Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Boazobargguin ii dás duohkoge dárbbaš geavahit oaivesuoji, Luke luossalohkanbohtosat almmustahtton neahtas

Dá leat maŋŋebárgga sáhkabihtážat.

Luke luossalohkan
Govva: Screeenshot: http://kalahavainnot.fi/tenojoen-nousulohiseuranta/

Luke almmustahttán luossalohkamiid bohtosiid neahtas

Luondduriggodatguovddáš Luke lea almmustahttán Interneahtas skádjaseasaniin dahkkojuvvon luossalohkamiid bohtosiid dán rádjai.

Luke ceggii miessemánu loahpas skádjaseasana (su. kaikuluotain) Detnui ja Anárjohkii ja Norgga beale eiseválddit Kárášjohkii. Deanu bohtosiid sáhttá dál dutkat Luke neahttasiidduin.

Áššedovdi Jan-Peter Pohjola muitala, ahte dál goargŋu jo stuorátge luossa Detnui ja olbmot leat goddán dáid beivviid stuorra luosaid. Dán rádjai bohtosiid vuođul orru, ahte unnán luosat gorgŋot Detnui dán geasi. Jan-Peter Phjola goittotge dadjá, ahte dán vuosttas čuovvungeasi geasi vuođul ii sáhte vel dulkot maidige luossanáli dilis Deanus.

– Dát gáibida máŋgga jagi bištevaš čuovvuma. Go doarvái guhká čuovvut, mii sáhtášeimmet čielggadit makkár treanda dás lea, ja maiddái oaidnit vejolaččat guolásteami ja bivddu ráddjema váikkuhusaid, Pohjola lohká.

Báikki olbmot leamašan jo álggu rájes hui beroštuvvan gullat bohtosiid dáin lohkamiin.

– Luossarehkenasti, dego mii dan gohčodit, lea bohciidahttán hui ollu beroštumi ja dat lea váldojuvvon hui positiiva áššin vuostá. Ovdal go mii oaččuimet vuosttas bohtosiis allmolašvuhtii, olbmot jearahedje daid olles áigge ja olbmot vurde daid stuorra beroštumiin, Pohjola dadjá.

Jan-Peter Pohjola muitala, ahte muhtin olbmot soitet eahpidit, man luohtehahtti skádjaseasaniin dahkkon lohkamat leat. Son goittotge deattuha, ahte sii geahččalit muitalit iežaset dutkanvugiin nu rahpasit go vejolaš.

Boazobargguin ii dás duohkoge dárbbaš geavahit oaivesuoji mohtorfievrruin vuojedettiin

Suomas leat rievdadeame johtolatlága ja dasa gullevaš ásahusaid, ja dan oktavuođas lei áigumuš gomihit ásahusa, mii attii ovddeš lágas vuovdebargguin ja boazobargguin lobi vuodjit oaivesuoji haga.

Johtolat- ja diehtojuohkinváljagoddi goittotge evttohii, ahte njuolggadus bissu seammaláganin go dálge, nu ahte vuovdebargguin ja boazobargguin ii leat bággu geavahit oaivesuoji.

Suomas earret eará Bálgosiid ovttastupmi lea vuostálastán dan, ahte badjebargguin galggašii geavahit oaivesuoji, danin go sii lohket dat hehtte ja dagaha riskkaid boazobargguin. Bálgosiid ovttastupmi maiddái cuiggoda johtolat- ja diehtojuohkinministeriija iežas cealkámušas johtolat- ja diehtojuohkinváljagoddái, dasgo ministeriija ii gullan láhkaválmmaštallamis Bálgosiid ovttastumi.

Geaidnojohtolatláhka leamaš riikkabeivviid vuosttas gieđahallamis. Johtolat- ja diehtojuohkinváljagoddi evttoha, ahte geaidnojohtolatláhka boađášii fápmui easkka jagis 2020.

Sámis soaitá leat váttis oažžut Álbmotealáhatlágádusa buhtadan táksse

Go ođđa tákseláhka bođii fápmui dán mánu álggus, dat mearkkašii nuppástusaid maid Lappi ÁEL-táksesáhtuid ordnemii. Pro Guovddáš Oy ordne dál Lappi ÁEL-táksesáhtuid, muhto buot táksset eai leat lassegoluid dihte háliidan searvat ođđa soahpamuššii.

Measta bealli daid táksiin, mat leat vuoddján ÁELsáhtuid Lappis, leat heaitán vuodjimis daid. Dál ÁEL sáhtuid vudjet birrasiid 250 táksevuoddji, go ovdal táksevuoddjit ledje 400.

Erenoamáš fuones dilli lea Eanodagas, doppe eai leat šat go guokte táksefitnodaga, mat fállet ÁEL sáhtuid. Pro-keskusa Lappi guovlohoavda Kalle Ruikka dadjá, ahte Eanodagas gánneha juo ovddalgihtii diŋgot ÁEL sáhtu. Ohcejogas ja Anáris lea buoret dilli, doppe measta buot táksevuoddjit, geat leat ovdalge fállan ÁEL sáhtuid, fállet daid dás duohkoge.

Biilalihkuhisvuohta Gilbbesjávrrigeainnus ikte

Gilbbesjávrrigeainnus, Muonás dáhpáhuvai ikte vuossárgga veaigin biilalihkuhisvuohta. Lihkuhisvuohta dáhpáhuvai, go smávvabiilla vuoddji vujii nuppi smávvabiilla maŋŋái, mii fas lei jorggiheamin luoddaearus. Dat biila man maŋágeahččái nubbi biila vujii, čiesai boastto vuodjingurggástahkii ja deaivvai tráilerii. Smávva biillain johtán olbmuid sáddejedje lihkuhisvuođa maŋŋá Gihttela dearvvasvuođa guovddážii. Biillat rekčojedje lihkuhisvuođas.

Alkohola ii lean sivvan lihkuhisvuhtii, dieđihit bolesat.

Sámediggi ohcá guokte prošeaktabargi

Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi sihke Dihtosis-sámeskuvlagalledeamit prošektii ja De! -Sámegielat nuoraidkultuvrra kárten ja ovddideapmi prošektii, maid birra muitaleimmet mannan vahkus.

Dihtosis-sámeskuvlagalledeamit -prošeavtta prošeaktabargi bargun lea koordineret, makkár dieđuid sámiid birra galggašii muitalit skuvllain, ovttasbarggus stivrenjoavkkuin, nuoraidčálliin ja Nuoraid Akatemiijain. Bargu álgá golggotmánu álggus ja bistá 15.2.2019 rádjai.

De! Sámegielat nuoraidkultuvrra kárten ja ovddideapmi -prošeavtta prošeaktabargi vástida prošeavtta ollašuhttimis ja raporteremis. Bargui gullá kártet sámegielat nuoraidkultuvrra dárbbu ja dálá lágideaddjiid, ovddidit doaimma mihttomearálažžan ja maiddái ordnet dan bissovaš doaibman. Bargu čakčamánu álggus ja bistá boahtte jagi borgemánu loahpa rádjai.

Ohcanáigi bargguide nohká borgemánu 3. beaivvi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä