Sápmi |

Ruoŧas gáibidit duohtavuođakomišuvnna, mii muitala almmolašvuhtii stáhta vearredaguid sámiid vuostá – "Dárbu maid Suomas ja Norggas"

Ruoŧa Sámediggi ja vealahanáittardeaddji oaivvildit, ahte stáhta ferte váldit ovddasvástádusa historjjás dáhpáhuvvan rihkkumiin, dego assimilerenpolitihkastis, man geažil sámeálbmot lea šaddan gillát. Duohtavuođakomišuvnna barggus leat ožžon buorre bohtosiid nuppe beal máilmmi, Kanada álgoálbmogiid siste.

Koululaisia luokkahuonessa Menesjärvellä 1960-luvulla.
Skuvlalaččat luohkkálanjas Anára Menešjávrris 1960-logus. Govva: Siida

Ruoŧa Sámediggi ja vealahanáittardeaddji hálidit ásahit duohtavuođakomišuvnna, mii čielggadivčče ja muitalivčče almmolašvuhtii Ruoŧa stáhta vearredaguid sámiid vuostá.

Sámediggi ja vealahanáittardeaddji oaivvildit, ahte Ruoŧa stáhta ferte váldit ovddasvástádusa historjjás dáhpáhuvvan rihkkumiin, dego assimilerenpolitihkastis, man geažil sámeálbmot lea šaddan gillát.

Dárkkuhus livčče čielggadit ja ovdanbuktit earret eará sámemánáid ásodatgillámušaid – ja daid dieđuid vuođul ovddidit sámeálbmoga ja stáhta gaskavuođaid. Bealátkeahtes duohtavuođakomišuvnna barggu atnet vuosttas dehálaš lávkin sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid ovddidanbarggus Ruoŧas.

Vuosttas čoahkkin duohtavuođakomišuvnna barggu birra dollojuvvui Ruoŧas mannan bearjadaga.

"Dehálaš sihke váldoálbmoga ja sápmelaččaid dáfus"

Sihke Eurohpa ráđđi ja Ovttastuvvan Našuvnnat leat máŋgii cuiggodan Ruoŧa stáhta sámepolitihkas ja vealahemiin, mat ain váikkuhit sámiid dillái Ruoŧas.

Aslak Allas
Govva: SVT Sápmi
Ruoŧa Sámis duohtavuođakomišuvnna ásaheami dorjot viidát. Boazoeaiggádiid oktavuohta -organisašuvnna várreságadoalli Aslak Allas oaidná dan ásaheami hui dehálažžan.

– Livččii buorre, ahte Ruoŧa servodat oažžu oaidnit, maid Ruoŧa stáhta lea dahkan sámiid vuostá, iežas álgoálbmogii. Ii Ruoŧa servodat dieđe, maid stáhta lea hommán. Eaige sámitge vealttakeahttá dieđe, lea dehálaš, ahte sámit maid ožžot diehtit, mii lea dáhpáhuvvan, smiehttada Allas.

Sanila-Aikio: Fámuidahtti proseassa

Sámi parlamentáralaš ráđi ságadoalli ja Suoma Sámedikki presideanta Tiina Sanila-Aikio doarju duohtavuođakomišuvnna ásaheami.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio täysistunnossa 25.6.2015.
Govva: Eljas Niskanen / Yle Sápmi
Seammaláhkai go Ruoŧŧa, leat maiddái Norga ja Suopma geahččalan historjjás suddadit sápmelaččaid váldoálbmogii ovdamearkka dihte ásodatskuvllaid bokte ja ná viggan jávkadit sámiid giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sanila-Aikio mielas komišuvdnii livččiige dárbu olles Sámis.

– Mun áinnas oainnášin dasa dárbbu. Dál orru, ahte juohke iešguđet riikkas, gos sápmelaččat ásset, sápmelaččaid guoskevaš dilit leat mannamin iežaset geainnuid mielde. Suoma bealde ii leat ollenge vel hállojuvvon duohtavuođakomišuvnna barggu birra. Livččii hirbmat dehálaš, ahte dat livččii juohke riikkas Sámis anus, Sanila-Aikio dadjá.

Tiina Sanila-Aikio oaivvilda, ahte váivves áššiid ovdanbuktin sáhtášii fámuidahttit ja nanosmahttit servodaga.

– Livččii dehálaš, ahte olbmot beasašedje ságastallat iežaset jurdagiin ja vásáhusain – ja fuomášit, ahte sii juhket seammalágan dovdduid, vásáhusaid ja jurdagiid. Vuoi mii beassat dego ovttas moraštit ášši.

Kanadas duohtavuođakomišuvnna bargu buvttii ruđalaš buhtadusaid eamiálbmogii

Duohtavuođakomišuvnnat leat árat doaibman earret eará Mátta-Afrihkás ja Kanadas.

Kanadas duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna ásahuvvui jagi 2008. Dan bargun lei buktit ovdan, mii dáhpáhuvai daid 150 000 mánnái, geat vázze ásodatskuvllaid (Indian Residental Schools) ja gárte dan áigge gillát sihke rumašlaččat, vuoiŋŋalaččat ja seksuálalaččat.

Komišuvdna čokkii ja dokumenterii historjjá dáhpáhusaid vásiheaddjiin, bearrašiin, servošiin ja olbmuin, geaidda ásodatskuvllat ledje váikkuhan. Barggu boađušin 80 000 olbmo leat ožžon buhtadusaid rumašlaš ja silolaš gillámušaid ovddas ja 30 000 olbmo seksuála illástemiid ja vuortnuhemiid geažil. Lassin komišuvdna lea evttohan 94 doaibmabiju, maiguin galget buoridit álgoálbmogiid ja álgoálbmotmánáid dili Kanadas.

Maiddái Mátta-Afrihkás vuođđuduvvui duohtavuođakomišuvdna jagi 1995 čielggadit apartheid-áiggi rihkkosiid. Duohtavuođakomišuvnnas lei dehálaš rolla Mátta-Afrihká rievdamis demokráhtalaš stáhtan. Duohtavuođakomišuvnna atnet bures lihkostuvvan viggamuššan čielggadit riikka traumáhtalaš politihkalaš historjjá.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä