Sápmi |

Rihkusoaffarveahki ii oaččo šat njunnálagaid sámegillii – sámegielat doarjja oažžumis dušše dulkkaid bokte

Rihkusoaffarfákten (RIKU) fállá rihkkosa oaffarii, su lagamusaide ja rihkusáššiid duođašteddjiide nuvttá doarjja- ja rávvenbálvalusa.

Katja Huotari bargá RIKU (rihkusoaffarfákten) doaimmajođiheaddjin Avvilis Davvi-Lappi bálvalanbáikkis.
Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Jus olmmoš gártá rihkkosa oaffarin, de sierra virgeoapmahaččat fállet sierralágan bálvalusaid olbmui iežaset doaimma olis. Rihkkosa oaffar sáhttá oažžut váttis dilis maiddái eaktodáhtolaš veahki, guhte lea mielde vaikkoba bolesa luhtte dahje diggeáššiid áigge. Dákkár bálvalus ja veahkkebargit leamašge fállun sámegilii gitta dán jagi álggu rádjái.

Jagi álggu rájes doaimmas ii leamaš šat mielde oktage sámegielat rihkusoaffarveahkki. Dán dili šállošit RIKU rihkusoaffarfákten -bálvalusas. Davvi-Lappi bálvalanbáikki doaimmajođiheaddji Katja Huotari oaidná, ahte sámegielat bálvalussii livččii nana dárbu.

– Áššehassii livččii hui dehálaš, ahte son sáhtašii hállat váttis áššis justa dan gillii, mii sutnje lea lagamus ja mainna gielain son háliidivčče muitalit das. Danin livččii nu dárbbašlaš, ahte doarjjaolmmoš hállá seammá giela go bálvalusa dárbbašeaddji, namuha Huotari.

Ámmátolbmot eaktodáhtolaččaid doarjjan

RIKU nappo rihkusoaffarfákten lea vuođđuduvvon dábálaš olbmo doarjjan ja veahkkin dalle go olmmoš gártá rihkkosa oaffarin. RIKU-bálvalusa ulbmilin lea buoridit oaffara, su lagamusaid ja rihkusáššiid duođašteddjiid sajádaga nannemiin ja buvttademiin doarjjabálvalusaid.

RIKU doaibmá olles Suomas nuvttá bálvalussan ja dan viidodat guoská maid Sámi guovllus Anára, Ohcejoga, Eanodaga ja Soađegili. Máŋggagielat doaibma lea álgán jagis 1994 ja doaimma dollet badjin sierralágan searvvit dego Suoma Rukses Ruossa, Vuosttas- ja dorvoruovttuid lihtu, Suoma Mielladearvvašvuođa searvi. Mannerheim Mánáidsuodjalanlihttu, Suoma Setlemeantalihttu ja Girkoráđđehus. Doaibma koordinere Suoma Mielladearvvasvuođasearvi.

RIKU veahkehandoaimmas eaktodáhtolaččaid rolla lea stuoris. Sin sáhttá bivdit doarjjan, jus dárbbaša veahki ja doarjaga ovdamearkan bolesa luhtte, dábálaš diggeáššiid áigge dahje diggeáššiid duođašteaddjin. Eaktodáhtolaččat leat ožžon ámmátolbmuin sierra skuvlejumi bargui vai sáhttet doaibmat veahkkin rihkkosa gillán olbmuide.

Davvi-Lappi bálvalanbáikki doaimmajođiheaddji Katja Huotari dadjá, ahte dál Suoma davimus guovlluin ja Sámis leat muđuige oalle unnán doarjjaolbmot. Dárbu livččii oažžut lasi eaktodáhtolaččaid doibmii.

– Dál Anára, Ohcejoga, Eanodaga ja Muonio guovllus ii leat go okta olmmoš dán doaimmas. Dilli livččii buorre, jus mis livčče vihtta dahje guhtta doarjjaolbmo ja mielas vel muhtin sámegielatge.

– Mii leat gergosat ordnet skuvlejumi, jus olbmuin lea miella searvat dán doibmii, lasihastá Huotari.

Rihkusoaffarfáktema eaktodáhtolaččat skuvlejuvvojit dihto vuogi mielde. Eaktodáhtolaččaide lea fállun 40–60 diimmu vuođđoskuvlejupmi ja dasa lassin eaktodáhtolaččaide fállet guhtta dievasmahttinskuvlejumi juohke jagi.

Nissonat jerret veahki eanet go dievddut

Katja Huotari lea čohkken davimus gielddaid oasil statistihkaid RIKU geavaheamis jagis 2019. Oktiibuot lagabui 200 olbmo leat váldán oktavuođa sidjiide jearran dihte veahki. Eanaš veahki jearran olbmot leat nissonolbmot.

– Midjiide leat váldán oktavuođa 172 olbmo, sis leat nissonat 100 nappo dárbu doarjjaolbmuide lea, muitala Huotari.

Huotari namuha, ahte veahki dáhttot dábálaččat bearašveahkaváldedáhpáhusain, seksuálarihkkosiin, opmodatrihkkosiin ja doarrunáššiin.

Dákkár dáhpáhusain olbmot sáhttet gillát dorvvuhisvuođas, ballat dahje muđui heahpanit go leat šaddan rihkkosa oaffarin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä