Sápmi |

Sáhkabihtážat Yle Sámis: UK-álbmotmeahcis jávkan vánddardeaddji lea gávdnon ja riektekansler cuiggoda eana- ja meahccedoalloministeriija meannudeami Deanu soahpamuša ráđđádallamiin

Dá leat duorastaga sáhkabihtážat.

Urho Kekkosen kansallispuiston kyltti.
Govva: Maiju Saijets / Yle

Urho Kekkonen álbmotmeahcis jávkan vánddardeaddji lea gávdnon

Urho Kekkonen álbmotmeahcis Soađegilis jávkan 67-jahkásaš nissonolmmoš lea gávdnon. Boles muitala, ahte nisson gávnnai ieš Hammaskuru stohpui otne duorastaga diibmu 11 áigge. Son lei vehá galbmon, muhto muđui ortnegis, muitala boles.

Boles oaččui almmuhusa jávkan nissonis gaskavahko 8.8. eahkedis sulaid gávcci áigge. Nissona ohce gaskavahko eahkeda rájes Lappi rádjegozáhusa helikopteriin ja beatnagiiguin.

Beaiváduvvon 9.8. dii 12:40: Muitaleimmet vuos, ahte boles ohcá jávkan nissonolbmo. Ođas lea beaiváduvvon, go su leat dál gávdnan.

Riektekansler cuiggoda eana- ja meahccedoalloministeriija meannudeami Deanu soahpamuša ráđđádallamiin

Olgoministeriija lea bivdán riektekansleras cealkámuša álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski rámmavuođđosoahpamuša (sg. Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus) duohtandahkamis.

Cealkámuš lea Suoma viđát mearreáigeraportta várás, mii sáddejuvvo Eurohpá Ráđđái.

Suomas soahpamuš guoská sámiide, románaide, ruoŧagielagiidda, ruoššagielagiidda, tatáraide, judalaččaide ja gárjilgielagiidda.

Riektekansler cealká, ahte sámiid vuoigatvuođaid ollašuhttimis riektekanslera mearrádusain ja cealkámušain loktanedje jagiid 2017-2018 eandalii sámiid duođalaš váikkuhanvejolašvuođat.

Cealkámušastis riektekansler geavaha ovdamearkan eana- ja meahccedoalloministeriija doaimmaid Deanu soahpamuša ráđđádallamiin. Veahkkeriektekansler cuiggodii dalle ministeriija, go dat ráđđádalai sámedikkiin easkka dalle, go soahpamuš Norggain lei jo dahkkon.

Riektekansler čujuha maiddái veahkkeriektekanslera cealkámuššii sámediggeláhkaárvalusas. Su mielas lea buorre, ahte lágas meroštallojuvvo dušše vuoigatvuohta jienastit válggain.

Veahkkeriektekansler goittotge cealká sámediggelága guoski cealkámušas, ahte láhkaárvalusa vuođuštusain ii leat dárkilabbot meroštallojuvvon, gos ja goas sámiide álgoálbmogin gullevaš rivttiin ja daid ovddideamis bohtet mearridit.

Riektekansler kommentere maiddái láhkaárvalusas meroštallojuvvon eiseválddiid ráđđádallangeatnegasvuođa.

– Veahkkeriektekansler oinnii, ahte sámedikkis ferte leat duođalaš vejolašvuohta váikkuhit áššiide, iige evttohuvvon paragráfa sátnehámiin dát ráđđádallangeatnegasvuohta nannejuvvo.

Odne lea álbmogiidgaskasaš eamiálbmogiid beaivi

Odne 9.8. lea Ovttastuvvan Našuvnnaid álbmogiidgaskasaš eamiálbmogiid beaivi.

Dán jagáš eamiálbmogiid beaivi gidde fuomášumi eamiálbmotguovlluid dálá dillái ja eretfárremii, mas deattuhit eandalii gávpotguovlluin ássi eamiálbmogiid. Dán beaivvi ávvudemiin figgat ealáskahttit eamiálbmogiid identitehtaid ja ovddidit sin vuoigatvuođaid dorvvasteami sin árbevirolaš guovlluin ja daid olggobealde.

Beaivvi leat ávvudan jagi 1995 rájes.

Fuođđoguovddáš muittuha bivdit neahtebeatnagiid

Meahcástanbaji álggedettiin Suoma fuođđoguovddáš muittuha neahtebeatnaga (sg. supikoira) bivddu dehálašvuođas eandalii Davvi-Suomas. Neahtebeana ii gula Suoma lundui. Dutkamušaid mielde neahtebeana borrá lottiid, mat bessejit eatnamis, ja eandalii besiid.

Jođus leahkki Davviriikalaš neahtebeanafidnu ulbmilin lea bissehit neahtebeatnaga leavvama Norgii ja Ruŧŧii. Váldodoaibman lea beaktilis bivdu Davvi-Suomas ja Mearračoddagis. Davviriikkalaš fidnu fállá bivdiide skuvlejumi ja rávvema sihke fáluha biergasiid bivdui.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä