Sápmi |

Riektečeahpit sávvet Ohcejoga guolásteaddjiid ášši mannat alimus riektái – "Lea nu mearkkašahtti ášši ja áidnalunddot čoavddus"

Riekteáššidovdit sávvet ohcejohkalaš guolásteaddjiid bivdoáššis alimus rievtti linjema.

Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjistä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa käräjätuomari Esko Hohti.
Govva ohcejohkalaš guolásteaddjiid gearregiin Ohcejogas 14.2.2019. Govas gearretduopmár Esko Hohti. Govva: Vesa Toppari / Yle

Moadde jagi dassái ođđa guolástanláhka ja Deanu soahpamuš bohciidahtte Suoma davimus gielddain garra vuostehágu ja báikkálaš olbmot vásihedjege, ahte ođđa njuolggadusat ráddjejit sin vuoigatvuođaid menddo ollu. Vihtta ohcejohkalaš guolásteaddji eai dohkkehan nuppástusaid ja geasset 2017 sii rihkkoge guolástanlága dáhtul iežaset ruovttujogain Deanu čázádagas vai besset diggái. Mannan vahkus Lappi gearretriekti gieđahalai sin ášši ja hilggui buot áššáskuhttimiid guolásteaddjiid vuostá.

Norgga olmmošvuoigatvuođaásahusa fágadirektevra ja EMRIP lahttu Laila Susanne Vars ja Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaossodaga jođiheaddji Magne Ove Varsi kommenteriiga Lappi gearretrievtti mearrádusa NRK Sápmái seamma beaivve go duopmu addojuvvui.

Laila Susanne Vars 10.12.2018
Fágadirektevra Norgga Olmmošvuoigatvuođaásahusas ja EMRIP lahttu Laila Susanne Vars. Govva: Yle / Ville-Riiko Fofonoff

Vars dadjá duomu čájehit, ahte áššáskuhtton guolásteaddjit eai leat bargan maidege lobihemiid, ja ahte Suoma stáhta njuolggadusat leat bearehaga gáržžidan sin bivdovuoigatvuođaid.

– Dat mearkkaša olu maiddái olmmošvuoigatvuođaid čađaheami ektui buot Davviriikkain. Mearrádus čájeha, ahte sápmelaččaid bivdovuoigatvuođat leat nannejuvvon riikkaidgaskasaččat.

– Lágat ja njuolggadusat eai soaitte álot leat nu, ahte váldet vuhtii daid vuoigatvuođaid ollásit. Dán duomus daddjo hui čielgasit, ahte dat(bivdit) eai leat rihkkon rievtti mielde makkárge lágaid. Dat lea Suoma stáhta, mii lea njuolggadusaid bokte sihkkon sin bivdovuoigatvuođaid, go lea bearehaga gáržžidan bivdolobi, muitala Vars.

Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaossodaga jođiheaddji Magne Ove Varsi bealistis namuha, ahte duomus leat váldán bures sámekultuvrra vuhtii.

– Lappi gearretriekti lea cealkán duomu, mii lea dan mutto čielggas, ahte dan sáhttá beanta adnit oahppogirjin Suoma eiseválddiide. Guđe láhkai sii leat geatnegasat vuhtiiváldit ja gudnejahttit sámiid árbevirolaš vuoigatvuođaid, geavahit ja doaimmahit iežaset kultuvrra ja ávkkástallat luondduin. Dien dáfus dát lea hui dieđalaš duopmu, lohká Varsi.

Magne Ove Varsi
Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaossodaga jođiheaddji Magne Ove Varsi. Govva: Maria F. Warsinska-varsi

Vuođđolága áššedovdi: "Guolásteapmi lea eamiálbmotkultuvra ja dat lea suddjejuvvon vuođđolágain"

Olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđolága áššedovdi, Helssega universitehta stáhtavuogádaga professor Tuomas Ojanen oaidná, ahte sámiid rivttiid ovddideapmi ja dorvvasteapmi ii leat olus ovdánan maŋimuš jagiid. Danin son oaidnáge Lappi gearretrievtti duomu mearkkašahttin ja lávkin ovddos guvlui.

– Ii dás leat eará go buorre dadjamuš vuođđolága ja min riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid geatnegasvuođaid geahččanguovllus. Dás lea váldojuvvon duođas dat, ahte vuođđolága 17§ 3 momeanttas sámiide dorvvastuvvo eamiálbmogin riekti doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra, lohká Ojanen

Tuomas Ojanen
Helssega universitehta stáhtavuogádaga professor Tuomas Ojanen. Govva: Yle

Maiddái Lappi Universitehta rihkusrievtti professor Minna Kimpimäki atná duomu mearkkašahttin.

– Mearkkašahtti lea earenomážit dat, ahte gearretrievtti duomus vulge čielgasit das, ahte guolásteapmi lea eamiálbmotkultuvra, mii lea suddjejuvvon vuođđolágain. Guolástanlága hápmi ja dasa laktáseaddji rihkusovddasvástádus loavkašuhttá vuođđorivttiid, oaivvilda Kimpimäki.

Sávvá, ahte alimus riekti gieđahallá ášši

Ášši alaguoddi, Anita Haapakoski lea muitalan, ahte áigu ohcat nuppástusa duomuide vai áššái oččošedje ovdamearrádusa. Ovdamearrádusváidda njuolga alimus riektái lea alaguoddi mielde vejolaš, jus vástideaddjit addet dasa lobi ja alimus riekti mieđiha váidinlobi. Eará dáhpáhusain alaguoddi ohcá nuppástusa dupmui Roavvenjárgga hoavvarievttis.

Suopmelaš riektečeahpit vurdet maid, ahte alimus riekti gieđahalašii ášši.

– Mu mielas livččii sávahahtti oažžut alimus rievtti linjema, go dát lea goittotge nu mearkkašahtti ášši ja čoavddus lea áidnalunddot, namuha Kimpimäki.

Kimpimäkiin seamma oaivilis lea maid Tuomas Ojanen.

– Mu mielas lea sávahahtti ja ákkat dasa, ahte alimus riekti válddášii ášši gieđahallamii, lohká Ojanen.

Guldal buot jearahallamiid Ásllaga A-studios, man fáddan lei Ohcejoga guolásteaddjiid oažžun duomut, daid mearkkašupmi ja makkár váikkuhusat duomuin sáhtet leat bohttevuođas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä