Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Ristenrauna Magga nammaduvvo otne gudnedoavttirin ja čakčamánus bargobádji sápmelaš lámisolbmuid bálvalusain

Dá leat vahku maŋimuš sáhkabihtážat.

Ristenrauna Magga
Ristenrauna Magga Govva: Anne Näkkäläjärvi

Ristenrauna Magga nammaduvvo otne gudnedoavttirin

Sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođasearvvi, Sámisostera vuođđudeaddji ja doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga nammaduvvo otne bearjadaga Tampere universitehta gudnedoavttirin. Gudnedoavttir lea árvonamma, man universitehta dieđagoddi addá ja dat lea bajimus gudnečájáhus. Maggai árvonama mieđihii servodatdiehtagiid dieđagoddi.

Magga lea bargan guhká sámiid vuođđovuoigatvuođaid ja sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddideaddjin.

Ijahis idja álgá otne

Otne 17.8. álgá Anáris Ijahis idja -festivála. Ijahis ijas lávddi ala lávkejit vahkuloahpa áigge Solju, Kevin Boine, Indigenous Bastards, Suõmmkar, Vildá, Tundra Electro, Ailu Valle, Amoc & Trio Boogiemen ja Felgen Orkester. Álgoálbmotguossi lea kanadalaš DJ-kollektiiva A Tribe Called Red. Árbevirolaš vokálamusihka ovdanbuktet Nils-Heikki Paltto, Berit Alette Mienna, Ingá Elisá Påve Idivuoma, Anna Morottaja, Hildá Länsman ja Iŋgá-Máret Gaup-Juuso.

Dasa lassin prográmmas lea mánáidkonseartta, njoarostangilvvut, márkanat, musihkkaseminára ja Yle Sápmi -arena. Jos it beasa báikki ala, sáhtát goit čuovvut konsearttaid, valáštallangilvvuid ja Yle Sápmi -arenaságastallama neahtas, Sámi oahpahusguovddáža njuolggosáddagis čujuhusas sogku.fi/live. Liŋkka gávnnat maiddái Yle Sámi neahttasiiddus. Njuolggosátta oidno neahtas maiddái olgoriikkain. Konsearttaid gaskkas Yle Sápmi lágida prográmma njuolggosáddagii.

A Tribe Called Red.
A Tribe Called Red čuojaha Ijahis ijas bearjadaga. Govva: Matt Barnes

Eanodaga gielddas buresveadjingažadeapmi gieldalaččaide

Eanodaga gielddas lea jođus dál buresveadjingažadeapmi gieldalaččaide. Gažadeapmái lea sáhttán vástidit vuossárgga rájes ja vástidanáigi lea golggotmánu loahpa rádjái. Gažadeami bohtosiid atnet ávkin Eanodaga gielddadoaimma ja ekonomiija čuovvumis, buresveadjinmuitalusas ja bálvalusaid ovddideamis, servviid doaimma ovddideamis sihke sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi oahppolágádusaid dutkanbarggus.

Gažadeami vástádusaid ja bohtosiid meannudit nu, ahte vástideaddji ii leatvejolaš dovdat. Liŋka buresveadjingažadeapmái gávdno Eanodaga gieldda neahttasiiddus.

Čakčamánus bargobádji sápmelaš lámisolbmuid bálvalusain

Sámediggi sihke Dearvvasvuođa ja buresveadjinlágádus THL lágidit bargobáji sápmelaš lámisolbmuid bálvalusain Anáris čakčamánu 5. beaivve. Ulbmilin lea ságastallat lámisolbmuid bálvalusain sápmelaš lámisolbmuid geahččanguovllus. Dilálašvuohta álggaha THL Lámisolbmuid bálvalusaidgiehtagirjji sápmelaččaid lámisolbmuid bálvalusaid guoskevaš oasi čohkkema.

Bargobádjái sáhttá oassálastit maid gáiddusin. Almmuhemiid váldá vuostá Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala.

SámiSoster ordne reaissu Buođggáide

SámiSoster-searvi ordne guovtti beaivvi mátkki Čeavetjávrái, Njávdáma Ä´vv- museai ja Buođggáide boahtte vahkus. Vuolgga lea maŋŋebárgga 21.8. ja idjadeapmi Čeavetjávrris.

Iežas sáhttá almmuhit mátkái bearjadaga 17.8. rádjai Inga Ääreläi dahje Inger-Anne Ääreläi. Dárbbu mielde searvi ordne sáhtu Vuohčus, Heahtás ja Ohcejogas Anárii ja ruovttoluotta.

Eanalottiid bivdoáiggi evttohit guhkiduvvot

Eana- ja vuovdedoalloministeriija evttoha, ahte eanalottiid bivdoáiggit guhkiduvvošedje mannan jagi ektui. Bivdoáiggi evttohit guhkiduvvot danin, go geassit leat rehkenastán, ahte loddenálit leat ealáskan joba 40 proseanttain.

Eanalottiid bivdoáigi nogai ovdal jo golggotmánu loahpas. Dál evttohit, ahte Eanodagas, Anáris ja Ohcejogas čuvčča bivdu bisttášii čakčamánu 10. beaivvi rájes guokte mánotbaji ja eará Lappi eanagotti gielddain golbma mánotbaji.

Hurri bivdu bisttášii evttohusa mielde olles Lappi eanagottis maid guokte mánotbaji nappo skábmamánu 10. beaivái. Baggobivdu goit ii bisttášii go ovtta mánotbaji. Rievssatbivddu evttohit bistit Eanodagas, Anáris ja Ohcejogas gitta njukčamánu loahpa rádjai, go eará Lappi eanagotti gielddain dat bisttášii dušše mánotbaji.

Eana- ja vuovdedoalloministeriijas bivdet dál cealkámušaid evttohuvvon bivdoáiggiin 23.8. rádjai. Lassedieđut gávdnojit čujuhusas mmm.fi/lausunnolla.

Olbmot háliidit Hildá Länsman evttohassan máŋgga bálkkašupmái Etnogálas

Olbmot leat evttohan ohcejohkalaš lávlu ja juoigi Hildá Länsman evttohassan máŋgga bálkkašupmái Etnogálas. Olbmot leat sáhttán evttohit artisttaid Etnogála evttohassan ja aitosaš evttohasat válljejuvvojit olbmuid evttohusaid vuođul. Gaskavahku lei maŋimuš áigi evttohit evttohasaid.

Ohcejohkalaš lávlu ja juoigi Hildá Länsman leat evttohan evttohassan measta juohke kategoriijai Etnogálas: iežas namain, Solju-joavkkuin, Vildá- joavkkuin ja ovttas etniinis Ulla Pirttijärvi-Länsmaniin. Hildá Länsman vuittii diibmá vuosttas Etnogálas nu gohčoduvvon Risteys- bálkkašumi.

Buot evttohusaid oainnát Etnogála neahttasiiddus.

Etnogálas Suoma álbmotmusihka-, máilmmimusihka- ja álbmotdánsuma miellagiddevaš ja čeahpes artisttat bálkkašuvvojit. Gála lágiduvvo ođđajagimánu 10. beaivve Helssegis. Váldobálkkašumit leat jagi artista, jagi fenomena sihke jagi ođđa artista. Etnogála lágiduvvui vuosttas háve skábmamánus 2017.

hilda länsman
Hildá Länsman. Govva: Linda Tammela / Yle Sápmi

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä