Sápmi |

Ruvkelága nuppástusa geažil ruvkelobi sáhttá ohcat ovdal go birasváikkuhusat leat árvvoštallon – biras- ja ruhtadoallováljagoddi cuiggodit

Biras- ja ruhtadoallováljagoddi oaivvildit, ahte láhkanuppástus lea válmmaštallon váilevaččat.

Kansanedustaja Satu Hassi (vihr).
Birasváljagotti ságadoalli Satu Hassi ballá, ahte dál lagasguovllu olbmuid váikkuhanvejolašvuođat hedjonit dohkkehuvvon láhkanuppástusa dihte. Govva: Yle, Henrik Leppälä

Riikkabeaivvit dohkkehii mannan vahkus nuppástusaid ruvkeláhkii. Nuppástusaid mielde ruvkefitnodagat sáhttet ohcat ruvkelobi birasváikkuhusaid árvvoštallama (BVÁ) haga. Árvvoštallama galgá goittotge laktit ruvkelohpeohcamuššii ovdal go dat biddjo cealkinláhkai.

Geavadis láhkanuppástus dárkkuha dan, ahte fitnodat, mii álggaha lohpeproseassa, oažžu ovdavuoigatvuođa málbma-, ruvke- dahje golledoidinlohpái mannu guvlui, vaikko birasváikkuhusaid árvvoštallan ii leat dahkkon.

Ovdal lohpeohcamuššii galggai laktit birasčielggademiid, Natura 2000 -árvvoštallama, birasváikkuhusaid árvvoštallanraportta ja oktavuođaeiseválddi árvvoštallama.

Váljagottit cuiggodit láhkanuppástusa

Riikkabeivviid biras- ja ruhtadoallováljagoddi adde ruvkelága nuppástusain kritihkalaš árvvoštallama, daningo oaivvildedje, ahte láhkanuppástus lei válmmaštallon váilevaččat. Láhkanuppástusas eai bivdán cealkámušaid ovttage doaibmis.

Iltalehti-aviissa mielde ealáhusministtar Mika Lintilä deattuha, ahte láhkanuppástusaid duohken lei riikkabeivviid ovttamielalaš cealkámuš, mii geatnegahtii ráđđehusa buktit evttohusa riikkabeivviid gieđahallamii. Lintilä dadjá, ahte dohkkehuvvon láhkaevttohus lea leamašan jagi 2017 ráđđehusa evttohusa válmmaštallama oktavuođas viidát cealkinláhkai seamma hámis.

Birasváljagotti ságadoalli Satu Hassi cuiggoda, ahte dohkkehuvvon láhkanuppástus doalvu jagi 2011 ođasmahtton ruvkelága maŋosguvlui.

– Ođasmahttojuvvon lága okta guovddášulbmil lei dat, ahte dalle go ruvkeohcamuš guđđojuvvo, de dalle buot báhpárat leat gárvvisin. Dál dat jorggihii áibbas vuosteguvlui.

Hassi ballá, ahte dál lagasguovllu olbmuid váikkuhanvejolašvuođat hedjonit. Birasváikkuhusaid árvvoštallan lea ruvkeprošeavttain dat vuosttas virggálaš proseassa, mas lagasguovllu olbmot ožžot dieđu plánejuvvon ruvkke birra. Hassi muitala maiddái, ahte birasváikkuhusaid árvvoštallamis lea dehálaš veardidit iešguđet molssaeavttuid das, mo prošeavtta sáhttá ollašuhttit.

– Go ruvkeohcamuš guđđojuvvo, dalle ollašuhttinvuohki galgá leat válljejuvvon. Lea ruossalaš, ahte lohpeohcamuša sáhttá guođđit ja ollašuhttinvuogi válljet, ovdal go molssaeavttuid veardádallan lea gárvvis, lohká Hassi.

Ruvkelága ođadandárbbut čielggaduvvojit

Láhkanuppástusa oktavuođas eiseválddit eai bivdán cealkámuša Sámedikkis iige áššis leat ráđđádallon Sámedikkiin. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oaidná, ahte nuppástusa dárkkuhus lea álkidahttit ruvke- ja golleroggandoaimma.

– Dieđusge dán muttus mii diehtit, ahte vel eai leat ruvkedoaimmat dáppe Sámis, muhto golleroggan gal lea, ja sihkkarit boahttevuođas maiddái ruvkedoaibmit háliidit geahččat maiddái sámeguvlui.

Sanila-Aikio mielas sáhka lea árvvuin. Sus lea nana jáhkku dasa, ahte ruvkeláhka rahppojuvvo vel čuovvovaš ráđđehusbajis.

Bargu ruvkelága ođadeami ovdii lea juo álggahuvvon. Bargo- ja ealáhusministeriija lea ásahan alimus hálddahusrievtti presideanta Pekka Vihervuori čielggadanolmmožin čielggadit ruvkelága hástalusaid ja ođadandárbbuid.

Guldal lasi dán áššis vuossárgga Ásllaga Á-studios.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä