Sápmi |

Ruoŧŧelaš ruvkefitnodahkii mieđihedje guovlovárremiid Anára ja Soađegili gielddain – Avvila bálgosis leat váidán mearrádusas

Njellimlaš badjeolmmoš Kalevi Paadar muitala, ahte sin bálgosii eai leat ruvkket buresboahtin. Arctic Minerals Explorations -fitnodaga málbmaohcanjođiheaddji Risto Pietilä oaidná, ahte ealáhusaid oktiiheiveheapmi livčče vejolaš.

Grafiikka näyttää varausalueet kartalla.
Arctic Minerals Explorations AB fitnodaga guovlovárremat leat dahkkojuvvon Anárjávrri máttabeallái Avvila ja Njellima guovlluide ja Vuohču guovlluide. Govva: Laura Merikalla / Yle

Guldal maid badjeolmmoš Kalevi Paadar oaivvilda ruvkefitnodaga várremiin sin bálgosa guovlluide. Jietna: Jouni Aikio / Yle

Tukes lea mieđihan ruoŧŧelaš ruvkefitnodat Arctic Minerals Explorations AB:ii guokte guovlovárrema Anára ja Soađegili gielddaid guovlluin. Sáhka lea viiddis guovlovárremis, mii gokčá oktiibuot badjel 1 800 njealjehaskilomehtera. Váidináigi nohkká otne 22.11.

Dat lea fuolastuhtti ođas earenoamážit badjeolbmuide, geaid guohtoneatnamiidda guovlovárren guoská. Njellimlaš badjeolmmoš Kalevi Paadar Avvila bálgosis muitala, ahte su dieđuid mielde sin bálgosis leatge vuolgimen oktiibuot golbma váidaga ja dasa lassin maid eará guovlluin áigot váidit ášši.

Avvila bálggus ii dohkket málbmaohcama eaige ruvkkiid sin guovlluide.

– Dán guovllus eai leat ovdal leamašan várremat, dušše daidda golleguovlluide, muhto eai deike. Dál min olles boazodoalloguovlu lea dan ráddjema siste, dadjá Paadar.

Kalevi Paadar
Badjeolmmoš Kalevi Paadar lea fuolas das, ahte guovlovárrema mieđiheapmi sáhttá mearkkašit maid joatkkadoaimmaid. Govva: Yle / Annneli Lappalainen

Arctic Minerals AB málbmaohcanjođiheaddji Risto Pietilä deattuha, ahte guovlovárren ii atte vel lobi ohcat málmma dahje bovret.

– Dál sáhka lea várrenalmmuhusas, mii addá várrejeaddjái guovtti jahkái lobi ráfis dutkat boares raporttaid ja dahkat gieddebargguid, dego ovdamearkka dihtii vázzit meahcis ja skoalkkuhit veahčiriin geđggiid.

Paadar fuola dat diehtu ii goittotge jávkat.

– Go lea mieđihuvvon duokkár guovlovárren, de das leat vuođuštusat, ahte sáhttá joatkit vel ovddosguvluige. Mii gal bidjat buot min návccaid dasa, ahte dakkár ii boađášii, dadjá Kalevi Paadar.

Maiddái Sámediggi vuostálastá guovlovárrenmearrádusaid, danin go málbmaohcan ja ruvkedoaibma eai heive oktii Sámi ruovttuguovlu rašes luondduin, čázadagaiguin ja árbevirolaš ealáhusaiguin.

Lappi bálgosis muitalit, ahte sii eai leat goittotge bálggusin váidán áššis, muhto ovttaskas olbmot leat sáhttán váidit. Avvila bálggus lea váidán bálggusin áššis.

Oassebeliid gullet, juos fitnodat mearrida ovdánit proseassain

Guovlovárrema áigge fitnodagas lea riekti dahkat málbmaohcanlohpeohcamuša, juos sii gávdnet juoidá. Pietilä muitala, ahte sii fertejit mearridit maŋimustá jagi 2023 loahpas, jotketgo proseassa vai eai.

Fitnodat áigu ohcat guovlluin earret eará golli, nihkkela, veaikki, palladiuma ja platiniuma.

Málbmaohcanjođiheaddji Risto Pietilä vástida olbmuid fuolaide, ahte su mielas ii dárbbaš leat fuolas dán guovllu várremis. Sii eai justa dál bargga doppe maidige. Son maid jáhkká, ahte ealáhusaid oktiiheiveheapmi livčče vejolaš maid Sámis.

– Máŋgga báikkis Lappis buot ealáhusat ellet soabalaččat, ahte ii das mihkkige fuolaid leat, dadjá Pietilä.

Ruvkeláhka geatnegahttá gullat buot oassebeliid geaidda ášši guoská. Pietilä dadjá, ahte juos sii mearridit ovddidit málbmaohcanlohpeohcamuša, de dalle čađahuvvo vuđolaš vihkkehallan ja iešguđege oassebeliid gullan.

– Dalle buohkat, geaidda dat ášši guoská, sáhttet ovdanbuktit sin oaivila ja daid dábálaččat guldalit. Dat proseassa lea ovdalge dolvon dan láhkái buriid bohtosiidda, ahte buohkat leamašan duhtavaččat, dadjá Pietilä.

Fitnodat gesii eret guokte várrenohcamuša Anáris golleroggiid ja turismma geažil

Álgoálggus ruoŧŧelaš ruvkefitnodat lei ohcan njeallje guovlovárrema, oktiibuot badjel 3 000 njealjehaskilomehtera guvlui. Fitnodat goittotge gesii eret guokte Anára guvlui dahkkojuvvon várrenohcamuša golleroggiid geažil.

Risto Pietilä muitala, ahte golleroggit ledje váldán oktavuođa fitnodahkii ja muitalan iežaset fuolas. Golleroggit eai sáhtášii guovtti jahkái dahkat guvlui ođđa golledoidinlohpeohcamušaid, juos ruvkefitnodat várre guovllu. Nuba fitnodat ja golleroggit ráđđádalle áššis, muitala Pietilä.

Fitnodat ii álgán biđget guovlluid unnit bihtáide ja gávnnahedje, ahte sii luobahit dain várrenguovlluin ollásit, vai eai šatta beroštusriiddut golleroggiiguin.

– Nuppe dáfus das ledje maid Suoločielggi ja eará mátkkošteami guovllut, de gávnnaheimmet, ahte seammás luobahit maid dain guovlluin, dadjá Pietilä.

Fitnodaga ruvkeplánat bisánedje Guovdageainnus báikkálaš vuostálastimii

Dát ruoŧŧelaš ruvkefitnodat váikkuha maid Norgga beal Sámis. Moadde jagi dassái fitnodahkii mieđihuvvui lohpi ohcat golli ja veaikki Guovdageainnus Biedjovákkis.

Fitnodat čállá sin neahttasiiddus, ahte Biedjovágge-prošeavtta ovdáneami lea hehtten báikkálaš vuostálastin. Guovdageainnu gielda ii dohkkehan ruvkke huksenplánaohcamuša, iige ruvkefitnodat leat dan maŋŋá aktiivvalaččat ovddidange ášši, fitnodat čállá.

Fitnodagas leat jođus maid prošeavttat Suomas, earret eará Nutukka golleprošeakta Tankavári lahkosiin. Doppe fitnodat lea ohcan málbmaohcanlobi vai sáhttet roggat ja dutkat velá eanet.

Guldal maid Arctic Minerals AB málbmaohcanjođiheaddji Risto Pietilä muitala sin plánain. Jietna: Sáárá Seipiharju / Yle

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä