Sápmi |

Sámebarggu ovdavázzi Erva Niittyvuopio lea Jagi báhppa 2018

Báhppalihtu stivra lea válljen Jagi báhppan 2018 sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio. Niillas Áslat Erva dahje Njearrejár-Risten Erva ii agibeaivvisge livččii sáhttán govahallat dákkár dovddastusa barggustis.

Erva Niittyvuopio
Erva Niittyvuopio lea vuosttas sámenissonbáhppa ja dál Jagi báhppa 2018. Govva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Báhppalihtu stivra lea válljen Jagi báhppan 2018 sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio Oulus. Dovddastus almmustahttojuvvui gaskavahku eahkedis Báhppalihtu 100-ávvujagi doaluin Helssegis.

Niillas Áslat Erva dahje Njearrejár-Risten Erva ii agibeaivvisge livččii sáhttán govahallat dákkár dovddastusa barggus ektui. Go gulai válljejumis, ii son lean dasa ráhkkanan. “Muhto inhan mun máhte oba lávlut!” lei su vuosttas jurdda, go sutnje Helssegis telefuvnna bokte muitaluvvui válljejumis.

Báhppalihtu stivrra dieđáhusa mielde ákkat válljejupmái ledje dat, mo Niittyvuopio lea ožžon sámiid oidnosii girkus.

– Son lea ovttasbargan sápmelaš váikkuheddjiiguin maiddái sámeguovllu olggobealde. Sus lea leamašan maid dehálaš rolla Barentsa guovllu sámiid girkolaš oktavuođaid dikšumis, lihttu govvida dieđáhusastis.

Lokten sámiid oidnosii girkus

Sámebarggu čálli bargui gullá sámegirkolaš bargu obagirkolaš dásis.

Niittyvuopioi lahka váimmu lea leamašan erenoamážit sámiid gielalaš rivttiid ovddideapmi. Sámiid gielalaš dilli girkus ii álo leat su mielas leamašan nu nanus, ja son lohká geavahan olu návccaid dasa vai sámegielat oidnogoađášedje ja gullošedje obagirkolaš dásis, bismágoddedásis ja doppe, gos ieš dat gulahallan olbmuiguin dáhpáhuvvá, searvegottiin.

– Dát dovddastus mearkkaša munnje dan, ahte dat rahčan ii leat leamašan dušši. Eandalii daid mánáid ja nuoraid dihtii, geaiguin mun oaččon ovttasbargat. Sávan sin boahttevuođa leat máŋgga dáfus álkit ja ahte sámit álbmogin besset oidnosii min girkus, muitala Niittyvuopio.

Erva Niittyvuopio
Erva Niittyvuopio. Govva: Vesa Toppari / Yle

Vuosttas sámenissonbáhpa vuolggasadji báhppavuhtii ii lean geahpas

Niittyvuopio lea riegádan Avvilis jagis 1968 ja son lea bajásšaddan Gáregasnjárggas. Sus lea boazodoalli ámmátdutkkus ja son barggaige bohccuiguin Báišduoddaris ovdal go šattai teologiija magisttarin jagis 2005. Seamma jagi Niittyvuopio oaččui báhpa vihaheame Kuopios.

Niittyvuopio lea vuosttas sámenissonbáhppa. Báhppavuođa guorahallan lea čuohcan sutnje garrasit eandalii sámebirrasis. Niillas Áslat Erva dahje Njearrejár-Risten Erva lea bajásšaddan Deanuleagis, gos nissonbáhppavuođa vuostálastin lea leamašan nanus. Son illuda, ahte miellaguottut maid nissonbáhppavuođa hárrái leat rievdan.

Niittyvuopio barggai vuos Kajaanis searvegoddebáhppan ja dan maŋŋá bealjehisolbmuid báhppan, ovdal go válljejuvvui jagis 2008 sámebarggu čállin. Sámebarggu čálli virgi deavdá dán jagi 10 jagi.

Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen (vas.), saamelaispappi Mari Valjakka ja saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio 18.4.2016.
Sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio (olgeš ravddas) ovttas sámebáhppa Mari Valjakkain ja Ohcejoga ovddeš girkohearrá Arto Seppäneniin. Govva: Vesa Toppari / Yle

Báhppalihttu: “Válljejupmi lei álki”

Oulu bismagotti bismá Samuel Salmi illuda sakka, ahte dovddastus geigejuvvui su bargoguoibmái.

Salmi lea okta dain, geat ledje álggaheamen sámebarggu girkus logenar jagi dassái. Bismá Salmi navdá gudnebálkkašumi dovddastussan olles sámebargui, man juolgáidahttimis Niittyvuopio lea leamašan guovddášolmmoš.

– Erva lea ovdavázzi sámebarggus, man ovdii son lea rahčan garrasit ja vuđolaččat. Dát dovddastus muitala das, ahte sámebarggus lea dál fásta ja nana sajádat min girkus. Dat lea hui dehálaš, go smiehttá girku ruđalaš dili, gos galgá geahpedit mearreruđaid.

– Mun oainnán dán dovddastusa mearkkašahttin. Dat mearkkaša dan, ahte dákkár bargodoaimma, mii lea sajáiduvvan fástan, de dan boahttevuohta ferte dorvvastuvvot. Dát gudnebálkkašupmi muitala maid das, ahte sámevuohta lea oassi min ruovtturiikkas ja girkus ja sámebarggu galgá ain viidáseabbot ovddidit, lohká Salmi.

Samuel Salmi
Oulu bismagotti bismá Samuel Salmi illuda Niittyvuopio válljemis jagi báhppan. Govva: Vesa Toppari / Yle

Seammasullasaš jurdagat leat Báhppalihtu ságajođiheaddjis Eija Nivalas.

– Válljejupmi lei álki, illudeimmet buohkat das. Dovddastus speadjalastá dan, ahte mii leat fuobmán sámebarggu girkus ja addit dasa árvvu. Báhppalihtu háliida jahkásaččat loktet oidnosii báhpaid, geat barget vehá earálágan bargguid ja čájehit, makkár báhppavuohta lea, go dan guorahallá earálágan oaidninčiegain, ákkastallá Nivala.

Badjeolmmoš, geas ii goassige galgan šaddat báhppa

Jagi báhppa lea bidjan ollu návccaid dasa vai sámit oaččošedje girkolaš materiálaid iežaset gillii. Niittyvuopios lea leamašan stuorra váikkuhus earret eará dasa, ahte katekismusat jorgaluvvojedje anáraš- ja davvisámegillii, Párnáá Ráámmát -girjji almmustahttojuvvui jagis 2010 ja Čábbáseamos juovlalávlagat -gihpagaš ilmmai jagiid 2012 ja 2015. Son lea maid ovddidan sámegielat rihppaskuvlla.

Beaivvi ovdal Jagi báhppa -bálkkašumi vuostáiváldima Niittyvuopio devddii 50 jagi.

– Mus ii goassige galgan boahtit báhppa. Sávan dán dovddastumi movttiidahttit min nuoraid. Vuosttamužžan mun lean álo smiehttan min álbmoga ja lean dáistalan daid min gielalaš vuoigatvuođaid ovdii. Álo dat bálggis ii leat leamašan nu beare álki, muhto dál go smiehttan iežan eallima, in barggašii maidige earáláhkai, suokkardallá Niittyvuopio.

Divvojuvvon 3.10. diibmu 22:24: Válljejumi dagai Báhppalihtu stivra, ii evangelalašluteralaš girku dego ođđasis ovtta sajis čuoččui.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä