Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Sámedikki ságadoalli lea fuolas máilmmi vuoiŋŋas, Näkkäläjärvi álggaha EU guovlluid komiteas ja ođđajahki barggahii bolesa

Dá leat jagi vuosttaš sáhkabihtážat.

sámediggi saamelaiskäräjät tiina sanila-aikio
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio giitá iežas ođđajagi dearvvaheamis Sámiráđi, Nuortalaččaid giličoahkkima ja nuortalašráđi, sámeservviid, sámeguovllu bálgosiid ja ovttaskas sámeaktiivvaid buori ovttasbarggus. Govva: Linda Tammela / Yle Sápmi

Sámedikki ságadoalli lea fuolas máilmmi garra vuoiŋŋas

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea almmustahttán ođđajagi dearvvuođaid. Son lea earret eará fuolas Suoma dálá dilis ja vaššiságain. Son oaivvilda, ahte Suoma lassin vuoigŋa lea šaddan garasin maiddái Davviriikkain ja eará sajiin máilmmis, ja dat oidno maiddái daguin. Son oaivvilda maiddái, ahte ministtarat ja Sámedikkiid ságadoallit galggašedje bargat dan ovdii, ahte diđolašvuohta dološ ja dála áiggi rasismmas ja vealaheamis lassána.

Loga olles ođđajagi dearvvaheami Sámedikki neahttasiiddus.

Ođđajahki barggahii bolesa

Lappi boleslágádusa davviguovllus ođđajagi ávvudeapmi manai oalle dábálaččat eará jagiid ektui, boles dieđiha. Jahkemolsumis ledje moaddelogi dáhpáhusa mat barggahedje bolesa, dego muhtin veahkaváldinrihkus ja hehttehus. Gárrenvuođa dihte váldui gitta guhtta olbmo ja guovttis rihkkosiid dihte.

Gihttelis albmá navdet vuoddján mohtorgielkkáin vuodjinvuoigatvuođa haga ja su navdet maiddái roaves gárrenvuodjimis.

Anáris boles dutká veahkaváldinrihkkosa, mas olgobáikegoddelaš albmá navdet addán mielladearvvašvuođadálkasiid iežas vuolil 10-jahkásaš fuolkemánnái. Mánná fievrriduvvui Lappi guovddášbuohccevissui, iige son leat heakkaváras.

Gilbbesjávrris báikkálaš almmái uhkidii nuppi olbmo bissuin ođđajagiruohta, muhto dilli čoavdašuvai ovdal go bolesat gerge báikki ala. Dáhpáhusa dutket lágahis uhkideapmin sihke vearjorihkusin. Boles lea váldán albmá bissuid eret.

ilotulituksia taivaalla
Govva: AOP

Näkkäläjärvi álggaha Eurohpá uniovnna guovlluid komiteas

Suoma Sosiálademokráhtalaš Nuoraid nappo Demáranuoraid ságadoalli ja Roavvenjárgga gávpotstivrra lahttu Mikkel Näkkäläjärvi álggaha dán jagi álggus Eurohpá uniovnna guovlluid komiteas (European Committee of the Regions) Lappi-guovllu ovddasteaddjin. Son boahtá komiteai Roavvenjárgga gávpotstivrra lahttu Antti Liikanen (SD) sadjái. Liikanen guođđá komitea 13 jagi miellahttuvuođa maŋŋá jagi 2018 álggus.

Eurohpá uniovnna guovlluid komitea lea ráđđeaddi orgána, mii ovddasta Eurohpá guovlo- ja báikkálašeiseválddiid. EU-komišuvdna ja EU-parlameanta galget gullat komitea, jos ođđa lágat gusket njuolga báikkálaš- ja guovlohálddašeami. Komiteas leat 350 lahtu buot EU-riikkain, Suomas lahtut leat ovccis.

Loga Lapin Kansa -aviissa suomagielat ášši dáppe.

Mikkel Näkkäläjärvi
27-jahkásaš Mikkel Näkkäläjärvi lea eret Anáris. Govva: Mikkel Näkkäläjärvi

Sámegirjerádjui beassá fargga dallege, go doppe eai leat bargit

Sámegirjerádju Anáris rahpá uvssaidis iešdoaimmalaš girjeráju geavaheapmái dán jagi. Dat dárkkuha dan, ahte áššehaččat besset girjerádjui iežaset girjerádjokoarttain dallege, go girjeráju bargit eai leat báikki alde, diibmu 8-21. Áššehaš sáhttá lohkat aviissaid, luoikkahit ja máhcahit girjjiid ja eará materiála, ja geavahit maiddái girjeráju dihtora.

– Mii iskkadallat rusttegiid vel dás ođđajagimánu áigge, ovdal go iešdoaimmalaš girjeráju doaibma beassá albmaláhkái johtui, muitala Anára girjerádjodoaimma jođiheaddji Eija Leivo.

Girjeráju bargit rávvet áššehaččaid iešdoaimmalaš girjeráju rusttegiid geavaheamis. Rusttegiidda gullet maiddái govvenrusttegat, main sáhttá čielggadit vejolaš hehttehusaid. Vuolggasadji goittotge lea, ahte girjerájus luhttet áššehaččaide.

– Sávvat, ahte áššehaččat fuomášuhttet, jos fuobmájit gean nu láhttet funet, dadjá Eija Leivo.

Sámegirjerájus lea dál maiddái anus luoikkahanautomáhta, man sáhttá geavahit maiddái davvisámegillii.

luoikkahanautomáhta
Sámegirjeráju luoikkahanautomáhta sáhttá geavahit suoma-, eaŋgalaš-, ruoŧa- ja davvisámegillii. Govva: Maiju Saijets / Yle

Davvi-Suoma ealgabivdolobiin njealjádas bázii geavatkeahttá

Davvi-Suoma badjelaš 9 300 ealgabivdolobis leat mannan bivdobajis geavahan sullii 7 000 lobi. Fuones bivddu sivvan lohket earet eará liegga čavčča, man dihte olbmot eai gillen bivdit seammás go bivdu álggii. Dasa lassin dat váikkuhii, ahte čakčat bivddus lei guhkes boddu, ja muohta bođii árrat ja olu.

Alkoholaláhka belohahkii fámus

Jahkemolsumis leat boahtán fápmui muhtin rievdadusat Suoma ođđa alkoholaláhkii. Dat dárkkuha ovdamearkka dihte dan, ahte dábálaš borramušgávppis sáhttá oastit 5,5% alkoholajuhkamušaid, go ovdal rádji lea leamašan 4,7%, ja restauráŋŋat ožžot friddja mearridit iežaset rabasáiggiin. Ollislaččat ođđa alkoholaláhka boahtá fápmui njukčamánus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä