Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Gihttelis, Durdnosis ja Avvilis garrá dulvi, Laukaas álgá sámegiela eatnigiela oahpahus

Dá leat mánnodaga Sáhkabihtážat.

Jietna: Avviljohka, Ivalojoki
Jietna
Avviljogas jieŋat ledje juo mannan 11.5.2018. Guldal mánnodaga radioođđasiid dás.

Gihttelis, Durdnosis ja Avvilis garraset dulvi go gaskamearalaččat

Giemajogas, Duortnosjogas ja Avviljogas dulvi lea čielgasit garraset go gaskamearálaččat, muitala dulveguovddáš. Liegga dálki ja arvvit leat vearidan dulvedili Lappis.

Gihttelis Ovnnesjohka lea dulván nu, ahte ikte dat lea leamašan logi sentimehtera eret vahátrájis. Čáhci lea juo golgan viesuid gealláriidda. Ikte leat árvvoštallan, ahte johka dulvá vel eanet, lagamuš beivviid áigge vel moaddelogi sentte. Jus ná dáhpáhuvvá, nu Gihttela ja Soađegilli gaskasaš luotta galget giddet ja várra lea, ahte viesut njusket.

Durdnosa gávpoga buohta Duortnosjohka lea vejolaččat dulváme dulvesujiid badjel gaskavahkku dahje duorastaga. Roavvenjárggas Giemajoga árvalit dulvát gaskavahkku sulaid vahátráji muddui.

Avviljoga dulvi lea fas luoitime. Avvilis dulvi ii leat leamašan ná garas go maŋimus jagis 2000.

Laukaas álgá sámegiela eatnigiela oahpahus

Laukaas Gaska-Suomas, Vihtavuori skuvllas álgá čakčat 2018 sámegiela oahpahus iežas eatnigiellan guovtti vahkkodiimmu oahpahussan. Jos háliida mánás Laukaa iežas eatnigielat guovtti vahkkodiimmu davvisámegiela oahpahussii, oktavuođa sáhttá váldit Laukaa Vihtavuori skuvlla rektor Sami Varstalai.

Gaska-Suoma guovllus Jyväskyläs fas leamaš iežas eatnigiella davvisámegiela lagasoahpahusjoavku juo vihtta jagi. Oahpahussii ferte almmuhit juohke jagi sierra. Dán jagi almmuhanáigi Jyväskylä eatnigielat davvisámegiela oahpahussii lea rabas gitta miessemánu lohppii. Ohcat sáhttá Jyväskylä gávpoga neahttasiiddu bokte.

Loga iežas eatnigiella oahpahusas eanet Jyväskylä Pedanettis.

Neahtebeatnagat dihtton Leammis ja Lokka dahkujávrri guovllus

Neahtebeatnagat (suomagillii supikoira) leat dihttogoahtán maid Sámis. Meahcásteaddji ja gieddeassisteanta Juha Mäkimartti fuođđoguovddážis dadjá, ahte Leammi álbmotmeahcis ja Lokka dahkujávrri guovllus leat oaidnán neahtebeatnagiid. Eanemus davimus Suomas leat neahtebeatnagiid áican Gihttela ja Ovnnesjoga guovllus. Mäkimartti mielde dán guovllus leat goddán máŋga bára dánge dálvvi.

Neahtebeana lea Suomas vierrošládja, mii lea beaktilit leavvan Ruošša beale Gárjilis gitta davimus Supmii. Neahtebeana njoammuda dávddaid ja váldá saji guovllu aitosaš šlájain, ja danin dan gánnihivčče jávkadit, dadjá Mäkimartti.

Anáris lágiduvvo temábeaivi bohccuid dearvvašvuođas

Anáris lágiduvvo otne mánnodaga temábeaivi, mas čalmmustahttet bohccuid dearvvašvuođa.

Dutki Sauli Laaksonen logaldallá temábeaivve áigge earret eará lissa bohcco dutkamis, bohccuid dearvvašvuhtii laktáseaddji áigeguovdilis áššiin, dego oaivevuoris nappo CWD dávddas, ja maiddái das, mo buori bierggu buvttadeapmi álgá njuovahagas.

Buohkaide rabas dilálašvuohta Sámekulturguovddáš Sajosis álgá otne kvártta váile ovcci ja bistá gitta beal viđa rádjai.

Oulu bismágotti bismáválggain leat mielde dál golbma evttohasa

Evttohasat leat Tuira searvegotti girkohearrá Niilo Pesonen, Girkohálddahusa kansliijahoavda Jukka Keskitalo ja Raudaskylä kristtalaš instituhtta rektor Jukka Hautala. Virggálaš evttohasásaheapmi nohká boahtte vahkku mánnodaga.

Oulu bismágotti ođđa bismá álggaha barggus skábmamánu vuosttaš beaivve, go dáláš bismá Samuel Salmi báhcá ealáhahkii. Bismáválggat leat borgemánu 15.beaivve.

Oulu bismágoddeválggain ožžot jienastit badjel duhát olbmo, bealli sis leat báhppat ja loahpat leat dábálaš olbmot geaid searvegodderáđit leat válljen jienastit válggas.

Dievasmahttojuvvon: Laukaas ja Jyväskyläs sámegiela oahpahus lea iežas eatnigiela oahpahussan.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat