Sápmi

Ráját háhppehedje rahpasit davvin ja dál dat soitet mannat fas gitta – “Odne lea bággu fitnat Ruoŧa bealde vai geargá”

Saara Ketola
Gárasavvonlaš Saara Ketola ii leat geargan vel fitnan Ruoŧa bealde gili, vaikko rádjá rahppojuvvui mannan vahkuloahpa. Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Suoma sisministeriija evttoha karantena Norggas ja Ruoŧas mátkkošteaddjiide boahtte vuossárgga rájes. Dat soaitá dárkkuhit sisrádjegohcima ođđasit álggaheami.

Mannan lávvordaga rájes leat olbmot beassan johtit friija Suoma, Norgga ja Ruoŧa rájáid badjel. Dát lea vuosttaš geardi njukčamánu bealle mutto rájes, go olbmot Sámis leat beassan johtit ráddjehusaid haga.

Illu ii leat goit bistevaš, dasgo Suoma dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus THL ávžžuha guovtti vahku karantena boahtte vahku vuossárgga rájes earret eará Ruoŧas ja Norggas boahtti mátkkošteddjiide. Maiddái Suoma sisministeriija evttoha karantena. Rádjegohcinlágádusas árvalit dan dárkkuhit dan, ahte maiddái sisrádjegohcima álggahit fas Ruoŧa ja Norgga rájáid alde.

Dat ii leat vel dieđus, ahte seailugo rádjeguovllu olbmuid sierrariekti johtimii ja rájiid rasttildeapmái. Suoma ráđđehus gieđahallá ášši ihttin duorastaga čoahkkimisttis.

Gárasavvonlaš Saara Ketola ii leat geargan vel fitnat Ruoŧa bealde gili, vaikko rádjá rahppojuvvui mannan vahkuloahpa.

– Odne lea bággu fitnat Ruoŧa bealde, ahte geargá ovdalgo rájit vuohon mannet gitta, dadjá Ketola.

Ketola lea jo hárjánan dasa, ahte ii leat lohpi mannat rájá rastá ja danne ii leat máhttán šat jurddašitge, ahte finastivččii Ruoŧa bealde gávppis.

– Giđđadálvve go ii lean lohpi mannat, de in leat oba figgange dohko. Mun lean ipmirdan dan nu, ahte doppe ii oaččo oba fitnatge, dadjá Ketola.

Rajavartiolaitoksen auto Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa. Taustalla näkyy maiden raja.
Ruoŧa ja Suoma gaskasaš rájá lea beassan rasttildit, jus fárus leamašan bargoduođaštus. Govva: Risto Koskinen / Yle

Gárasavvon lea gilli Ruoŧa ja Suoma ráji alde, man čađa golgá Muonájohka. Korona lea goit rievdadan gili olbmuid árgabeaivvi oalát. Giđa rájes lea rádji bisson čavga gitta. Olbmot leat šaddan hárjehallat áibbas ođđa vieruide ráji alde.

– Miihan eat leat hárjánan dasa, ahte galget vuodjingoarttat mielde, mii duođašta gii don leat. Dat lea juoga láhkai balddihan. Galhan mis leamašan gilis oalle jaskat. Dat lea dego ávdin gilli go olbmot eai golgga, smiehtada Ketola.

Olbmot leat hárjánan johttit rájá badjel ja galledit fulkkiid ja oahppásiid. Ketola váillahage ovttastallama.

– Go rájit leat ná guhká gitta, de don gáiddat dáin olbmuin. Mus leat hui buorit olbmát Ruoŧa bealde ja láven daid luhtte mannat guossástallame. Dieinna lágiin dat korona lea váikkuhan, ahte lea báhcán dego jurdagii, ahte vaikko ráji badjel oažžuge mannat, ahte duostágo vuolgit guossástallat.

– Veháš dego ballá dan johtima ja de lea eanet álgán johtit dáppe iežas riikkas ja mannat doppe luonddus váccašeame, muitala Ketola.

Gárasavvonlaš Saara Ketola lea jo hárjánan dasa, ahte ii leat lohpi mannat rájá rastá. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Rádjegávpejas lea ráfálaš mielain

Norgga ja Suoma rádji leamašan rabas guhkkitge áiggiid, vaikko gaskkohagaid lea datge giddejuvvon. Rádjegávpejasat eai sáhte eará go čuovvut bálddas, maid riikkaid eiseválddit mearridit. Muhtin vahkuid gávppi šillju sáhttá leat spagga dievva, muhtin vahkuid gávppis ii fina oktage go rádji lea gitta.

Kilpishallin kauppias Mikko Rousu.
Kilpishalli eaiggát Mikko Rousu mielde rádjegávpejasat fertejit duhtat dillái. Govva: Annu Passoja / Yle

Kilpishalli eaiggát Mikko Rousu mielde erenomážit Norgga rájá rahpamis leamaš stuorra mearkkašupmi gávpái. Ruoŧa beale olbmot eai nu olus jođe Gilbbesjávrris.

– Dál go geasse- ja čakčasesoŋŋat álget leat meattá, de mis leat goasii dušše beare norgalaš áššehasat. Das leamaš stuorra mearkkašupmi, ahte ráját rahpasedje juobe veháš áigái.

Dál sisrádjegohcin vejolaččat álgá fas, muhto Rousu lea ráfálaš mielain.

– Galhan dat lea dieđus váivi, muhto ii dasa goit ieš veaje maidige. Dainna ferte eallit.

Video: Kari Malila
Rádjagielddas Muonios olbmot eai oro vel sávvamin mátkálaččaid Ruoŧa bealde boahtit Supmii, vaikko rádjá rahpasii maid astoáiggemátkkiide. Nu goittot oaivvilda biilavuoddji ja fitnodatdoalli Kari Malila. Doaimmaheaddji Jouni Aikio jearahallá. Video: Vesa Toppari / Yle

Divvojuvvon 23.9.2020 dii. 13.38: Sisministeriija evttoha karantena, muhto sisrádjegohcima ođđasit álggaheapmi ii leat vel sihkkar. Rádjegohcinlágádusas goittot árvalit dan álgit vuossárgga.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä