Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Eanangoddeláva barggu váras sámekultuvrra bargojoavku, Sámediggi ja Oulu Sámit -searvi leat juohkán stipeanddaid

Mánnodaga sáhkabihtážat.

Jietna: kuva Tiina Sanila-Aikio
Jietna
Yle Ođđasat Sámis. 4.6.2018 Jietna: Yle Areena

Eanagoddeláva barggu várás lea vuođđuduvvon sámekultuvrra bargojoavku

Bargojoavku ulbmilin lea guorahallat láva váikkuhusaid sámekultuvrii. Eanagoddelávas leat mielde stuorra áššit dego ruovdegeaidnu ja elfápmolinjá Norgga bieggamillopárkka várás.

Bargojoavkku ságadoallin lea válljejuvvon Tiina Sanila-Aikio. Várreságadoallin Neeta Jääskö ja áššemeannudeaddji-čállin Juha Guttorm.

– Álggoálggushan mis lea plánan, ahte livččiimet ovttas Lappi lihtuin álggahan Akwé: Kon meannudeami, vuosttas geardde dákkár eanagoddeláva plánema oktavuođas, lohká Sanila-Aikio.

Akwé: Kon –meannudeapmi goittotge gopmánii, go Lappi lihttu ii ožžon lassiresurssa ministeriijain, man ledje ovttas Sámedikkiin bivdán. Sanila-Aikio muitala, ahte Lappi lihttu háliidii goittotge álggahit ođđa meannudanvuogi, vai sámekultuvrii guoskevaš váikkuhusaid bastet árvvoštallat buorebut ja váldit vuhtii daid eanagoddeláva plánema oktavuođas.

Sompio skuvllas lea gávdnon fiiberat, sisáimmu mikrobat ja kemiijalaš ovttastusat, mat jávket áibmui

Sompio skuvlla ja ovdaskuvlla sirdet gaskaboddosaš sajiide čakčat. Áššis muitala Lapin Kansa -aviisa. Skuvlavistti ortnetdutkamušain fuomášedje, ahte áibmomolsunortnegis leat váilevuođat ja skuvllas leat viiddes vahágat, mat leat boahtán go visti lea njuoskan ja dan lassin leat mikrobavahágát.

Leat gávnnahan, ahte skuvllas lea fiiberat, sisáimmu mikrobat ja kemiijalaš ovttastusat, mat jávket áibmui. Dát buot ovttas dagahit hehttehusaid dearvvašvuhtii.

Dál ohcetge jođánit, báikki gos sáhttet ordnet oahpahusa, de go skuvla fas čakčat álgá. Sompio skuvlla lassin Soađegilis ohcet sajiid maiddái Aleksanteri Kena skuvlla ohppiide.

Mannan čavčča oassi Aleksanteri Kena skuvlla oahpahusas gárte sirdit Kitisenrannan skuvlii go Aleksanteri Kena skuvllas leat sisáibmováttisvuođat.

Soabadanprosessii gullevaš ságastallandilálašvuođaid báikkit ja beaivemearit leat sihkkarastojuvvon

Dán vahkus dilálašvuođat leat Oulus mánnodaga, disdaga Tamperes, gaskavahku Jyväskyläs, duorastaga Helssegis sihke lávvardaga Anáris ja Bárttehis.

Čuovvovaš vahku rájes dilálašvuođat ordnejuvvojit Eanodaga ja Giehtaruohttasa guovllus. Dárkilis áiggiid ja báikkiid oainnát dán artihkkalis, masa leat čohkken dieđuid soabadanprosessii gullevaš dilálašvuođain.

Sámediggi ja Oulu Sámit -searvi leat juohkán stipeanddaid

Sámediggi lea addán stipeanddaid ohppiide, geat leat bures birgen sámegiela oahpuin. Oahppit leat ožžon stipeanddaid skuvllaid giđđafeasttain. Sámediggi attii oktiibuot 28 stipeandda. Guhtta stipeandda ođđa studeanttaide, geat leat čállán sámegiela studeanttadutkosis, gávcci oahppái, geat leat válmmaštuvvan Sámi oahpahusguovddážis ja 14 oahppái, geat leat čađahan vuođđo-oahpahusa.

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

Studeanttat:

Avvila logahat: Iina Kyrö (anárašgiella), Janita Känsälä (davvisámegiella), Sara Keränen (davvisámegiella)

Ovnnešvári logahat, Roavvenjárga: Hilla Tähkäpää (davvisámegiella)

Ohcejoga sámelogahat: Jere Pieski (davvisámegiella), Miska Pohjanrinne (davvisámegiella)

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Anára skuvla: Elna Aikio (davvisámegiella), Hanno Länsman (davvisámegiella), Maiju Sigga Seurujärvi (anárašgiella), Anna Pyykkö (anárašgiella)

Avvila badjeskuvla: Elle-Noora Haataja (davvisámegiella), Taina Hakovirta (anárašgiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Eelis Niittyvuopio (davvisámegiella)

Jávregiliid skuvla, Soađegilli: Mette Penttinen (davvisámegiella)

Heahtá vuođđoskuvla: Sunna Siilasjoki (davvisámegiella), Niillas-Iisko Näkkäläjärvi (davvisámegiella)

Ohcejotnjálmmi skuvla: Álgen Aikio (davvisámegiella), Mihkku Laiti (davvisámegiella)

Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Minja Ylilokka (davvisámegiella), Meeri Sieppi (davvisámegiella)

Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:

Anárašgiella: Tytti Kyrö. Davvisámegiella: Teija Kaartokallio. Nuortalašgiella: Almira Gerasimoff, Anne Mäkinen, Eveliina Feodoroff-Rantala, Maarit Haltta, Minna Moshnikoff, Sari Saxholm

Maiddái Oulu Sámit -searvi lea juohkán stipeanddaid. Stipeanddaid ožžo njeallje oahppi, geat leat vázzán 6. luohká Oulu guovllus ja lohkan sámegiela. Stipeanddain Oulu Sámit -searvi háliida movttiidit gávpotsámenuoraid beroštit sámegielas.

Dán giđa Oulu Sámit doarjjui stipeanddaiguin čuovvovaš oahppiid:

Elle Haataja 6. lk, Länsituulen skuvla

Hilda Huusko 6. lk, Kastellin skuvla

Miska Sonkamuotka 6. lk, Kaukovainion skuvla

Lars-Sámmol Valkeapää 6. lk, Oulun kansainvälinen skuvla

Sámimusea Siidda olgomuseas odne rahpandilalašvuohta

Sámemusea Siiddas Anáris lea álgán dál geasseáigodat ja otne dollojuvvoge Siidda olgomusea geasseáigodaga rahpandilálašvuohta. Dilálašvuohta álgá diibmu 17 ja bistá gitta diibmu 19 rádjai.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä