Sápmi |

Ruoššaluossa bahkke davi luossajogaide – Norgga bealde geahččalit bissehit leavvama bivdosiiguin

Dutki mielde ruoššaluossa ii goit gilval eallinsajis dábálaš luosain.

Kutuvalmiita ja elävänä mätänemään alkaneita kyttyrälohia Näätämöjoesta Norjasta Kolttakönkään alapuolelta 14.8.2019.
Go ruoššaluossa goargŋu johkii gođđat, de dat ii leat šat beare fávru iige eale guhká. Dát Njávdánjogas 14.8.2019 bivdojuvvon ruoššaluosat ledje jo álgán guohcagit. Govva: Tapani Leisti / Yle

Dán geasi áigge leat ruoššaluosat gorgŋon valjis Detnui ja Njávdánjohkii. Norgga beale luossajogain ruoššaluosa leavvama leat geahččalan bissehit bivdosiiguin, go ballet dan rivvet gođđusajiid dábálaš luosas.

Ruoššaluossa lea álggoálggus Jaskesábi davviosiid šládja mii sirdimiid geažil lea goargŋugoahtán maiddái Jiekŋameara luossajogaide.

Njávdánjogas ruoššaluossa lea dihtton dán geasi olu. Njávdánjohka vuolgá Anára ja Ohcejoga jávrrážiin ja jogažiin ja luoitá Norgga bealde Jiekŋamerrii. Njávdáma guolástangotti ságadoalli Karl Magne Arvola mielde Njávdánjogas leat bivdán čuđiid mielde ruoššaluosaid maŋemuš vahkkuid.

– Ruoššaluosat gorgŋot jogaide guovtte jagi gaskkain nu, ahte jagis 2017 dat ledje valjis ovddit geardde. Dál maid leat boahtán valjit. Guollefávttat leat bivdán dál sullii 600 ruošša luosa dáppe, buohkanassii oktiibuot badjel duháha, muitala Arvola.

Finnmárkku luossajogain leatge bivdán ruoššaluosaid duháhiid veardde sierralobiin maŋemuš mánu áigge.

– Váttisvuohta lea dat, ahte ruoššaluossa bahkke dábálaš luosa gođđusajiide. Dat sáhttá de vahágahttit luondduluosa dahje atlánttaluosa gođu, dadjá Arvola.

Kyttyrälohi Neidenin kalastuskunnan puheenjohtajan Karl Magne Arvolan käsissä. Näätämö, Norja 14.8.2019
Njávdáma guolástangotti ságadoalli Karl Magne Arvola doalada ruoššaluosa. Govva: Tapani Leisti / Yle

Ruoššaluosa ballet buktit dávddaid

Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell nanne, ahte ruoššaluossa sáhttá hehttet luondduluosa eallindili. Lihkku lea goit dat, ahte ruoššaluossa gođđá jo borgemánus ja luondduluossa easka maŋŋit čakčat. Ruoššaluosat leat dassái jo geargan jápmit. Danne vieris šládja ii sáhtege bilidit luondduluosa gođu, dadjá Orell.

Dasa lassin ruoššaluosa veajehat vulget mearravádjolussii dakkaviđe vuosttaš giđa. Dan sivas dat eai leat gilvaleame seamma eallinsajis atlánttaluosa veajehiiguin, mat fas báhcet johkii šaddat vel máŋgga jahkái.

– Goit Ruošša bealde ruoššaluossa ja atlánttaluossa leat čáhkan bures seamma jogaide, čilge Orell.

Luke dutki Panu Orell
Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell. Govva: Vesa Toppari / Yle

Unna luossajogain bivdin sáhttá leat buorre vuohki eastadit vieris šlájaid leavvama, muhto Deanu čázadat lea dakkáraš bivdui beare stuoris, oaivvilda Orell.

– Jus jurddaša Deanu čázádaga, de daid ruoššaluosaid eret bivdin hehtte gal luosaid ja eará guliid, nu ahte dat lea váttis, dadjá Orell.

Dutkit leat goit fuolas ruoššaluosaid lassáneamis ja ballet daid buktit dávddaid ja parasihtaid davi luossajogaide.

– Dán guovtti luosa eallingierddut leat áibbas earáláganat, nu ahte dat gal eai njuolgut gilval gaskaneaset. Lea goit vejolaš, ahte ruoššaluosat buktet dávddaid ja dat njommot de atlánttaluosaide, dadjá Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell.

Máŋggaid luossadutkiid mielas stuorát áitta luondduluosaide leage luossašaddadanindustriija Norggas ja Ruoššas.

Kyttyrälohen leviäminen Atlantilla -kartta
Ruoššaluossa lea leavvan Atlántta riddoguovlluide. Govva: Jyrki Lyytikkä / Yle, NINA

Oanehis eallin nohká johkii

Ruoššaluossa lea mearas bivddedettiin árvvusatnon ja njálgga guolli. Jaskesábi guovllus dat lea maiddái ekonomalaččat mearkkašahtti borranguolli.

Go guolli goargŋu joga bajás gođđat, de dat ii leat šat beare fávru. Goadjimiidda lea šaddan buggi ja guolit leat ruoná ruoksadat. Beazet ja veaksát leat jo álgán guohcagit. Áibbas varasnaga jogas bivdojuvvon duovveguolli lea goit borahahtti.

– Johkii goargŋuma maŋŋá ruoššaluosa cuohppa mollanišgoahtá, ja mađi guhkit dat lea jogas, dađi heajubut dat dohkke biebmun, dadjá dutki Panu Orell.

Ruoššaluossa eallá fal guokte jagi, dat guohcaga ja jápmá johkii gođu maŋŋel. Atlánttaluossa fas eallá juobe logi jagi ja johtala máŋgii meara ja šaddanjoga gaska.

Guolit maid Njávdánjogas leat maŋemuš vahkkuid bivdán eai gal dohkke olbmo biebmun. Njávdáma guolástangotti ságadoalli Karl Magne Arvola mielde guliid bidjet buollašii ja borahit vuodjinbeatnagiidda.

Pilkullinen pyrstö on kyttyrälohen hyvä tuntomerkki.
Ruoššaluosa beazehis leat dielkkut. Govva: Tapani Leisti / Yle

Vuosttaš geardde ruoššaluosaid gilve jo Sovjetlihtus Stalina áigge 1930-logus. Ruošša bealde ruoššaluosa leat gilván Guoládatnjárgga jogaide vel 2000-logu rádjái.

Norgga beale jogain ruoššaluossa dihttui vuosttaš geardde jagis 1960. Dan maŋŋel guollešlája leat goddán maiddái Deanus ja Njávdámis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä