Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Deanu oalgejogain bures luossaveajehat, muhto liikká unnán luosat ja Ohcejogas skuvla álgá vejolaččat skuvlaguovddážis

Dá leat vahku maŋimus sáhkabihtážat.

Tenon lohenpoikanen.
Deanu luossaveajet. Govva: Pasi Peiponen / Yle

Ohcejogas skuvla álgá vejolaččat skuvlaguovddážis, mas leat gávnnahan sisáibmováttisvuođaid

Dál orru leamen oalle sihkkar, ahte Ohcejohnjálmmi skuvlla oahppit álggahit skuvlla Ohcejoga skuvlaguovddážis. Skuvlaguovddáža sisáimmu dutkagohte mannan giđa ja čielggai ahte doppe leat stuorra ja viiddis váttisvuođat. Dan olis leat geasi áigge bargan divvunbargguid. Skuvlla álggaheapmi boares skuvlaguovddážis sihkkarastojuvvo boahtte vahkus, muitala Ohcejohnjálmmi skuvlla ođđa rektor Pasi Oikarinen. Son maid dadjá, ahte jos leat olbmot geat reagerejit sisáibmui garrasit de dasto isket gávdnat saji, gos skuvlabarggu sáhttá joatkit.

Dál skuvlaguovddáža divvunbargguid maŋŋá Ohcejoga gielda ohcá guokte dahje golbma čorgejeaddji čorgenbargui vahkkui 32 nappo 6.-11.8.2018.

Deanu oalgejogain bures luossaveajehat, muhto liikká unnán luosat

Deanu ja dan oalgejogain leat leamaš ollu luossaveajehat 2000-logus. Dát boahtá ovdan Deanu čuovvun- ja dutkanjoavkku raporttas, mii lea almmustuvvan dán jagi.

Raportta mielde Deanus, Ohcejogas ja Anárjogas leat rehkenastán 2000-logus gaskamearálaččat unnimustá nuppelogi luossaveajeha sullii ára (10m*10m) sturrosaš iskkadallanbáikkis. Buoremus jagiin dutkojuvvon guovlluin leat rehkenastán birrasii 70 luossaveajeha 10 * 10 mehter sturrosaš dutkanbáikkiin. Luossaveajehiid leat rehkenastán jagi 1979 rájes. Ovdal 2000-logu luossaveajehiid mearri lea leamaš eanemustá 30-40 veajeha gaskkas áras.

Seamma raporta goittotge cuiggoda, ahte luossanálli lea fuotni máŋgga sajis Deanu čázádagas. Luossadili leat guorahallan jagiid 2014 - 2017. Fuonimus dilli luossanáliid ektui lea Deanu váldooalis, Kárášjogas, Iešjogas ja Anárjogas. Dáin guovlluin gođđet badjel 84 % olles Deanu čázádaga luosain. Dáin guovlluin lea maid eanemus bivdu. Maŋimuš njealji jagi áigge guovlluin leat báhcán váilut oktiibuot sulaid 32 000 kilo duovvit, maid livččii dárbbašan gođđonállemihttomeari ollašuvvamii.

Buoremus náliid dilli lei Máskejogas, Veahčajogas, Ohcejogas, Goahppelašjogas ja Leavvajogas.

Lars Monsen govve tv-ráiddu golmma váldegotti rájis ihttin

Lars Monsen govve NRK:in tv-prográmma Monsen Minutt for minutt luonddus johtima birra. Ihttin lávvardaga Lars Monsen govve ráiddu golmma riikka ráji mearkka luhtte.

Sáddaga sáhttá geahččat ihttin NRK-siidduin., sátta álgá diibmu 23.10 Suoma áiggi. Sáddaga áigge čuojahuvvo musihkka, čuojahanlisttus lea maiddái sámemusihkka, ee. Kajsa Balto Sámi Sohka, Sofia Jannok Mánu mánná ja Niko Valkeapää Guokkardit.

Vuohču guvlui ohcet sámegielat gilibargi

Oasusgoddi Sompion Tähti ohcá Vuohču guvlui sámegielat gilibargi. Bargu lea oasseáigásaš ja dat álgá soahpamuša mielde.

Sámegielat gilibargi doarju áššehasaid ássama ruovttus nu, ahte fuolaha dárbbu mielde čorgemis, málesteamis ja eará ruovttudikšumii laktáseaddji bargguin ja doaimmain. Gilibargi galgá máhttit sámegiela.

Oktavuođa sáhttá váldit čujuhussii sompiontahti(a)outlook.com.

Mokta-doaimma olis mátkkoštit Muteniai – Otne sáhttá ain almmuhit iežas mielde

Otne bearjadaga lea maŋimuš beaivi almmuhit iežas Vuohču Mokta-doaimma reisui Muteniai. Reaisu ordnejuvvo maŋŋebárgga borgemánu 7. beaivve.

Dál reisui leat almmuhan loginar olbmo, muhto mielde čáhket ain, muitala Inga Äärelä Vuohču Mokta-doaimmas. Mokta-doaimma ulbmil lea virkkosmahttit sámi vuorrasut olbmuid ovttastallat.

Mokta-doaimma ordne sámi sosiála- ja dearvvasvuođasearvi SámiSoster.

Sotnabeaivve Njuorggámis dollet ipmilbálvalusa Deatnogáttis

Ohcejoga searvegoddi háliida doalvut ipmilbálvalusaid olggobeale girkosále.

Boahtte sotnabeaivve searvegoddi doallá ipmilbálvalusa Njuorggámis Deatnogáttis Njuorggáma skuvlla buohta Deanogáttis. Ipmilbálvalus álgá diibmu 11.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä