Sápmi |

Robohtta bastá lohkat sámegiela – Davvisámegielat hállanteknologiija gávdno, muhto fitnodagat ja gárvves prográmmat váilot

Boahttevuođas sámegielat mášenjienas soaitá eanemus ávki dearvvasvuođasuorggi buktagiidda ja prográmmaide.

Audio ikon
Govva: Yle

Norgga árktalaš universitehta sámi giellateknologiija dutkanjoavku lea ráhkadan davvisámegielat hállansyntesa dahje lohkanveahki, mii lea veahkkin olbmuide geain leat ovdamearkan čalbmeváttut dahje lohkanváttut.

– Lohkanveahkkeprográmma lea vejolaš lasihit davvisámegielat neahttasiidui ja de son guhte dárbbaša lohkanveahki, sáhttá guldalit čállosa, čilge Norgga árktalaš universitehta sámi giellateknologiija professor Trond Trosterud.

Lohkanveahkki lea geavahusas ovdamearkan Guovdageainnu suohkana ja Finnmárkku fylkkasuohkana neahttasiidduin.

Prográmma sáhttá geavahit dihtoris šearbmalohkamii nu, ahte davvisámegielat robohttajietna lohká jitnosit visot teavstta mii šearpmas oidno. Lohkanveahkit gávdnojit norgga-, ruoŧa-, ja suomagillii sihke máŋgga eará gillii.

– Mii leat ovttasbargan ruoŧŧelaš Acapela fitnodagain, mii lea ráhkadan sámegielat Infovox4-hállansyntesa, čilge Trosterud.

Giellateknologiija professor Trond Trosterud ovttas Norgga árktalaš universitehta sámi giellateknologiija dutkanjoavkkuin. Govven Stig Brøndbo
Govas Sámi giellateknologiija dutkanjoavku nappo (gurut ravddas) Børre Gaup, Linda Wiechetek, Trond Trosterud, Elena Paulsen, Lene Antonsen ja Sjur Moshagen. Govva: Stig Brøndbo

Biera ja Elle hállaba Guovdageainnu suopmana

Sámi giellateknologiija dutkanjoavku ja Acapela -fitnodat leat ráhkadan guokte jiena, ovtta dievdojiena ja ovtta nissonolbmo jiena. Guktot hállaba Guovdageainnu suopmana. Prográmmas sáhttá válljet goappá jiena háliida guldalit lohkanveahkis.

– Boahttevuođa plánaiguin lea ráhkadit jiena eará gielaide dahje vaikko Kárášjoga suopmanii, muhto dasa ii leat vel ruhtadeapmi, lohká professor Trosterud.

Čuovvovaš stuorra lávki lea ráhkadit nuppi jiena. Dan maŋŋá mii máhttit generaliseret ja de manná johtilit ráhkadit máŋggaid mášenjienaid.

Lassin lea boahtimin pedagogalaš čoavddus.

– Juos gii nu hukse telefovdnaprográmma, de dasa lea vejolaš lasihit sámi jiena. Dát heive maid bures oahpaheami várás, go de mánáiguin lea vejolaš deaddit teavstta ja hállansyntesa lohka dan, nu ahte lea vejolaš guldalit.

Prográmma lea ovttaskas olbmuide nuvttá, muhto lágádusat šaddet máksit geavaheami ovddas Acapela fitnodahkii. Sámegielat lohkanveahkki Infovox4 gávdno Windows -dihtorbirrasii ja iVox OS X lea Mac -dihtoriid várás. Davvisámegielat lohkanveahkki boahtá USB-sákkis, mii diŋgojuvvo nuvttá Divvun.no neahttasiiddus.

Ávkin dearvvasvuođasuorgái ja automáhtalaš gulahusaide

Hállanteknologalaš čovdosat geavahuvvojit dávjá ruovdemáđiistašuvnnas, gos mášenjietna dadjá guđemuš juná vuolgá dál guđege ruovdegeainnu mielde.

Nubbi anolaš geavahanbáiki lea boarrásiidda dahje muittohis olbmuide oaivvilduvvon teknologalaš čovdosat.

– Dearvvasvuođasuorggis oaidnit máŋga buori geavahan vejolašvuođa. Ovdamearkan uksa sáhttá muittohis olbmui dadjat, ahte dál lea diibmu guokte ihkku, de ii gánnet mannat olggos, árvala Trosterud.

Hállanteknologiija vuođđobargu lea dahkkon.

– Mii fállat dán rabas liseanssa bokte buohkaide, nu ahte juos muhtun fitnodat háliida viiddidit iežas hállanprográmma maid davvisámegillii, de mis lea syntehtalaš jietna. Nu ahte sii sáhttet váldit dan mielde ja lasihit iežaset gárvves prográmmii ja systemii.

Hutkáivuohta dušše eastta

Trosterud árvala, ahte gilvalandilli dagaha dan, ahte giellateknologalaš čovdosiid váldet dál geavahussii viidáseappot go ovdal.

– Go fuomášit, ahte dákkár lea geavahusas, de earát maid háliidit dan váldit atnui. Ahte dasto go buohkat dihtet dán birra, de dat gávdno juohke sajis gos lea lunddolaš geavahit hállansyntesa, smiehtada Trosterud.

Dán áigge gávdnojit davvisámegielat neahttasátnegirjjit ja e-girjiit.

– Neahttasátnegirjjiide čuovvovaš lunddolaš lávki livčče dat, ahte don sáhtát guldalit mo juoga sátni daddjojuvvo. Syntehtalaš jietna sáhttá lea veahkkin eandaliige sutnje, gii ii máhte sámegiela ja háliida gullat, dadjá Trosterud.

Juos manašii nu hejot ahte ovdamearkan borasdávdda dihte massá jietnabaksamiid ja iige sáhte šat ieš hállat, de hállanteknologiija bokte sáhttá ráhkadit mášenjiena.

– Dalle dihtor hálla du beales, čilge giellateknologiija professor Trond Trosterud boahttevuođa geavahanvejolašvuođaid birra.

Okta dovddus hállansyntehtalaš jiena geavaheaddji lei teorehtalaš fysihkkár Stephen Hawking.

Suomas vuosttas hállanteknologalaš čoavddus 1970-logus lei ráhkaduvvon akademalaš ulbmiliidda ja vuosttas hállanteknologalaš čoavddus doaimmahuvvui foniatriija poliklinihkkai jagis 1984.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä