Sápmi |

Ruošša beale olmmošvuoigatvuođa áššedovdi atnet Suomas dorvvolašvuođa ja dearvvasvuođa áittan – Ii ožžon visuma Supmii

Ruošša beale olmmošvuoigatvuođa áššedovdi Aleksei Tsykarev ii ožžon visuma Supmii. Biehttaleami ákkastalle Schengen-soahpamuša čuoggáin, mii guoská álbmotdearvvasvuhtii čuohcci dávddaid.

Aleksei Tsykarev
Aleksei Tsykarev ii ožžon Supmii visuma. Govva: WIPO

Ovttastuvvan Našuvnnaid vuollásaš eamiálbmotrivttiid EMRIP áššedovdilávdegotti áirras Aleksei Tsykarev ii ožžon golggotmánus šat Supmii mátkevisuma. Suoma visumeiseválddit Ruošša Petroskois biehttaledje addimis sutnje guovtti jagi mátkevisuma.

– Viisuma biehttaleami ággan almmuhedje, ahte okta dahje máŋggat Schengen-riikkat atnet mu áittan almmolaš ja siskkáldas dorvvolašvuhtii dahje juo riikkaid gaskasaš oktavuođaide, dadjá Tsykarev.

Tsykarev lea Ruošša dieđaakademiija Gárjila dieđaguovddáža giela, kultuvrra ja historjjá dutki. Son lea maiddái Nuori Karjala -álbmotorganisašuvnna jođiheaddji. Moadde jagi dassái Ruošša sivahii Nuori Karjala -álbmotorganisašuvnna olgoriikkalaš ageantan.

Tsykarev muitala, ahte visuma biehttaleami ákkastallet goit Schengen-riikkaide guoski nuppi artihkkala 19. čuoggáin. Schengen-riikkaide gullet Suoma lassin stuorra oassi Eurohpá uniovnna riikkain ja lassin earet eará Norga, Islánda ja Sveitsa.

Schengen-soahpamuša nubbi artihkal meroštallá Schengen-riikkaid rájáid, olbmuid johtima Schengena guovllus ja maiguin ákkaiguin olbmot sáhttet boahtit ja johtit riikkas nubbái Schengena guovllus. Artihkal meroštallá maiddái dan, maiguin ákkaiguin olbmo sáhttá eastit boahtimis Schengen-guvlui.

Schengen-riikkaide guoski nuppi artihkkala 19. čuoggás fas čilgejit dárkilabbot dearvvasvuođaáitagiid. Čuoggá mielde gažaldagas leat álbmotdearvvasvuhtii čuohcci dávddat, mat sáhttet dagahit epidemiijaid, ja dasa lassin vel eará infekšuvdna- dahje njoammudávddat.

Ii dieđe manin son lea áitta Supmii

Aleksei Tsykarev ii loga iežas diehtit, manin son lea meroštallojuvvon Schengen-riikkaide dorvvolašvuođa ja dearvvasvuođa áittan. Tsykarev čilge, ahte son ii leat dubmejuvvon rihkkosiin Ruoššas, iige ovttage Schengen-riikkas. Sus eai leat maid dakkár buozalmasvuođat, mat sáhtašedje njoammut.

– Mus eai leat makkárge njoammudávddat. Allergiija gal lea, muhto dan in jáhke njoammut, dadjá Aleksei Tsykarev.

Tsykarev áigu váidit visummearrádusas Suoma Petroskoi konsuláhtii. Son lea maid čállán áššis Ovttastuvvan Našuvnnain olmmošvuoigatvuođaráđi presidentii Vojislav Šucii ja allakomissárii Michelle Bacheletii.

EMRIP-mekanismma eará lahtut leat maid váldán beali Tsykarev visumaáššái. Sii leat mannan vahkus jearran dárkilut biehttalanákkaid Suoma ambassadevrras, dadjá Norgga áirras Laila Susanne Vars EMRIP-mekanismmas.

Tsykarev ja eará EMRIP áššedovdilávdegotti lahtut eai goittotge leat velá ožžon Suoma eiseválddiin lassedieđuid das, manin Tsykarev visumaohcamuš kulturdoibmii lea hilgojuvvon.

Suoma olgoáššiidministeriijas eai kommentere Tsykarev visumášši

Suoma eiseválddit leat oalle jávohaga Aleksei Tsykarev visumáššis. Eiseválddit namuhit, ahte sii eai kommentere ovttaskas olbmuid áššiid earáide go olbmui alcces.

Suoma olgoáššiidministeriija konsulabálvalusaid konsulahoavda Pasi Tuominen namuha, ahte sii sáhttet muitalit visumáššiin dušše almmolaš dásis.

– Visummearrádusain addojuvvo diehtu, muhto dušše olbmui alcces. Mii eat sáhte gomihit dahje nannet dan dieđu, maid olmmoš iežas áššis muitala almmolašvuhtii, Tuominen čilge.

Almmolaš dásis Tuominen goittotge dadjá, ahte visuma galgá ohcat justa dan riikkas, gosa lea jođus. ON vuollásaš álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid áššedovdijoavkku EMRIP jahkásaš deaivvadeamit ordnejuvvojit Geneves Sveitsas.

– Jus visuma biehttalit addimis vuosttas ohcamis, dat ii dárkkut dan, ahte olmmoš ii sáhtášii ohcat dahje oažžut ođđa visuma Suomas dahje man nu eará riikkas, Tuominen dadjá.

Tuominen deattuha, ahte Suoma negatiivvalaš visummearrádus eastá olbmo mátkkošteames Supmii, muhto dat ii goittotge eastte olbmo oažžumis visuma man nu eará Schengen-riikii.

– Visummearrádussii sáhttá maiddái dahkat vuigengáibádusa mearrádusa dahkan konsuláhtii ja jus vuigengáibádus ii mana čađa, de áššis sáhttá váidit hálddahusriektái, namuha konsulabálvalusaid ossodaga hoavda Pasi Tuominen.

Ruoššas ohcet čuđiid duháhiid visumiid Supmii jahkásaččat. Jagis 2017 Suoma konsuláhta gieđahalai oktiibuot 730 000 visumohcamuša Ruoššas Supmii. Biehttalanmearrádusat bohte vuolil ovtta proseanttas ohcamušain, namuha Tuominen.

Bargoustit imašta Suoma eiseválddiid mearrádusa

Ovttastuvvan Našuvnnaid vuollásaš eamiálbmogiid rivttiid áššedovdimekanismma EMRIP bargun lea čiekŋut eamiálbmotvuoigatvuođaide ja rávvet eamiálbmotrivttiin ON miellahttoriikkaid. Suomas EMRIP galledii maŋimustá guovvamánus sámediggelága ođadanbarggu olis. Dalle maiddái Aleksei Tsykarev lei EMRIP mielde Sámis.

Laila Susanne Vars, guhte lea Norgga ovddasteaddji EMRIP áššedovdijoavkkus, atná Suoma eiseválddiid mearrádusa Tsykarev visumáššis amasin. Vars dadjá, ahte EMRIP áirasat leat jearran Suoma ambassadevrras sivaid, manne Tsykarev ii leat ožžon Supmii visuma.

– Mii, geat leat su bargoustibat ja čohkkát dán áššedovdilávdegottis fárrolágaid, mii dárbbašit diehtit, mii lea duogáš áššái ja manin Aleksei ii leat šat ožžon mátkevisuma Supmii.

Áššedovdilávdegoddi lea sádden reivves Suoma eiseválddiide golggotmánu 23. beaivve. Eiseválddit eai leat velá vástidan áššedovdilávdegotti reivii, dadjá Vars.

– Mii vuorddašit dál vástádusa Suomas eiseválddiin. Mii leat maiddái reivves čujuhan EMRIP bargui, ahte dat eaktuda mátkkošteami miehtá máilmmi.

Vars dadjá, ahte Suoma mearrádus leat mieđakeahttá Aleksei Tsykarevii visuma, čuohcá su bargui áššedovdilávdegotti lahttun.

– Áššedovdit galget sáhttit mátkkoštit olu go mii váldit oasi iešguđetlágan ovttasbargguide ja oassálastit konferánssaide ja čoahkkimiidda birra máilmmi.

– Mii leat maiddái čuovvuleamen dan barggu, mii Suomas lea sámediggelága ođadeami olis. Dien láhkai Suoma mearrádus čuohcá min bargui go okta min lahtuin ii beasa mátkkoštit Supmii, Vars čilge váikkuhusaid.

Sámedikki nubbi várreságadoalli: EMRIP doaimma ii galggašii hehttet

Maiddái Suoma Sámedikkis leat imaštallan Suoma eiseválddiid mearrádusa. Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso oaidná, ahte visummearrádus lea ártet ja dohkketmeahttun.

– Mii leat áiddo jearran EMRIP áššedovdiin ráđi sámediggeláhkaođadanbarggus ja dan áigge stáhta lea figgan ovtta láhkai hehttet EMRIP barggu. Dan barggu, mas Aleksei leamaš mielde.

Tuomas Aslak Juuso dadjá, son lea dovdan Aleksei Tsykarev jagi 2008 rájes eamiálbmotpolitihka olis. Juuso dadjá, ahte su dieđuid mielde Aleksei Tsykarev lea olles dan áiggi rahčan giella, kultuvrra ja olmmošvuoigatvuođa áššiin ja leamaš Suoma ustit.

– Son lea ON vuollásaš eamiálbmotrivttiid áššedovdilávdegotti lahttu. Dákkár doaimma galggašii baicce sihkkarastit, iige hehttet Eurohpás, mii lea olmmošvuoigatvuođaid njunušguovlu, deattuha Juuso.

Juuso mielde livččii dehálaš, ahte Suopma váldá EU dásis eanet ovddasvástádusa dán áššis. Suopma lea EU-riika ja Tsykarev mátkkoštangielddus Supmii čuohcá EU dásis olmmošvuoigatvuođa áššiide.

– Suopma galggašii EU dásis váldit ovddasvástádusa iige duvdit ovddasvástádusa Sveitsii, mii ii leat EU-riika.

Divvojuvvon 31.10. dii 12:15: Vojislav Šuc tittel divvojuvvon Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaráđi presideantan. Lasihuvvon diehtu, ahte Tsykarev lea čállán áššis Šuc lassin maiddái Michelle Bacheletii, guhte lea Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaráđi allakomissára.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä