Hyppää sisältöön

Saame 15.9.2010 klo 19:47 | päivitetty 6.5.2013 klo 13:06

Saamenmestaruudesta kilpaillaan vielä kesälajeissa

Saamelainen urheiluliitto on viiimein löytänyt kesäkisojen järjestäjän. IL Nordlys kutsuu nyt kilpailijat Karasjoelle.

Jaa

SVL — Kuva: SVL-N

Pohjoismaiset saamenmestaruusmitalit kesälajeissa ratkaistaan Karasjoella 25.-26.9. Saamelaisen urheiluliiton Norjan aluehallituksen puheenjohtaja Berit Rannveig Nilssen on tyytyväinen kun kisojen järjestävä viimein löytyi. Kisat ovat poikkeuksellisen myöhään, koska alkukesästä yksikään seura ei ilmoittautunut järjestelyvastuuseen.

Kesäkisoissa saamelaislapset, nuoret ja aikuiset kilpailevat maastojuoksussa ja suopunginheitossa. Ensi vuonna kilpailuille pitäisi löytyä järjestäjä Suomesta ja vuonna 2012 Ruotsista.

YLE Sápmi / Jouni Aikio

Kutsu vuoden 2010 SM-kesäkisoihin löytyy internet-osoitteesta www.svl.no

Tuoreimmat: Saame

5.3.

Pyörätuolilla tunturista alas jopa 50 kilometriä tunnissa – katso entisen paraurheilija Aleksi Kirjosen lasku Nuorgamin huikeista maisemista

3.3.

Jotta abi Leevi Halonen voi seurata unelmaansa, hänen on muutettava ainakin 1000 kilometrin päähän – pohjoisessa yhteishaussa puntarissa ovat unelmat ja välimatka

2.3.

Kunta ei pysty järjestämään lain velvoittamaa saamenkielistä iltapäiväkerhoa Kaaresuvannossa: yhdenvertaisuusvaltuutettu tutkii asiaa

1.3.

Hannele Pokka ja Kari Mäkinen ovat valtion komissaariehdokkaat saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon – tutustu kaikkiin ehdokkaisiin tästä

28.2.

Lappiin muuttaneen tanssijan Auri Aholan mielestä taiteen kentällä on äänessä elitistinen joukko

26.2.

Ylen lastenohjelmaa on juonnettu inarin- ja koltansaameksi 10 vuotta – näin syntyy Unna Junná uhanalaisilla kielillä

25.2.

Santa's Hotels aloittaa yt-neuvottelut: 93 työntekijää uhkaa lomautus

25.2.

Rinteet ja ladut pysyvät toistaiseksi auki, mutta koronasulku iskee tunturikeskuksiin kovasti – "Ainoa toive on, että toimet purevat"

25.2.

Näin hallituksen "sulkutila" vaikuttaa suomalaisten elämään

25.2.

"Paras auto, mitä minulla on ollut", kehuu ivalolainen sähköautoilija – latausverkon puutteet estävät kasvua, vaikka sähköllä pärjää Lapissakin

Váldoođđasat

Sápmi 5.1.

Ođđasamos dieđut koronavirusis: Restoráŋŋat gitta ihttáža rájes, koronanjoammumat geahppánan Lappis

Ravintolan baaritiskun takana kärryissä odottaa laseja kattauksia varten.

Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.

Varrasamosat

8.3.

Guldal jiena: Jovnna-Ánde Vest lea hárjánan garra koronaráddjehusaide – Fránkariikkas ii oaččo johttit olgun eahkes iige ihkku

8.3.

Yle Sääʹmm ååcc harjjtõõllʼjid ođđ harjjtõõllâmprograʹmme pueʹtti ǩeäzzas

8.3.

Fiʹlmmraajji Katja Gauriloff kaiʹbbji neezzanouddkoovid jiijjâs karriääʹr aalǥâst – Gauriloff âânn Womarts-määštarklaass Tampere fiʹlmmjuuhlin

8.3.

Sámemánná illuda govvet filmma dán jagáš virtuála dáiddadáhpáhussii: "Dat leat sámehommát, ja sámegiella lea goittotge mu eatnigiella"

5.3.

Čuoigâm, uággum, kámppáást orroom, moottorkiälháin vyeijim – tain láá maaŋgâ tavekuávlu škovlâlii tälviluámu rahtum

5.3.

Kuvddâl jiõn: Piâtnâc lij iʹlmstõõvvâm teäddum lääʹdd-sääʹm-sääʹnnǩeʹrjj

5.3.

Yle Säämi ocá hárjuttelleid uđđâ hárjuttâllâmohjelmân puáttee kiäsán

5.3.

Pyörätuolilla tunturista alas jopa 50 kilometriä tunnissa – katso entisen paraurheilija Aleksi Kirjosen lasku Nuorgamin huikeista maisemista

5.3.

Čuoiganluomut oidnojit Avvila dearvvašvuođaguovddáža gohcimis – buot olgobáikegoddelaš pasieanttaid testejit

5.3.

Rájit leat dušše olbmo miela siste: jorrestuolloextreme meašttir čierastii jorrestuoluin Njuorggángeainnu vulos juobe 50 km/d

4.3.

Barents Observer: Ruošša Jamalas juobe 80 000 bohcco nelgon jámas

4.3.

Deanu guolásteaddjit oaivvildit, ahte bivddu ferte ráddjet muhto sámiid rivttiid ii sáhte duolbmat – fitnodatdoalli ballá turismma beales

4.3.

Yle Sápmi ohcá hárjehalliid ođđa hárjehallanprográmmii boahtte geassái

4.3.

Guldal jiena: Sámi juridihkkadoaktáris lea nana luohttámuš stáhtaráđi komissáraevttohas Pokkai

4.3.

Maiddái duddjoma sáhttá oahppat neahta bokte – soai háliideaba seailluhit duodjeárbevieru ja nu šadde duodjevideot

3.3.

Jotta abi Leevi Halonen voi seurata unelmaansa, hänen on muutettava ainakin 1000 kilometrin päähän – pohjoisessa yhteishaussa puntarissa ovat unelmat ja välimatka

3.3.

Deanu luossabivddu áigot ráddjet garragieđain boahtte geasi – Hakaste: "Unna ráddjehusat eai dáidde dán dillái veahkehit"

3.3.

Sámi studeanttain goasii bággu fárret máttás jus áigot alit dási oahpuide: ohcejohkalaš Leevi Halonen plánat leat doalvumin su nuppe beallái riikka

3.3.

Bealli sámegielddain sirdasa gáiddusoahpahussii ja bealli joatká lagašoahpahusas dálveluomu maŋŋá

3.3.

Supmii boahtti olbmuid stivrejit dál bággotestii maid Gáregasnjárggas – gálvvut besset oalle friija johtit rájá rastá

3.3.

Ođđa lága mielde juohke ovccátluohkkálaš galgá ohcat nuppi dási oahpuide: sámeguovllu gielddat leat ráhkkaneamen ođastussii

2.3.

Stáhtaráđi komissáraevttohasat Mäkinen ja Pokka: Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna dárbbaša sámeservodaga luohttámuša ja doarjaga

2.3.

Guldal jiena: Koronaboahkuheamit joatkašuvvet sámigielddain – Ohcejogas leat boahkuhan 249 olbmo guovvamánu loahpa rádjai

2.3.

Kunta ei pysty järjestämään lain velvoittamaa saamenkielistä iltapäiväkerhoa Kaaresuvannossa: yhdenvertaisuusvaltuutettu tutkii asiaa

2.3.

Eanodagas báhce kulturruđat geavatkeahttá korona dihte 12 000 euro – Anáris filbmateáhter ceavzá, go ii leat priváhttaoamastusas

1.3.

Guldal jiena: Maid jurddašeaba Sámedikki ságadoalli ja stáhtaráđi ovddasteaddji sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadan kommišuvnnas?

1.3.

Hannele Pokka ja Kari Mäkinen ovat valtion komissaariehdokkaat saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon – tutustu kaikkiin ehdokkaisiin tästä

1.3.

Hannele Pokka ja Kari Mäkinen leaba stáhta evttohasat duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii – oahpásmuva kommišuvdnii evttohuvvon lahtuide dás

1.3.

Ruoŧas ja Norggas ii leat máskaávžžuhus skuvllaide, muhto Lappis boarrásut oahppit geavahit máskka – "Válddán ovdal jo oaivebakčasa, go korona"

1.3.

Gárasavvonis ovdaskuvlalaččaide ii leat sámegielat joavku eahketbeaidoaimma várás: ovttaveardásašvuođaáittardeaddji dutká ášši

28.2.

Lappiin muuttaneen tanssijan Auri Aholan mielestä taiteen kentällä on äänessä elitistinen joukko

26.2.

Čavgejuvvon koronanjuolggadusat čuhcet njuolga turismafitnodagaide – fitnodatdoalli: "Moraštan iežan bargiid bealis"

26.2.

Ylen lastenohjelmaa on juonnettu inarin- ja koltansaameksi 10 vuotta – näin syntyy Unna Junná uhanalaisilla kielillä

26.2.

Suoma áidna metro ii leatge Helssegis – Heahtás vuodjá metro, mii doaibmá jeagilfámuin

26.2.

Unna Junná lii jođettum love ihheed meid anarâš- já nuorttalâškielân – keejâ kuuvijd já videoid ohjelm rähtimist!

25.2.

Rinteet ja ladut pysyvät toistaiseksi auki, mutta koronasulku iskee tunturikeskuksiin kovasti – "Ainoa toive on, että toimet purevat"

25.2.

Skuvllain lea vahkku áigi ráhkkanit gáiddusoahpahussii sirdášeapmái – logahatoahppi: "Lea vehá váivi, muhto dákkár dilis lea bággu"

25.2.

Näin hallituksen "sulkutila" vaikuttaa suomalaisten elämään

25.2.

Saamelaisesineistön palautus alkaa kansallismuseon näyttelyllä – museon ylijohtaja: "Tunnustamme sen, että kokoelmat kuuluvat saamelaisille"

25.2.

Sääʹmkaauʹni domoi mäccmõõžž vuõssmõs laauʹǩid vueiʹnet čuäjtõõzz hääʹmest - muʹzeei pâʹjj-jååʹđteei: "Tobdstõõttâp tõn, što täk kääuʹn koʹlle säʹmmlaid"

24.2.

Tunturikeskusten yöelämä on "kaukana normaalista", rinteissä näkyy lapsiperheitä – infektioylilääkärin mukaan väenpaljous lisää silti koronariskiä Lapissa

24.2.

Gažadandutkamušain čielggadit fas Soađegili gieldalaččaid oaiviliid ruvkedoaimmas – dutki: "Lea dehálaš gažadit jeavddalaččat"

24.2.

Bálgosiid ovttastupmi ballá máŋggaid boazodolliid massit boazodoarjagiid dán jagi – Ollila: “Mii evttohit ministeriijai ráđđádallamiid dán áššis”

24.2.

Kuldâl jienâ: Anarist huámmášij tállán, et čuoigâmluámuh láá álgám: kyesih láá lasanâm markkânist

24.2.

Čuoiganguovddážiin olu olmmoš muhto bohccot eai geasut: fitnodatdoalli árvala, ahte suopmelaččat eai suitte oastit sin bálvalusaid

23.2.

Guldal jiena: Professor Rauna Kuokkanen oaččui goalmmát riikkaidgaskasaš bálkkašumi girjjiinis, mii gieđahallá eamiálbmogiid iešmearrideami

23.2.

Sámeguovllu luondduriggodatplánas gullandilálašvuohta sámenuoraide: sin háliidit váldit doarvái árrat fárrui oktasaš áššiid plánemii

23.2.

Ohcejogas lea dávjá galmmas, muhto báikkálaš olbmot birgejit: "Vearrámus lea, go šlahttá"

23.2.

Finnwatchin raportti syyttää Outokummun alihankkijaa ympäristötuhoista Amazoniassa – Tutkijan mielestä Vale-yhtiö on "todella vastuuton"

22.2.

Kuldâl jienâ: Pispetärhistmist Aanaar servikodde uážui sehe rammuu já muáittámuš – servikodde uáinoo somest, mut jesâneh láá uccáá

Muualla Yle.fi:ssä

Blogit

Pikku Kakkonen

Svenska Yle