Sää´mjânnam |

Sääʹmǩiõllsa mättjem-materiaalin seʹrddet digitaalʼlaž äigga – Sääʹmteʹǧǧ paʹlǩǩii lååi ođđ tuâjjla

Sääʹmǩiõllsaž mättjem-materiaalid puuʹttet kõrr faartin, håʹt ođđäiggsaž mättjemplaan mââibeäʹlnn šâdd måtmešt resurssvääin.

Video: Myös saamenkielisiä oppimateriaaleja työstetään digitaaliseen muotoon.
Video
Hannu Kangasniemi esittelee kuinka oppimateriaalit muuntuvat digimuotoon.

Sääʹmteeʹǧǧ mättjem-materiaal konttrest kuâsttai huäpp. Tän ǩieʹzz vääras Sääʹmteʹǧǧ lij paʹlǩǩääm jeänab tuâjjla, ko ni kuäʹss ouddâl viikkâd ooudâs sääʹmǩiõllsa mättjem-materiaalid.

Mättjem-materiaal piisar Hannu Kangasniemi mieʹldd sääʹmǩiõllsaž materiaali feʹrttai pâʹstted seuʹrrjed mieʹldd väʹlddkååddlaž mättjemplaanid.

– Meeʹst feʹrttai oođeed mij materiaalid da seämmast meeʹst lie jiânnai tuâj. Mättjemplaanid oođeed še lååi iiʹjji kõõskin da meeʹst feʹrttjeʹči sami jåttlânji õlmstâʹtted täid materiaalid, mušttal Hannu Kangasniemi.

Pâi priʹnttjum mättjem-materiaal iʹlla nok tän ääiʹj

Mättjem-materiaalid vääras uʹvddeš tän eeʹjjest lââʹzz mieʹrrtieʹǧǧ da ââʹn mättjem-materiaal konttrest leäi vuäittmõš paʹlǩǩeed jiânnai tuâjjla puõʹtti ǩieʹzz vääras. Tuâj vueʹlnn lie ođđ mättjemaunnâz kolmm sääʹmǩiõʹlle.

Täin ääiʹjin digitaalʼlaž materiaalid raajjummša piijjâd še jiânnai teädd.

– Digitaalʼlaž aunnâz raajjâm väʹldd ođđnallšem tuåimmvueʹjjid. Ǩeeʹrj raajjummuš iʹlla teänab aivv seämmanallšem ko ouddâl leäi. Tuʹst feʹrttai še ââʹnned jiõn da snimldõõǥǥid jeeʹresnalla. Näkkam vaaikte jiânnai obb koontâr tuåimmvueʹjjid da mij õinn ooccâp da mättʼtõõllâp ođđ tuâjjvueʹjjid tääiʹben.

Hannu Kangasniemi esittelee kuinka oppimateriaalit muuntuvat digimuotoon.
Mättjem-aauânspiisar Hannu Kangasniemi rämmaš, mäʹhtt sääʹmǩiõllsa materiaal mâʹnne õõutårra. Haʹsttõõzz täʹst kuuitâǥ õinn lie, Kangasniemi särnn. Govva: Sara Wesslin / Yle
Ǩeâčč video, mõõnnâlla mättjem-materiaal mottje digitaalʼlaž hämman.

Nuõrttsääʹmǩiõllsa tuâjjlain rekordmieʹrr

Mättjemmateriaal piisar Hannu Kangasniemi kuuitâǥ lij sami älššas täʹst mõõn årra sääʹmǩiõllsa materiaali puuʹtʼtõs lij mõõnnmen. Ođđ tuâjjla lij hiâlpab kaunnâd da oummu miõl lij ǩeâššum tuejjeed tuâj sääʹmǩiõllsaž mättjem-materiaali ouʹdde.

– Ouddmiârkkân nuõrttsäämas meeʹst lie ââʹn jeänab tuâjjla. Jiõm moštt, kuäʹss leʹčče leämmaž õhttsa kolmm nuõrttsääʹmǩiõllsa tuâjjla da veâl ǩieʹzz väärast miʹjjid puätt õhtt tuâjjlaž lââʹzz. Oummin lij jeänab rämm tuejjeed mättjemaunnsid, rämmaš mättjemaaunâspiisar.

Škooulin taarbšet jeänab tekniiklaž tuärj digimateriaali âânnmõõžžâst

Uʹccjooǥǥâst šõddâm Marita Aikio vaajti suu uʹčteeʹl tuâj mättjem-materiaali plaaneejen. Tän tuâjast lij miõlǩiddlaž še smiõttâd måkkam materiaal ǩeäʹsse še päärnai miõl.

– Mättjem-materiaal tuâj lij sami vääžnai. Måtmešt päärnaid da nuõrid täi materiaaʹli âânnmõš vuäitt kuuitâǥ leeʹd siõmmna lossâd, jos ǩiõllsilttõs iʹlla nâânas. Ǩiõll kollai da meeʹst lij ǩeʹrjjtum ǩiõl da päärna vueiʹnne mäʹhtt meeʹst lij jieʹlli ǩiõll.

– Meeʹst lie miâlggâd jueʹǩǩ sueʹrja materiaal säämas. Ko pueʹtte ođđ ǩeeʹrj, nuʹt kâʹl päärna lie škooulin loŋŋnam sääʹmǩiõlâst. Kâʹl täk materiaal še älšmâʹtte nuõrid di še uʹčteeʹlid, šmeâtt Aikio.

Marita Aikio alttii tuâjast mättem-materiaalplaaneejen
Marita Aikio tuâjjškuõʹđi mättjem-materiaal koontâr ođđ plaaneejen. Govva: Sara Wesslin / Yle

Aikiost vueiʹni še uʹčteeʹlen mäʹhtt diǧitaalʼlaž materiaalid leʹjje jiânnai tarbb. Äʹrbbvuâđlaž ǩeeʹrj sââʹj son ij kuuitâǥ ååsk mottjeʹmmen, ko diǧitaalʼlaž materiaal âânnmõõžžâst lie måtamnallšem vaiggâdvuõđ.

– Tõt lij õhtt vueʹǩǩ mättʼtõõllâd. Õhtt vaiggâdvuõtt lij tõt ko škooulin jie leäkku juõʹǩǩka jiijjâs tablett-mašina da ij leäkku atk-tuärj nok. Tekniiklaž tuärj taarbšet jiânnai, nuʹt škooul piâzzče ââʹnned täid.

Mättjem-materiaal piisar Hannu Kangasniemi da mättjem-materiaali plaaneei Marita Aikio lie mieʹldd Buorre iđit Sápmi -sáttagis 9. miessemánu.

Varrasamosat: Sää´mjânnam

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä