Sápmi |

Reatkágohcciid boaldimen jávket čuoikkat – Jus borrot čuoikkaide ja čuoikaborahat sakŋida, oza veahki šiljus

Veahkki sáhttá gávdnot sieđggas, galbma johkačázis dahje šilljolasttas.

Video: Kirste Paltto muitala, ahte iežas sáhttá dálkkodit sieđgalasttaiguin.
Veahkki gávdno maid viehka johtilit go lávke stohpouvssas olggos, rávve Kirste Paltto.

Bealljemáddagis dat njimmet ja hárdet du. Dasto veagalge borahalat daidda. Muhtumat eai dovdda maidige, nuppiide ihtet uhca bukkit ja muhtumiidda njuolga dego čihkalasat ja čuoikaborahat sáhttá vuolšugoahtit.

Dán áigge mii eambo vuoidalat dálkkasvuoidasiid, jus čuoikaborahat binnáš sakŋida. Ovdal ledje máŋggalágan koansttat divššodit čuoikaborahagaid.

Čuoikaliinnit ja guhkessoadjabáiddit ledje dieđusge dat sihkkareamos vuogit eastit čuoikkaide borahallama, muhto leat olu earáge vuogit, cavgila Fierranjot Kirste, Kirste Paltto.

– Galggai leat hui buorre luonddubihkka ja gahpa, ii fal dakkár mii lea meieriijas finahuvvon, muhto dakkár man ledje ieža bahččán gusas. Dien guoktá go sehkestii, diet lei hirbmat buorre, muitala Paltto.

Veahkki gávdno maid viehka johtilit go lávke stohpouvssas olggos.

– Sieđgalastta lávejedje liggestit ja de bidje dan čuoikaborahaga ala. Sieđggas lea olu kiniina, mii lea bávččasávnnas.

Nubbi dálkkas gávdno measta juohke šiljus ja giettis.

– Go bohtana, de deaddá šilljolasttain bohtanan saji. Buonjosta liegga čázis dan lastta ja deaddá dakko gokko lea bohtanan.

– Okta veahkki lea beasseassi. Dat lea hui asehis. Das lea dakkár steriilaávnnas. Dat galgá leat varas beassi ja das gaikut dan ja deaddit liikái, rávvesta Paltto. Beasseassi lea dološ áigge plásttar.

šilljolasta dahje govdalasta maiddái veahkeha čuoikaborahagaide.
Šilljolasta ja sieđgalasta leat jođánit gávdnomis, jus čuoikaborahat sakŋida. Buonjos lastta liegga dahje báhkka čázis ja deatte lasttain čuoikaborahaga. Govva: Kaija Länsman / Yle

Dološ vuogit čuoikaborahagaide

  • Divtte borrat dassái go heaitá sakŋideamis
  • Jus juolggit leat borron, viečča sáve sisa johkačázi ja čuoččo doppe
  • Basat galbma čázis
  • Vuoidda lávccain, jus vuolšugoahtá
  • Jus siedju ja vuolšu, de viečča asehis beasseassi (muora ja bárkku gaskkas) ja deattaš dainna
  • Sihkas illodiinnain
  • Bihkkaolju ja buhtes gahpa, daid go sehkkestat, dat lea buorre dálkkas
  • Ligge sieđgalastta ja de bija dan čuoikaborahaga ala
  • Buonjos liegga čázis šilljolastta ja deatte lasttain dakko gokko lea bohtanan

  • Ná birgehalat čuoikkaiguin: Boaldde reatkágohcciid ja geavat lastarissiid

    Elsa Väisänen muitá seammás máŋggaid vugiid mo birgehallat čuoikkaiguin. It dárbbaš dán áigge čuoikamirkkuid boalddašit, boaldde baicce reatkágohcciid, rávve Väisänen.

    – Reatkágohcciid bolde ruovdespánjas. Spánja bukte uksagurrii. Suovva bijai čuoikkaid náđđut láhtterádjái. De giinu manai fađđut vaikko busirin, dahje gákkesbihtáin, dassái go dat girde glássii. Dan maŋŋá sihkastedje njuoska basaldagain čuoikkaid eret, muitala Väisänen.

    Jus it ollenge gierdda čuoikkaid, de dalle gánniha mannat muhtun sullui, gos lea áli jiella.

    Ja de lea vel okta koansta.

    – Lastarissiin go fáipu, de dat maid veahkeha, muitala Väisänen.

    Hui dávjá geavahedje bihkas ráhkaduvvon oljju, dan go vuoiddai, de čuoikkat eai leat nu váibmilat čuoggut, muitala Aili Koskinen.

    – Albmát ledje olles geasi áibbas čáhppadin go bihkkaoljjuin ledje vuoidan iežas. Biktasiidhan vel durddidedje dainna.

    – Áhkku lávii váldit soahkegunaid ja bidjat ruitui daid. Ja de duolddahii gutnačázis daid bihkkaoljjus durdašuvvan biktasiid, muittaša Koskinen.

    Video: Anja Kaarret iskkai boaldit reatkáid.
    Dolin geavahedje reatkásuova jáget čuoikkaid eret. Video: Anja Kaarret

    Gusaide ja bohccuide seamma suovva go olbmuide

    Aili Koskinen muitá, mo gusaid ii sáhttán luoitit meahccái čuoikkaid ja muohkáriid dihte. Dalle bidje spellespánjaide buollit lavnnji ja reatkáid. Gusat bohte ieža čuččodit reatkásuovvalihtti ala.

    Ándde-Káre, Kaarina Länsman muitá, ahte dolin Gámasmohkis lávejedje boaldit bohccuid dihte reatkásuovaid. Dalle bohccot ledje siidageahčus ja loji.

    – Dolin Gámasmohkis bohccot bohte bálggádaga áigge ovtta buolžža ala. Áhkku bijai reatkásuovaid buollit dohko. Bohccot čužžo beaivvi doppe ja joba livvadedje reatkásuovaid luhtte, muitala Ándde-Káre.

    Lihttái galggai vuos bidjat reatkkáid, cahkkehit daid ja ala vel bidjalit lavnnjiid, vai šaddá suhkkes suovva ja buollá guhkit áigge, rávve Ándde Káre.

    Guohcarásis sáhttá ráhkadit čuoikamirkko – muhto leage várrugas

    Frantsila dálkkasávnnasfitnodaga vuođđudeaddji Virpi Raipala-Cormier namuha vuosttamužžan šilljolastta veahkkin čuoikaborahahkii. Čuoikaborahaga sáhttá maid deaddit láirán dahje lavdnjestuhkain.

    Deháleamos ráva sus lea dat, ahte čuoika liiko olbmo bivastat hájas ja garvá eará hájaid.

    Čuoikkamirkkon sáhttá geavahit ovdamearkka dihte mintta dahje guohcarási. Guohcarássi lea mirkkolaš, de dainna ferte leat várrugas.

    – Čoakke varas guohcarási lasttaid. Molle lasttaid. Bija mollejuvvon lasttaid šaddooljui moatte beaivái ja doala glássaburkke beaivvadagas glássagárbma alde. Dasto vuoiddastat binnáš oljju biktasiidda, rávve Raipala-Cormier.

    Yle Sámi báddevuorkkás gávdnojit muitalusat sápmelaččaid luonddudálkkodanvugiin. Guldal dás lasi.

    Geahča vulobealde mo doaimmaheaddji Anja Kaarret iská guohcarási čuoikkaid vuostá.

    Video: Čuoikkat.
    Video: Anja Kaarret / Yle

    Varrasamosat: Sápmi

    Váldoođđasat

    Varrasamosat

    Muualla Yle.fi:ssä