Sápmi |

Roavenjárgga skuvlalaččaid sámegiela diimmut lágiduvvojit maŋŋit eahkesbeaivve – vánhen: "Čuohcá mánáid motivašuvdnii ja asttuáiggedoaimmaide"

Roavenjárgga gávpoga oahppohoavda Jussi Kainulainen mielde ohppiid lohkomeari stuorrun dagaha dan, ahte eanas sámegiela diimmuid lea veadjemeahttun čáhkkehit dábálaš skuvlabeaivvi sisa. Boahtte lohkanbajis sámegiela oahpahus lágiduvvo eanas gáiddusin, muhto boahtteáiggis gávpot soaitá šaddat maiddái guorahallat lagasoahpahusa vejolašvuođa.

Laura Kotavuopio gánddaidisguin
Vánhen Laura Kotavuopio šaddá ieš fuolahit, ahte su gánddat Lávre Dánel ja Áinel Oskal searvaba skuvlla maŋŋel sámegiela diibmui gáiddusoahpahusa bokte. Govva: Juho Soudunsaari

Dán čavčča Roavenjárgga gávpogis leat eanet oahppit sámegiela oahpahusas go goassege ovdal. Oahpahussii leat searvame lagabui 100 oahppi ja eanas oahpahusa Roavenjárgga gávpot áigu fállat gáiddusoahpahusa bokte dábálaš skuvlabeivviid maŋŋel.

Vánhen Laura Kotavuopio Roavenjárgga Sinettäs lea hárdašuvvan, go su gándda guovttos eaba oaččo sámegiela oahpahusa skuvlabeaivvi áigge. Boahtte čavčča gánddat gártaba čohkkát dihtora guoras vel maŋŋit eahketbeaivái, jus galgaba sámegieldiibmui searvat.

Dilli ii leat eisege ođas, dasgo gánddat leaba čuvvon sámegiela oahpahusa mannan lohkanbajisge gáiddusin. Nubbi bárdni álgá dál 5. luohkkái ja nubbi bárdni 2. luohkkái.

– Oahpahus leamašan maŋŋel dan dábálaš skuvlaáiggi, dávjá 15–16 áigge eahkesbeaivve guovttegeardde vahkkus, okta diibmu ain hávális. Lea min vánhemiid ovddasvástádus geahččat bearrái, ahte mánát muitet, ahte dál álgá oahpahus, visot doaibmá ja ahte dat čuvvot dan oahpahusa, muitala Kotavuopio.

Kotavuopio mielde ášši lea ságastahttán olu Roavenjárgga guovllu sámevánhemiid gaskkas dál ovdal skuvllaid álgima. Soames vánhemat leat ožžon dieđu Roavenjárgga gávpogis, ahte muhtin sámegiela oahppojoavkkuin diimmut nohket easka viđa áigge eahkes.

– Dat orui leamen okta stuorra fuolla vánhemiid gaskkas, go dat diimmut leat nu maŋŋit ja mii diehtit, ahte mánáin leat jo muđuidge guhkes skuvlabeaivvit. Dathan čuohcá asttuáiggedoaimmaide iige olbmáid lusa sáhte vuolgit, go lea sámegieldiibmu. Ja dieđusge mánáid motivašuvdnii, giibat dalle gille šat viđa áigge skuvlla vázzit, go lea jo olles beaivvi vázzán, dadjá Kotavuopio.

saamen kielen opiskelu
Dálá dilis sámegiela oahpahusas fuolaha Roavenjárggas okta oahpaheaddji. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Gávpot váldá cuiggodemiid ja máhcahaga vuostá

Dán rádjai stuorámus oassi Roavenjárgga sámeohppiin leamašan gáiddusoahpahusas, dušše Ylikylä skuvlla oahppit leat ožžon lagašoahpahusa.

Roavenjárgga gávpoga oahppohoavda Jussi Kainulainen mielde ohppiid lohkomeari stuorrun dagaha dan, ahte sámegiela diimmuid lea measta veadjemeahttun oažžut lohkanortnega sisa. Dasa lassin skuvllat lea bieđgguid miehtá Roavenjárgga ja juohke skuvllas lea maiddái iežas lohkanortnet. Skuvladiimmutge sáhttet leat muhtin skuvllain guhkibat go eará skuvllain, muittuha Kainulainen.

– Dieđusge oahppái livčče álkit, jus oahpahus livččii skuvlabeaivve áigge. Muhto dalle mii gárttašeimmet ordnet oahpahusa eanet skuvllaid mielde ja dalle joavkkuin livčče máŋgga ahkásaš ja máŋggadását oahppit. Dát váikkuhivččii fas oahpahusa dássái, dadjá Kainulainen.

Boahtte lohkanbadjái gávpot lea juohkán sámeohppiid logi iešguđet jovkui gielladáiddu ja agi vuođul.

– Ná oahpahus heive ohppiide buorebut iige oahpaheaddjige dárbbaš háhkat diimmu váras issoras lána oahppomateriála, muhto son birge ovttain dahje guvttiin oahppogirjeráidduin, čilge Kainulainen.

Kainulainen dadjá, ahte gávpot váldá buot cuiggodemiid ja máhcahaga vuostá ja geahččala buoremus lági mielde dasa maiddái reageret.

– Dán oahppojagis mii goit geahččalit eanas gáiddusoahpahusa. Muhto jus dat ii oro lihkosmuvvame ja doaibmame, de boahtte jagi mii fertet guorahallat lagašoahpahusa vejolašvuođa, dadjá Kainulainen.

Jussi Kainulainen
Roavenjárgga gávpoga oahppohoavda Jussi Kainulainen mielde ohppiid lohkomeari stuorrun dagaha dan, ahte sámegiela diimmuid lea measta veadjemeahttun oažžut lohkanortnega sisa. Govva: Roavenjárgga gávpot / Rovaniemen kaupunki

Vánhemat áigot gulahallat gávpogiin oahpahusa váttisvuođain

Kotavuopio illá jáhkká, ahte dán skuvlajahkái sáhttá šat olus rievdadit maidege sámegiela oahpahusa hárrái. Evttohusat ja jurdagat Roavenjárgga guovllu vánhemiin goit juo leat ja áigumuššan livččii ovddidit ja ovdanbuktit oahpahusa váttisvuođaid ja hástalusaid gávpoga guvlui, muitala Kotavuopio.

– Muđuihan dat ii boađe rievdat ja buorránit dat dilli. Gal mu mielas Roavenjárgga gávpot oččošii vehá bargagoahtit eambbo dieinna áššiin, go duođainge dat oahppit leat nu ollu. Dál ii leat šat sáhka moatti oahppis, ahte dat lea oalle stuorra joavku geaidda dat gullá, dadjá Kotavuopio.

Kotavuopio mielas livččii buorre, jus boahttevuođas gáiddusoahpahus ii livččii vánhemiid bearráigeahču dahje mánáid iežas muittu duohken.

– Sáhtášiigo dan goittotge laktit dan skuvlabeaivái, ahte oahppit oččoše juogo skuvlaáiggis dahje jo njuolga maŋŋel dan skuvlabeaivvi dan oahpahusa, ahte eai dárbbašivčče vuolgit ruoktot ja de doppe ieža searvat oahpahussii, smiehtada Kotavuopio.

Dálá dilis Roavenjárgga skuvlalaččaide sámegiela oahpaha dušše okta oahpaheaddji ja dasa vánhen gal áinnas sávašii rievdadusa.

– Okta čoavddus goit livččii, ahte livčče eambbo oahpaheaddjit ja dalle dat juogadivčče dan bargonoađi. Leamaš hástaleaddji gávdnat oahpaheddjiid dán bargui, go dathan ii leat fásta bargu ja árvideamis danne ii leat nu geasuheaddji. In mun jáhke, ahte dat sámegielat mánát bohtet jávkat, go ain bohtet leat olu sámegielat oahppit, dadjá Kotavuopio.

Vánhen Laura Kotavuopio Roavenjárgga Sinettäs lea hárdašuvvan, go su gándda guovttos eaba oaččo sámegiela oahpahusa skuvlabeaivvi áigge. Boahtte čavčča gánddat gártaba čohkkát dihtora guoras vel maŋŋit eahketbeaivái, jus galgaba sámegieldiibmui searvat. Jietna: Jouni Aikio / Yle

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä