Sää´mjânnam

Sääʹmkaauʹni domoi mäccmõõžž vuõssmõs laauʹǩid vueiʹnet čuäjtõõzz hääʹmest - muʹzeei pâʹjj-jååʹđteei: "Tobdstõõttâp tõn, što täk kääuʹn koʹlle säʹmmlaid"

Elina Anttila
Läʹddlai fiʹttjõs sääʹmvuõđâst čiŋlmââvv jeänab mäccmõõžž mieʹldd, vuäinn Meersažmuʹzeei pâʹjj-jååʹđteei Elina Anttila. Govva: Nella Nuora / Yle

Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čuäjtõõzzâst, kååʹtt ciʹsttai tän repatriaatio- leʹbe maacctemproseeʹss. Čuäjtõs lij vueiʹnnemnalla Meersažmuʹzeeʹjest 29.10.2021 ääʹljeeʹl.

Lääʹddjânnam Meersažmuʹzeei norldõõǥǥin lie veiddsõs sääʹmtäʹvvri norldõk, mâʹst lij kuʹǩes historia. Sääʹmtäʹvver lie noorrum muʹzeei norldõõǥǥid joba 170 eeʹjj ääiʹj. Täk kääuʹn lie piâssmen mååust domoi, ko Meersažmuʹzei luõvat norldõõǥǥ Sääʹm-muʹzei Siidaaʹje juʹn puõʹtti čõõuč.

Ouddâl tõn meerast lij vuäittmõš tobdstõõttâd maacctemprosessa da luõvtum sääʹmnorldõõǥǥ kaauʹnid Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čuäjtõõzzâst, kååʹtt ciʹsttai tän repatriaatio- leʹbe maacctemproseeʹss. Čuäjtõs lij vueiʹnnemnalla Meersažmuʹzeeʹjest 29.10.2021.

Čuäjtõs lij Meersažmuʹzeei da Sääʹm-muʹzei Siida kuʹǩesäiggsaž õhttsaž tuâj puäđõs.

– Mij haaʹleep õõutâst puʹhtted ouʹdde tõn miârktõõzz, kååʹtt repatriaatiost lij. Čuäjtõs ääʹvad jeänab tõn, måkkam miârktõs kulttuuraaʹrbin lij miʹjjid pukid da tän sââʹjest jeärben, måkkam miârktõs tõʹst lij säʹmmlaid, mušttal Meersažmuʹzeei pâʹjj-jååʹđteei Elina Anttila.

Neulakota ja pussi
E. Lagercrantzin saamelaiskokoelmat 1919-1920.
Enontekiö, Könkämä.
Tät šeʹšnnsiâkk lij Jeänõõǥǥ Könkämä-siidâst, koʹst E. Lagercrantz noori säʹmmlai kaauʹnid 1919-1920 lååǥǥain. Govva: Kansallismuseo

Eeʹjj 2017 Meersažmuʹzei da Sääʹm-muʹzei Siida tuejjee äiggmõš-suåppmõõžž, koon mieʹldd sääʹmnorldõõǥǥ maacctet obbnes säʹmmlai dommvoudda da säʹmmlai jiiʹjjez ǩiõđid.

Muʹzeijååʹđteei Elina Anttila mieʹldd čuäjtõõzz riâžžât seämma ääiʹj, ko sääʹmnorldõõǥǥ maaccteškuäʹđet Sääʹm-muʹzeeja.

– Tääʹrǩmõs saakk tän čuäjtõõzzâst lij tõt, mäʹhtt vuäʹmm kulttuuräʹrbb vuäitt jeällted puõʹtti ääiʹj kulttuur da mottjed tõn nuʹtt, što preddan lie õinn toʹb čiŋŋlõõzzâst, särnn Anttila.

Maacctõõzz Sämma vueʹrdet kuõsklâʹtted oummid

Čuäjtõõzzâst puäʹtte leeʹd ooudâst nuʹtt historia ko še ânnʼjõž peeiʹv sääʹmvuõtt. Elina Anttila åskk, što čuäjtõs kägg ouʹdde jeeʹresnallšem tobddjid, lij veʹt kõõččmõõžžâst domoi mäccmõš.

Sääʹm-muʹzei Siidaaʹje vueʹrdet čuõʹđid vuäʹmm säʹmmlai kaauʹnid, koin lij jõnn vaikktõs še obb meeru, smeâtt amanueʹnss Anni Guttorm.

–Tät čuäjtõs lij õhtt vuõssmõs kueʹstlõs laauʹǩin jiõčč maacctemproseeʹssest, kååʹtt lij eman äʹlǧǧmen. Eman ko kääuʹn lie mäccam domoi, vueiʹnnep, mâid norldõk miʹjjid miârkkšââvv, särnn Guttorm.

Saamelaismuseo Siidan amanuenssi Anni Guttorm.
Sääʹm-muʹzei Siida amanueʹnss Anni Guttorm vuäinn, što muʹzeeja puäʹtte čuõʹđi mieʹldd vuäʹmm sääʹmkääuʹn, koin lij jõnn vaikktõs še obb meeru. Govva: Sara Wesslin / Yle

Guttorm mušttal, što tõn ääiʹj, kuäʹss sääʹmkaauʹnid lie noorrâm Meersažmuʹzeeja, leäi täävtõssân tuejjeed jeäʹrdõõzz läʹddlai di säʹmmlai kõʹsǩǩe. Täin jeäʹrdõõzzin haaʹleeš jeärtõõllâd kulttuurid nuuʹbbest. Tät historia kuâsttai še puõʹtti čuäjtõõzzâst.

– Haaʹleep puʹhtted ouʹdde še tõn, måkkam vaikktõõzz jeäʹrdõõzzi tuejjummšest lij leämmaž sääʹmkulttuuʹre, ko še sääʹmõõutstõʹsse, mušttal Guttorm.

Maacctummšin säʹmmlai historia puuʹtet veiddsab tieʹttemvuõʹtte

Kålggmannust ävvneei čuäjtõõzz tuejjeet õõutsââʹjest sääʹmõutstõõzz tåimmjivuiʹm. Čuäjtõõzz visuaalʼlaž ohjjummšest vaʹsttad čeäppõsneǩ Outi Pieski da čuäjtõõzz siiskõõzzâst vaʹsttad aktivistt Petra Laiti.

âʹn Lääʹddjânnmest valmštõõlât še säʹmmlai da läʹddlai kõskksaž tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss. Meersažmuʹzeei jååʹđteei Elina Anttila miõlâst repatriaatiost lij tääʹrǩes, symboolʼlaž miârktõs. Muʹzeeʹji maacctemproseeʹss lie vääžnai väʹlddmeeru še.

– Mij tobdstõõttâp tõn, što täk norldõõǥǥ koʹlle säʹmmlaid. Täi vuäʹmstemvuõiggâdvuõtt serddai säʹmmlaid da seeʹst lij vuõiggâdvuõtt mieʹrreed tõin. Tät lij oʹdinakai tuâjj, mõõnnalla vueiʹttep tän historiast tuejjeed ââʹn, särnn Anttila.

Kolttasaamelainen vaimon päähine
T.I. Itkosen 1912 keräämät esineet.
Petsamo, Suonikylä, Puldshekjaur. Saatu Kiurel Moshnikovin vaimolta.
Ǩiurrâl Mosnikooff kaappi šaamšiǩ puätt mååust Sämma Meersažmuʹzeei norldõõǥǥin. Govva: Kansallismuseo

Jõs sääʹmnorldõõǥǥ seeilteʹčeš kuuʹǩǩab ääiʹj Meersažmuʹzeei sõõʹjin, tõt leʹčči tuõđi puästtad, smeâtt Anttila.

– Jõs juätkčim täi kaauʹni vuäʹmstummuž, tuejjeʹčim puästtad. Läʹddlai fiʹttjõs sääʹmvuõđâst čiŋlmââvv jeänab. Meeʹst lij tiõttum nallšem aailivuõtt tõʹst, što meeʹst iʹlla vuõiggâdvuõtt ǩeeʹrjted säʹmmlai historia äävai, leâša ââʹn meeʹst feʹrttai kuullâd tõn seeʹst jijsteez.

Jietna: Muʹzeijååʹđteei Elina Anttila mieʹldd čuäjtõõzz riâžžât seämma ääiʹj, ko sääʹmnorldõõǥǥ maaccteškuäʹđet Sääʹm-muʹzeeja. Kuvddâl Anttila mainstâttmõõžž Yle Areenast.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä