Sápmi |

Riikkabeaiáirras Pirkka-Pekka Petelius bivdá ándagassii dološ nunnuka-sketsaidis

Petelius átnu almmolaččat ándagassii sápmelaččain 1980–1990-loguid tv-ráidduid, main sápmelaččat govviduvvojit vealaheaddji vugiin.

Pirkka-Pekka Petelius
Ruonáid riikkabeaiáirras Pirkka-Pekka Petelius šálloša boares prográmmaidis, iige dagašii dakkáriid šat dán beaivve. Govva: Yle

Ruonáid riikkabeaiáirras Pirkka-Pekka Petelius bivdá sápmelaččain almmolaččat ándagassii iežas boares tv-ráidduid, main sápmelaččat govviduvvojit vealaheaddji vugiin.

1980-logu loahpas ja 1990-logu álggus suopmelaš neavttárat Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala barggaiga sketsahumora juhkaluvvan sápmelaččain máŋggain sierra prográmmain. Mahkáš sápmelaččaid áddestalli Naima-Aslak ja Soikiapää -figuvrrat ledje earret eará Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois -tv-ráidduin.

Petelius muitala ándagassii átnumis preassadieđáhusastis duorastatiđit.

– Háliidan čujuhit iežan ándagassii átnuma buot sápmelaččaide. Bivddán seammás ándagassii daid hehttehusaid, mat mu sketsain leamašan. Dál mun fihtten iežan ovddasvástádusa riikkabeaiáirrasin ja kultuvrra ovddideaddjin, Pirkka-Pekka Petelius dadjá.

Eai gula šat dán áigái, muhto ellet ain neahtas

Petelius čállá dieđáhusastis, ahte beakkán nunnuka-sketsat ledje iežas áiggi buktagat, iige son otne šat searvvašii dakkáriidda.

Dalle ulbmilin leai áddestallat váldoálbmoga ovdagáttuid sápmelaččaid vuostá. Dál son iešge atná daid hui vealaheaddji sisdoallun, mas lea áibbas nuppelágan váikkuhus.

TV-sketsat
Tv-sketsat leat báhcán eallit ja dan dihte sápmelaččat besset ain otnege gullat dáid Petelius ja Kalliala nunnuka-nunnuka-lai-lai-lai-ságaid. Govva: Yle Areena

– Sketsaide čujuhuvvon kritihkka lea mu mielas positiivvalaš mearka das, ahte áiggit leat rievdan. Dál mii áddet buorebut áššiid, mat leat veahádagaid vuostá min servvodagas. Maiddái diđolašvuohta min álgoálbmoga dilis ja rivttiin lea lassánan, Petelius deattuha.

Ruonáid riikkabeaiáirras Pirkka-Pekka Petelius sávvá, ahte dán sullasaš tv-sketsat eai šat ovdanbuktojuvvošii, eaige dálá artisttat šat dakkáriid dagašii, go dát eai gula dán áigái. Son šálloša, go dát dološ nunnuka-sketsat leat álgán eallit iežaset eallima neahtas.

Kalliala čuožžu sketsaid duohkin

Nubbi sketsaid neavttáriin, Aake Kalliala dadjá Ilta-Sanomat -aviissas, ahte son ain čuožžu dáid prográmmaid duohkin, muhto songe ii šat dagašii dáid.

Son baicce atná amasin Petelius ándagassii bivdima sápmelaččain.

– Mu mielas das ii leat jierbmi, muhto varra su sajádat riikkabeaiáirrasin lea dakkár, ahte son šaddá njolodit, varra dat lea dakkár, Kalliala dadjá Ilta Sanomat -aviisii.

Aake Kalliala
Neavttár Aake Kalliala ii guorras ovddeš bargoguoimmis ándagassii átnumii. Govva: Kalle Pallonen / Yle

Kalliala maid dadjá, ahte sus ii leat gal boahtán millii átnut ándagassii dološ sketsaid. Son deattuha, ahte dán áigge ferte leat duohta dárki dainna, maid njálmmis olggos luoitá, muđui šaddá váttis dillái.

Kalliala ii leat mannan áiggiid ságastallan Peteliusain boares prográmmain.

Prográmmat ain oaidninláhkai Yle Ealli Arkiivvas

Juo máŋgalogi jagi boares sketsat leat ainge oaidnimis ovdamearkka dihte Yle Areenas Ealli Arkiivva sisdoaluin.

Yleisradio olggosaddinhoavda Ismo Silvo muitala, ahte dát sketsat gávdnojit Yle Ealli Arkiivvas ain dás duohkoge. Su mielas arkiivva gurren lea stuorra ulbmilgažaldatášši.

– Yle Arkiiva lea okta min álbmoga muittuin. Dohko leat čoggon Yleisradios dahkkojuvvon prográmmat dáid vuođđaloguin rádios ja televišuvnnas. Dohko čoggojit dakkár prográmmat, mat govvidit dan áiggi, maid eai goit šat dagašii eaige olggosattášii.

Hálida bargat sápmelaččaid ovdii

Riikkabeaiáirasiin Pirkka-Pekka Petelius baicce háliida dál ovddidit sápmelaččaid rivttiid ollašuvvama.

– Riikkabeaiáirrasin háliidan bargat sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadallankommišuvnna ovddidemiin.

– Jurddašan, ahte iežan dološ tv-sketsaid negatiivvalaš váikkuhusaid čielggadeapmi ja ándagassii átnun leat vuogit, maiguin mun čájehan, ahte lean juoidá oahppan historjjás ja háliidan divvut dáid feaillaid, Petelius deattuha.

Son maid dadjá, ahte riikkabeivviid čuvgehuslávdegotti lahttun son háliida nannet sápmelaččaid kultuvrralaš rivttiid. Birassuodjaleami bealde son háliida váikkuhit menddo beaktilis vuovdečuohppamiidda ja plánaide Jiekŋameara ruovdemáđija huksemis.

Bisma Salmi maid ánui ándagassii

Ovdalis Oulu bismagotti bisma Samuel Salmi lea átnon sápmelaččain ándagassii historjjás dáhpáhuvvan vealahemiid.

Salmi ovdanbuvttii jagi 2012, ahte girku vel 1930-logus doarjjui nálledutkamušaid, maid oktavuođas ovdamearkan Anáris dolvo oaiveskálžžuid Helssegii. Nubbin ovdamearkan son loktii sámegielaid fuotnuma.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä