Saame |

Saamelaisten voitto Ruotsin oikeudessa heijastunee myös Suomeen, uskoo oikeustieteilijä

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pitää Ruotsin korkeimman oikeuden linjausta historiallisena.

Ruotsin korkeimman oikeuden päätös myöntää Girjásin paliskunnalle (lapinkylä, ruotsiksi sameby) yksinoikeus alueen metsästyksestä ja kalastuksesta päättämiseen vaikuttaa myös Suomeen, uskovat aiheeseen erikoistunut oikeustieteilijä Juha Joona sekä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Korkein oikeus antoi torstaina päätöksensä, jonka mukaan saamelaisilla poronhoitajilla on oikeus päättää pienriistan metsästyksen ja kalastuksen luvista omalla alueellaan Jällivaaran seudulla Pohjois-Ruotsissa.

Ruotsin valtion kannan mukaan oikeus pyyntioikeuksien myöntämisestä kuuluisi sille maa-alueiden omistajana. Oikeus kuitenkin hyväksyi saamelaisten kannan, jonka mukana heillä alueiden ikiaikaisina käyttäjinä on suurempi oikeus metsästyksen ja kalastuksen hallinnointiin.

Lakitekstissä puhutaan "ylimuistoisesta nautinnasta". Sama lainsäädäntö on ollut käytössä myös Suomessa.

– Tämä on todella tärkeä ja merkittävä päätös, ja kyllä sillä on myös Suomeen konkreettinen yhteys. Ruotsin laki on myös meidän nykyisen oikeusjärjestyksemme perusta, oikeustieteilijä Juha Joona sanoo.

Joona on oikeustieteen tohtori ja Lapin yliopiston tutkija, jonka väitöskirja käsitteli saamelaisten vanhoja maa- ja vesioikeuksia nykyisen Pohjois-Suomen alueella.

Tuomiota pitää historiallisena ja Suomeen vaikuttavana myös Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Hänen mukaansa Pohjoismaissa on pyritty yhtenäistämään saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä.

– Tämä tuomio osoittaa, että joskus ainoaksi keinoksi jää tuomioistuinten kautta hakea tunnustusta olemassa oleville saamelaisten ikiaikaisille oikeuksille.

Girjáksen kannetta vastaavaa oikeustapausta Suomessa ei ole Sanila-Aikion mukaan vireillä. Korkein oikeus kuitenkin käsittelee kahta Tenon vesistössä kalastusta koskevaa tapausta.

Juha Joonan mukaan Suomesta puuttuvat Ruotsia vastaavat samebyt, joiden voitaisiin katsoa edustavan saamelaisten maaoikeuksien haltijoita nykyaikana. Girjáksen tapaus saattaa kuitenkin pienentää kynnystä, jolla pyyntioikeuksia mielestään hallussa pitävä taho lähtisi kokeilemaan asiaa.

– Jos joku haluaisi lähteä viemään asiaa eteenpäin Suomessa samoilla perusteilla, kyllä siitä mielenkiintoinen oikeustapaus tulisi, Joona arvioi.

Lue lisää:

Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Girjásin poronhoitajat saavat yksinoikeuden päättää alueensa metsästyksestä ja kalastuksesta

Girjásin lapinkylä ja Ruotsin valtio tapaavat nyt hovioikeudessa – lapinkylä vaatii yksinoikeutta metsästykseen ja kalastukseen alueellaan

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä