo olu ballat, ahte ii beasa bargui. Ammal jo bargui ferte beassat. Máilbmihan bisána, jus mii eat beasa barggus fitnat, dadjá Paltto.

Go johtá Norggas barggus, de son fitná oktii vahkus koronateasttas. Eanemus Paltto morašta dan, go rádjeguovllu olbmot eai beasa šat johtit friija goappát beale rájá.

– Leahan dat váivi min rádjeguovlluid gávppiide ja restaráŋŋaide. Dathan dat gillájit eanemus, go mii eallit goit nu olu dan Norgga várás dás Gáregasnjárggas. Leahan dat dáidda stuorra ášši ja fuolla daidda bargiide ja mo das coakcut ovddos guvlui, go dien láhkai dáppe min ráŋggáštit, go mis ii leat dáppe korona leamašan, árvala Tero Paltto.

Dušše lagamuš bearašlahtut besset ovttastallat rájáid badjel

Olgoriikkain Supmii ožžot mátkkoštit suopmelačča ja Suomas ássi olbmo náittosguoibmi, guoibmi, mánná, váhnemat dahje áhkut ja ádját.

Olgoriikka riikkavuloža riikii boahtin lea lobálaš bákkuheaddji bearašsivain, mat leat ovdamearkan iežas máná riegádeapmi, lagašoapmahačča duođalaš buohcan, iežas heajat ja servvoštallan. Dát guoská mánáid, vánhemiid, vuohpaid, vuotnámiid ja ádjáid ja áhkuid. Dát oaivvilda, ahte ovdamearkan oappážiid dahje vilbeliid ja oarpmeliid ii leat šat vejolaš boahtit deaivat fuolkevuođa vuođul.

Ráddjehusat bohtet fápmui maŋŋebárgga ja gaskavahku gaskasaš ija 27.1.2021 ja dat leat fámus 25.2.2021 rádjai.

Rádjegohcinlágádusa dieđáhusa ráddjehusain gávnnat dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä