Sápmi

"Roavvá Jenni Haukio čáppášii gávtti" – dá govat ja dovddut Presideantta iehčanasvuođabeaivvi doaluin!

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, Katja Gauriloff ja Marja Helander, linnan juhlat
Govva: Priváhtta

Dán jagi šloahtas čiŋadedje Ohcejot gávttiiguin ja nuortalašbiktasiiguin.

Suoma iehčanasvuođabeaivvi Presideantta ávvudemiide ledje bovdehusa ožžon dán háve máŋggat sápmelaččat. Presideantta šloahtas oidnojedje dán jagi sihke árbevirolaš gávttit, muhto maid ođđalágan ivnnit ja gággásat. Juohke sámeguossi gudnejahtii dilálašvuođa iežas guovllu gávttiin.

Máhccot vel iehčanasvuođabeaivvi dovdduide govaid bokte!

Filbmabagadalli Katja Gauriloff

katja gauriloff, linnan juhlat
Filbmabagadalli oaivvis lei bearraliiguin hervejuvvon náitalkeahtes nissona gahpir. Govva: Yle

Filbmabagadalli Katja Gauriloff váccii Presideantta šloahta rukses ránu alde nuortalašbiktasiiguin. Gauriloffis lei maid nubbi sivva ávvudit, go sus lea riegádanbeaivi Suoma iehčanasvuođabeaivve. Gauriloff devddii 47 jagi.

Gauriloff lei válljen doaluide rukses kuurta ja ruoná čuvlla (kå'htt). Sus lei oaivvis gahpir, mii lea oaivvilduvvon náitalkeahtes nissoniidda.

Katja Gauriloff, Linnan juhlat
Gauriloff kuurta, nuortalašbiktasa báidi lei gorrojuvvon rukses silkegággásis. Govva: Yle

Roavvenjárgalaš Gauriloff lea bálkkašuvvon filbmabagadalli. Su dokumeanta Mannu mieʹcc Kaiʹssi bálkkašuvvui Suomas 2016 buoremus dokumeantaealligova Jussi-bálkkašumiin. Su maŋimuš filbmaduodji lea Baby Jane (2019), mii vuođđuduvva árvvus adnon suopmelaš girječálli Sofi Oksanen girjái.

Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja Mateusz Moilanen

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, linnan juhlat
Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen vuordimin vuorus dearvvahanráiddus. Govva: Yle

Sámi oahpahusguovddáža rektorin jagi 2018 álggu rájes doaibman Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen lei vuosttaš háve šloahtas. Son lei válljen coggat doaluide árbevirolaš, alit Ohcejot silkegávtti ja rukses liinni. Rasmus-Moilanen oassálasttii doaluide ovttas isidiinnis Mateusz Moilaneniin.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, linnan juhlat
Rasmus-Moilanena beallječiŋaid lea duddjon Sami Laiti. Liinni lea risson Kaisa Tapiola-Länsman. Govva: Yle

Lea šaddán árbevierrun, ahte Sámi oahpahusguovddáš skeŋke Presideantapárrii jonssotluosa ja dan dahke maiddái mannan gease.

Rasmus-Moilanen muitala, ahte Presideantta guoibmi, roavvá Jenni Haukio čáppášii su gávtti, mas Rasmus-Moilanen lea dieđus hirbmat ilus.

– Lei vehá speanta álggus, muhto dan maŋŋá dat gal ledje somás doalut. Lei somá deaivvadit olbmuiguin ja beassat háleštallat, Rasmus-Moilanen muitala doaluid maŋŋá.

Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff

Veikko Feodoroff, Linnan juhlat
Movttegis Veikko Feodoroff lei coggan ránes nuortalašbiktasa. Govva: Yle

Nuortalaččaid ovdaolmmoš ja Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoalli Veikko Feodoroff lea máŋgii juo oassálastán iehčanasvuođabeaivvi doaluide.

linnan juhlat, Veikko Feodoroff, Anne Nuorgam, Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja Marja Helander
Veikko Feodoroff, Anne Nuorgam, Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja Marja Helander ávvudeamen Suoma iehčanasvuođa. Govva: Mateusz Moilanen

Feodoroff geigii geasset ovttas Rasmus-Moilaneniin jonssotluosa Presideantapárrii, mii jáhkkimis lea okta sivva dasa, ahte songe oaččui bovdehusa.

Feodoroff lei gárvodan árbevirolaččat nuortalašbiktasii, náhkeboahkánii ja sistebuvssaide.

Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotforuma jođiheaddji Anne Nuorgam

Anne Nuorgam, Linnan juhlat
Anne Nuorgam luohttá árbevirolaš ivdnniide, alihii ja ruoksadii. Govva: Yle

Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotforuma jođiheaddji ja Sámedikki áirras Anne Nuorgam lei vuosttaš háve šloahtas. Movttegis Nuorgam lei coggan aiddo ovdal doaluid gárvvásmuvvan árbevirolaš, alit Ohcejot gávtti, gahpira ja rukses liinni.

Nuorgam logai skábmamánus, ahte ii máhttán vuordit bovdehusa. Son lei goit erenoamáš duđavaš, go beasai oassálastit doaluide.

Dáiddár Marja Helander

Marja Helander, linnan juhlat
Marja Helandera gákti lea sus ovdalge oidnon Presideantta šloahtas. Govva: Yle

Dáiddár Marja Helander lei maŋimuš háve šloahtas vihtta jagi dassái, jagi 2014.

Helander cokkai dán jagáš doaluide seamma gávtti go mannan háve. Jearaldagas lea rukses silkegákti, mii lea hervejuvvon golliin. Helanderis lei oaivvis gahpir, man báttit ledje alihat.

Helander muitala Lapin Kansa -aviisii, ahte gávtti lea gorron Anniina Turunen ja gahpira Maire Saijets. Vuoddagiid ja boahkána lea duddjon Maarit A. Länsman, silkki ja lávkka fas Eeva-Kristiina Harlin. Helandera čiŋaid leaba duddjon Anu Forselius ja Neeta Jääskö.

Helander lea dahkan dovddus filbmabagadallamiid. Ovdamearkka dihte su oanehisfilbma Eatnanvuloš lottit lea gilvvohallan ovtta máilmmi eanemus árvvusadnon filbmafestiválain USAs.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja Leo Aikio

Linnan juhlat, Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio dearvvaha Presideanta Sauli Niinistö ja roavvá Jenni Haukio. Govva: Yle

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lei isidiinnis Leo Aikioin jo guđát geardde šloahtas. Petrolalit gávttiiguin soai vácciiga sisa girkku ovddasteaddjiid maŋŋá.

Sanila-Aikio goarru gávttiid ieš. Párra lea juohke jagi gárvodan nu, ahte gávttiid ivnnit heivejit dievaslaččat oktii. Nu maid dán jagi.

Sanila-Aikio muitalii Lapin Kansa -aviissa jearahallamis, ahte son lei geargan isidis gávttiin beaivvi ovdal, muhto galggai duhttat ieš boares gáktái, go ii geargan fidnet dan gárvvisin.

– Leo bivttas gárvvásmuvai áiggil, diibmu 5.30 duorastatiđit. Diibmu 6.30 vuollánin iežan biktasiin, Sanila-Aikio muitala.

Tiina Sanila-Aikio, linnan juhlat
Sanila-Aikio gahpira detálljan leat bearalhearvvat. Govva: Yle

Geahča lasi Yle Ođđasiin Yle TV1:žis diibmu 16.45. Yle Areenas beasat geahččat olles sáddaga ávvudoaluin.

Divvojuvvon 10.12.2019 dbm 11.28: Váldojuvvon eret nuortalašnissona gahpira namahus, mii ii leat rivttes namma náitalkeahtes nissona gahpirii.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä