Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Anni Sarre oaččui Inarilaisteko-bálkkašumi, "Anárjávri álbmotmeahccin" -adreassa lea álggahuvvon ja sámegielat sosiálasuorggi materiálabáŋku lea almmustahtton

Loga dás duorastaga sáhkabihtážiid.

Anni Sarre Spejâlistem-tihtâkirje almostittemtilálâšvuođâst 22.1.2015.
Posta Maati Ánná, Anni Sarre lea dovddus kulturváikkuheaddji. Govva: Anja Kaarret / Yle

Anni Sarre oaččui Jagi 2017 Inarilaisteko -bálkkašumi

Anára gieldda čuvgehuslávdegoddi mearridii dán jagi geiget guokte Jagi Inarilaisteko -bálkkašumi Suoma 100-jahkásaš iehčanasvuođa gudnin.

Jagi 2017 Inarilaisteko -bálkkašumi oaččui Posta Maati Ánná, Anni Sarre, gii lea dovddus kulturváikkuheaddji. Su divttat ja muitalusat leat almmustahtton máŋggain antologiijain ja áviissain. Son lea maiddái govvadáiddár ja buktá dáidagisttis ovdii Anára luonddu, olbmuid ja elliid.

Bálkkašumi oaččui maiddái Inarin Sydänyhdistys -searvi, mii lea logiid jagiid doaibman aktiivvalaččat dearvvašvuođa ja buresveadjima ovddideami ovdii. Searvi oassálastá juohke jagi kulturdáhpáhusaide ja ovddida doaimmastis buresveadjima, mii šaddá kultuvrra bokte.

"Anárjávri álbmotmeahccin" -adreassa álggahuvvon

Anára Luondduustibat -searvi lea iehčanasvuođabeaivve álggahan neahttaadreassa dan beales, ahte Anárjávri nammaduvvošii álbmotmeahccin. Adreassain searvi hálida doarjut guovllu suodjalanfiggamuša.

– Anárjávri galgá seailut maiddái boahttevaš buolvvaide, oaivvilda Anára Luondduustibat -searvi. Adreassa dat áigu addit Anár gieldda mearrideddjiide joatkkadoaimmaid várás.

Suomas álbmotmehciid vuođđudeamis mearrida stáhtaráđđi.

Sámegielat sosiálasuorggi materiálabáŋku lea almmustahtton

Sámegielat buresveadjin- ja dearvvasvuođamateriálaid oktii čohkken neahttasiidu, Čoahkis-materiálabáŋku, lea almmustahtton.

Fidnu, man SámiSoster-searvi lea ollašuhttán ovttasbarggus Sámedikkiin, lea vássán jagi áigge čielggadan sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi materiálaid ja čohkken daid oktii. Materiálabáŋkkus leat oktiibuot sullii 40 diehtogihppaga dahje eará rávvenmateriála. Stuorát oassi lea davvisámegillii ja moattis maiddái nuortalaš- ja anárašgillii.

– Mii leat leamašan oktavuođas iešguđetlágan organisašuvnnaide, nu virgeoapmahaččaide go sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi organisašuvnnaidege, ja čielggadan makkár materiálat leat. Oktavuođa váldin movttiidahtii sin buvttadit maiddái ođđa materiálaid, muitala Čoahkis – Koossa -fidnu bargi Ida Pirttijärvi.

Materiálabáŋku beaiváduvvo ja dievasmahtto, go ođđa materiálat ihtet. Materiálabáŋkui áigot lasihit iežas ossodaga maiddái sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiide oaivvilduvvon materiálaide. Prošeaktabargái sáhttá evttohit materiálaid, maid galggašii materiálabáŋkui lasihit.

EU ruhtada dutkamuša jiehki suddama váikkuhusain

Jiehki suddama váikkuhusat ealáhusaide ja dearvvasvuhtii guorahallojuvvojit ođđa dutkamušain. Eurohpá Uniovdna ruhtada nu daddjon Nunataryuk-dutkanbarggu, mainna čielggadit dálkkádaga rievdama sierralágan váikkuhusaid.

Jiehki suddan sáhttá dutkiid mielde bilidit juhkančázi. Váikkuhusat sáhttet boahtit birasmirkkuid ja elliid njoammudan dávddaid bokte. Go jiehkki suddá ja áhpečáhci lassána, de dan jáhkket čuohcat olbmuid dearvvasvuhtii, maiddái mielladearvvašvuhtii, servodagaide ja ealáhusaide.

Nunataryuk-dutkamušguovllut leat Davvi-Amerihkká, Kalaallit Nunaat, Svalbard ja Nuorta-Sibirjá. Oulu universitehta lea dutkamušas mielde (Oulu universitehta).

Vasatokka oaččui Inari Rock 2017 -bálkkašumi

Dán jagaš nuoraiddoaimma bálkkašumi lea fidnen Nuoraidguovddáš Vasatokka. Anár gieldda nuoraidstivra attii nu daddjon Rock Inari -bálkkašumi nuoraidguovddážii, mii lea doaibman 23 jagi Rivdol gilážis.

Oktan ággan bálkkašumi mieđiheapmái nuoraidstivra máinnaša dan, go Vasatokka lea buktán álbmogiidgaskasaš nuoraiddoaimma gildii. Nuoraidguovddáš lea mearkkašan ollu maiddái báikki nuoraide ja fállan astoáiggi vejolašvuođaid.

Buolaš cikcu Fávllis

Duorastaga iđitbeaivve mihtiduvvui Anára Fávllis dán dálvvi garrasamos buolaš, -32,6 ceahki. Maiddái eará sajiin Davvi-Suomas, dego Ohcejogas ja Gihttelis, lea mihtiduvvon sullii 30 buolašceahki. Ihttin galggašii bivaldit sullii logi ceahkkái.

Ovdal otne mihtiduvvon logu ledje eanemus buolašceahkit dán dálvvi leamašan iehčanasvuođabeaivvi iđđes, go Ohcejoga Geavus lei 32 ceahki buolaš.

Beaiváduvvon 7.12.2017 dii 12:01: Lasihuvvon ođđasat sámegielat materiálabáŋkkus ja buollašiin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä