Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: Sámi guovllu jogain hui liegga čázit – lahka krihtalaš rájá ja ain sáhttá ohcat Giellagassii sierra oahppovuoigatvuođa anárašgiela oahpuide

Dá leat duorastaga sáhkabihtážat.

Tenojoki
Maŋŋebárgga Ohcejoga njálmmis Gieddesávvona bokte ja Anárjoga siste čázi liekkasvuohta lei Suoma birasguovddáža dieđuid mielde lahka 22 gráđa. Govva: Eljas Niskanen / Yle

Sámi guovllu jogain hui liegga čázit – lahka krihtalaš rájá

Sámi guovllu jogain čázi liekkasvuohta lea lahka krihtalaš rájá. Luossaguolit gillágohtet go čázi liekkasvuohta lea eanet go +18 gráđa. Ovdamearkka dihte maŋŋebárgga Ohcejoga njálmmis Gieddesavvona bokte ja Anárjoga siste čázi liekkasvuohta lei Suoma birasguovddáža dieđuid mielde lahka +22 gráđa. Guolleáššedovdiid mielde luossaguliide váralaš rádjá lea +24 gráđa. Dalle luossaguolit jápmigohtet.

Durdnosjogas juo beakkehit muhtin jápmaguolit. Deanus eai leat vel dihtton guollejámut. Lieggačáhci ovddida buohcuvuođaid njoammuma ovdamearkka dihte bakteraid šattu ja nu gohčoduvvon čáhcegoaba lassáneami, mat leat váralaččat guliide. Lieggačázis lea maid uhcán oksygena, mii maid ovddida guliid gilláma.

Ain áigi ohcat Giellagassii sierra oahppovuoigatvuođa anárašgiela oahpuide

Oulu universitehtas sáhttá ohcat sierra oahppovuoigatvuođa Giellagasa anárašgiela oahpuide. Sierra oahppovuoigatvuohta lea fámus guokte lohkanjagi. Anarašgiela oahpuin ii dárbbaš máksit, nu mo dávjá galgá, jos studere sierra oahppovuoigatvuođain.

Oulu universitehta Giellagas-instituhta ordne anárašgiela oahpahusa vuođđodásis gitta čiekŋudeaddji oahpuide. Oahput lágiduvvojit vuosttažettiin neahta bokte ja eahketoahpahussan nu, ahte daid sáhttá čađahit, gos beare Suomas ja vaikko barggu olis.

– Dieđusge mis leat dakkár deaivvadeamit maiddái lagašbeaivvit, muhto oalle bures dat studeren lihkostuvvá maiddái gáiddusin, muitala anárašgiela universitehtaoahpaheaddji Mervi Skopets.

Sierra oahppovuoigatvuođa sáhttá ohcat borgemánu 15. beaivvi rádjai. Oahpuide sáhttet ohcat buohkat, geain ii leat oahppovuoigatvuohta mange universitehtas.

Ohcanáigi Anára skuvlla rektorin nohká otne

Otne duorastaga lea maŋimuš beaivi áigi ohcat Anára skuvlla rektorin. Ulbmilin lea, ahte ođđa rektor álggahivččii barggus golggotmánu álggus dahje nu jođánit go vejolaš. Rektorin válljejuvvon Elle-Maaret Näkkäläjärvi almmuhii miessemánu loahpas, ahte son ii váldde virggi vuostá. Anára skuvlla rektorin čakčamánu loahpa rádjai bargá várrerektor Arto Lämsä. Anára čuvgehuslávdegoddi čoahkkana borgemánu 15. beaivvi ja mearrida, geat bovdejuvvojit bargojearahallamii.

Ravggon-joavku plánemin ođđa skearru

Folkrock-joavku Ravggon lea álggahan nuppi skearru plánema. Sin vuosttas “Ráji ravddas” -skearru almmustuvai jagis 2016.

Joavkku gitarista Matti Naakka muitalii maŋŋebárgga Johtti Radio -sáddagis, ahte sii eai leat vel sihkkarat, goas ođđa skearru almmustuvvá.

– Mii leat dál álgán ođđa musihkka ráhkadit ja dál de leat hárjehallamin ja šliipemin daid. Gal mii dieđus geahččalat oažžut dan nu jođánit go vejolaš, livčče somá jus boahtte jagi bealde livčče jo juoidá maid sáhtášii almmustahttit. Muhto dat skearru boahtá de, go boahtá.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat