Sápmi |

Ruoŧas čielggadišgohtet Duortnosleagi nálledutkamušaid ja giellavealaheami

Ruoŧa kulturministeriija lea juolludan 130 000 ruvnno ovdadutkamuššii, mas galgá guorahallojuvvot mo Duortnosleagi ássit ja meängiela hállit leat gillán ruoŧaidahttinpolitihka áigge. – Dat ášši leamašan nu heahpadin. Buorre go viimmat áššit dutkojuvvojit, oaivvilda Duortnosleagi Guovddášlihtu ságadoalli Bengt Niska.

Ylitornion Aavasaksa.
Govva: Risto Koskinen / Yle

Ruoŧa kulturministeriija lea juolludan 130 000 ruvnno ovdadutkamuššii, mas galgá guorahallojuvvot mo Duortnosleagi álbmot ja meängiela hállit leat gillán ruoŧaidahttinpolitihka áigge.

Ulbmilin lea guorahallat, man viidát ja systemáhtalaččat Duortnosleagi álbmot ja meängiela hállit leat vealahuvvon áiggiid čađa.

Ruoŧaidahttinpolitihka dihte Duortnosleagi ássit eai ožžon hállat iežaset eatnigiela ja sin oaiveskálžžuid mihtidedje nállebiologiija namas. Skuvllat ráŋggáštedje mánáid, geat hálle meängiela gitta 1960-logu rádjái.

Maiddái nállebiologalaš dutkamušaid ja oaiveskálžžuid mihtidemiid dahke logiid jagiid. Uppsalai jagis 1922 vuođđuduvvon nállebiologalaš instituhtta jođihii dutkamušaid. Ulbmilin lei kártet earret eará, ahte gos davvin orru suopmelaš álbmot lea boahtán ja maiddái geahččalit eastadit dan seahkáneamis buhtes ruoŧŧelaččaide.

Ovdadutkamuš álggahuvvo boahtte čavčča ja dan galget dahkat Duortnosleagi guovddášlihttu - Tornionlaakson Keskusliitto ovttas Luvllaja teknihkalaš universitehtain ja Met Nuoret-nuoraidlihtuin.

"Buorre go viimmat dutket"

Duortnosleagi Guovddášlihtu ságadoalli Bengt Niska lea duđavaš, ahte dán sevdnjes ja dutkakeahtes historjjá viimmat bukte beaivečuvgii.

– Buorre, ahte áššit viimmat dutkojuvvojit. Dánge gažaldahkii galgá gávdnot juogalágan soabalašvuohta, ahte mii dieid áiggiid duođaid dáhpáhuvai, dadjá Niska.

Ruoŧŧelaččaid viiddis nállebiologalašdutkamušaid ja daid váikkuhusaid leat gal dutkan ovdalge. Meängielat Duortnosleagi ássiid sevdnjes historjá ii leat goittotge olus čielggaduvvon.

– Dat ášši leamašan nu heahpadin ja danne dan birra ii leat hállojuvvon. Olbmot leat diehtán dan birra ja dat lea dagahan báhča miela. Ovdamearkka dihte dat, ahte golle logit jagit, ahte vánhemat eai oahpahan eatnigielaset mánáide, muitala Bengt Niska.

– Mii eat oza ovttaskas sivalaččaid, muhto duohtavuođa dasa, ahte mii lei Ruoŧa stáhta rolla. Ovdamearkka dihte dat nállebiologalaš instituhtta; lea čielggas, ahte stáhta leamašan ieš vuođđudeamin dan, stáhta juolludii dasa ruđaid ja stáhta lei dan duohken. Ii dat gal soaittáhagas leat vuođđuduvvon, dadjá Bengt Niska.

Duortnosleagi álbmot lea okta Ruoŧá vehádagain. Sii orrot earret eará Háhpáránddis, Badje-Durtnosis, Bájilis, Gironis ja Váhčiris.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä