Sápmi |

Ránnjariikkaid Sámedikkit sávvet Sámedikkiid ovttastahttit fámuid oktasaš hástalusaid, dego ruovdegeainnu, Deanu soahpamuša ja borasspireváttisvuođa, vuostá

Golmma riikka Sámedikkit leat ovttasbargan olu earret eará giellaáššiiguin, ja dan sávvet ain joatkašuvvat.

Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo ja Ruotsin Saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Per-Olof Nutti
Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo ja Ruoŧa Sámedikki stivraságadoalli Per-Olof Nutti vuordiba, ahte buorre ovttasbargu riikkarájáid rastá joatkašuvvá ain. Govva: Vesa Toppari / Yle

Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo ja Ruoŧa Sámedikki stivraságadoalli Per-Olof Nutti sávvaba, ahte davviriikkalaš ovttasbargu golmma riikka Sámedikkiid gaskkas joatkašuvvá Suoma ođđa Sámedikkiin seamma bures go dán rádjai.

Suoma sámediggeválggaid eahpevirggálaš válgaboađus almmustahttui maŋŋebárgga. Dálá áirasiin ovccis jotket, gávccis leat ođđa áirasat, njealjis máhccet sámediggái ja guovttis gahčče.

Keskitalo: Giellaáššit ja eará oktasaš vuoruheamit leat dehálaččat

Aili Keskitalo Norgga Sámedikkis ii njuolga máhte árvalit, makkár Suoma ođđa Sámediggi lea. Norgga ja Ruoŧa bealde Sámedikkiin lea bellodatortnet, man vuođul sáhttá leat álkit árvvoštallat politihkalaš linnjemiid, go mo Suoma persovdnaválggain.

– Dat maid mun sávan, vuorddán ja doaivvun lea dat, ahte ođđa Sámediggi vuoruha ja árvvus atná Sámi ovttasbarggu riikkarájiid rastá. Dat lea hui bures ja njuovžilit mannan dán mannan sámediggeáigodagas, ja mis leat máŋggalágan bohtosat dan ovttasbarggus. Mun duođai sávan, ahte dat joatkašuvvá, dadjá Keskitalo.

Norgga Sámedikki presideantta mielas lea dehálaš, ahte Sámedikkit gulahallet bures. Das son namuha ovdamearkan dan, ahte riikkaidgaskasaš arenain, dego ON vuogádagas dahje Barents-guovllu ovttasbarggus, Sámedikkit leat geahččalan ovddidit sámeáššiid oktasaš oainnu mielde.

– Mii leat bastán gulahallat bures, ja mii leat geahččalan vehá heivehit iežamet ságaid nu, ahte mii eat huma nubbi nuppi vuostá dáid proseassaid oktavuođas.

Keskitalo namuha maiddái konkrehta áššiid, mat beroštahttet Norgga ja Suoma Sámedikkiid.

– Mii diehtit, ahte davviguovllu árktalaš ruovdemáđi boahtá leat hástalus ovddosguvlui, ja maiddái Deanu soahpamuš, mas lea hui stuorra beroštupmi sihke Suoma ja Norgga bealde. De lea maiddái skuvlaovttasbargu, mii lea máŋga jagi jođihuvvon gaskkal Sirpmá ja Ohcejoga skuvllaid. Diekkár vuoruhemiid mun sávan ja doaivvun, ahte Suoma beale Sámediggi maiddái ovddida ovddosguvlui, dadjá Keskitalo.

Keskitalo oaidná maiddái dehálažžan dan, ahte buot Sámedikkit figget ovttas Sámi parlamentáralaš ráđis ásahit Sámi giellagáldu fásta orgánan.

– Midjiide lea hui dehálaš, ahte dat bargu lea vuoruhuvvon ovddosguvlui Suoma beale Sámedikkis, oaivvilda Aili Keskitalo.

Nutti: Barggut gal leat

Ruoŧa Sámedikki stivraságadoalli Per-Olof Nutti mielas lea somá oaidnit, mo Suoma Sámedikki bargu dál ovdána ja mo šaddá davviriikkalaš ovttasbargu.

– Mun goit doaivvun, ahte ovttasbargu doaibmá ain beroškeahttá das, got ođđa jođiheapmi dál šaddá Suoma Sámedikkis, dadjá Nutti.

Ruoŧa Sámedikki stivraságadoalli oaivvilda, ahte oktasaš barggut gal leat.

– Giellaášši goit lea vuosttažettiin hui dehálaš. Dál leat jođus olu ovdaskuvlabargoprošeavttat ja skuvlaprošeavttat. Boazodoallu lea maid hui dehálaš ja dasa sihkkarastit boraspirepolitihka riikkaidgaskasaččat, ja eará kulturáššit, mat leat guovddážis dás dáid beivviid. Gal doppe leat áššit, maiguin beassá ja šaddá bargat gii beassá stivret Sámedikki, dadjá Nutti.

Sávvaba lihku buot áirasiidda

Sihke Aili Keskitalo Norgga Sámedikkis ja Per-Olof Nutti Ruoŧa Sámedikkis sávvaba lihku Suoma Sámediggái válljejuvvon áirasiidda.

– Háliidan sávvat lihku buot sámediggeáirasiidda, geat leat dál válljejuvvon dadje ožžon ođđa luohttámuša jienasteaddjiin. Anán min Sámi demokratiija hui árvvus, nu ahte dieđán dat lea dehálaš ámmát leat Sámedikki áirras, dadjá Keskitalo.

– Sávan lihku buot áirasiidda, geat leat beassan dál sisa Sámediggái. Dat leat ožžon dehálaš barggu Sámi álbmoga ovddastit ja sávan lihku ja bargomovtta dieidda. Ja lihku sidjiide maid, geat leat geahččalan beassat. Sávvamis sii eai vuollán bargat iešguđet guovlluin Sámi álbmoga ovdii ja buorideapmái, loahpaha Nutti.

Suoma sámediggeválggaid bohtosii sáhttá oahpásmuvvat Yle Sámi válgaboađusbálvalusas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä