Koe uusi yle.fi
Sápmi |

Sameblod-filbma bohciidahttá mánnávuođa bahča muittuid – "Min maid nuolahedje, gehčče ja mihtidedje skuvllas"

Filbma muitalii čiekŋalasat dan dovddu mo váldoálbmot lea láhtten min vuostá ja mo mii leat mánnán gillán, oaivvilda ohcejohkalaš Jávrri-Juhán Niillás.

pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto ruotsi
Lene Cecilie Sparrok lea Sameblod-filmma váldonásti. Govva: Sophia Olsson

Bálkášuvvon Sameblod-filbma (Saamelaisveri - Sámevárra) lea jorrán dál maŋemuš vahkuid maiddái davimus Sámi filbmateáhteriin Suoma bealde. Olbmuin leamašan vuordámušat, dasgo filmma birra lea hállojuvvon olu ja viidát. Eanodagas filmma vuosttašeahket lei mannan bearjadaga. Eandaliige vuorrasut sápmelaččaidde Sameblod bohciidahttii báhča muittuid mánnávuođas. 75-jahkásaš heahttálaš Gáijjot-Ántte-Ánne, Anni Näkkäläjärvi ii álggos diehtán, duostágo oba geahččatge filmma.

– Álggos bođii jur bivastat, orui nu roattus, ahte in dieđe mii das boahtá duon fimmas, duostágo dan oba geahččatge. Danne dat bođiige nu bivastat, muitala Anni Näkkäläjärvi.

Sameblod muitala sápmelaččaid soardimis 1930-logus. Nuorra sámenieida Elle Márjá mearrida luohpat iežas sápmelaš identitehtas, go son fárre Ruoŧa Uppsalai, gos dahke nállebiologalaš dutkamušaid. Filmmas čájehit mo sápmelaččaid mihtidedje ja nuolahedje. Anni Näkkäläjärvi lea ieš vásihan dan mánnán skuvllas.

Anni Näkkäläjärvi
Anni Näkkäläjärvi Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle Sápmi

– Gal mis ledje juste seammalágan dovddut go dan nieiddaguoktás filmmas. Gal dat doaktárhommát ledje issorasat, iihan dohko duosttan olu mannatge, go dat gehčče, nulle ja mihttidedje ja govvidedje vel. Galhan mii leimmet seammaláganat go dien filmmas, geahčaimet jorbačalmmiiguin go eat ipmir maid galgá, muitala Anni Näkkäläjärvi.

– Gal dat lea buorre, ahte oidnet dat nuorat buolvvat, ahte mo dat lea leamašan. Ja niehan dat leat máŋggat sámi nieiddat vuolgán Sámis eret, eambboge go dušše okta. Ja gieldán, ahte sii eai leat sápmelaččat, muitala Gáijjot-Ántte Ánne, Anni Näkkäläjärvi.

"Vašši badjánii"

79-jahkásaš Ohcejohkalaš Jávrri-Juhán Niillás, Niiilo Aikio ii gal návddašan filmmas. Sameblod-filbma manai njuolga su váimmu čađa.

– Vašši badjánii. Bohte dat bahča muittut nu olu. Mu leat maid nuolahan álás ja mihtidan áibbas seamma láhkai oaivvi. Mun lean dovdan, ahte man olu vuolit dásis mu árvu lea go nu dáddjon láttemánáid. Dovdu ii leat bisánan beare skuvlii. Earenomažit soahteveagas dovden seammalágan olggušteami. Bahča miella bázii dán filmmas, sávvamis manná badjel, dadjá Niilo Aikio.

Niilo Aikio
Niilo Aikio Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle Sápmi

Vaikko váivves muittut badjánedje Niilo Aikio millii, de filmma son ii sáhte moaitit.

– Dat lei buorre filbma. Dat muitalii čiekŋalasat dan dovddu ja mo váldoálbmot lea láhtten min vuostá. Ja mo mii leat mánnán gillán. Dat geat leat áibbas rašimusat, sii leat manahan áibbas iežas identitehta, nu mo dan filmmasge čájehuvvui. Dálge dieđán iežan ahkásaš olbmuid geat eai velge dovddas, ahte sii leat sápmelaččat eaige álgge muinna hállat sámegiela, muitala Jávrri-Juhán Niillás.

Aikio sávašii, ahte ođđa buolvvat eai dárbbaš šat vásihit daid seamma gillámušaid.

– Mun sávan, ahte min mánát ja mánáidmánát eai gárttaše diekkára vásihit. Mun dieđán, ahte dat boahtá sis maid ovdii. Ii varra juste seamma láhkai go mis, muhto juoga láhkai. Dálhan min luondduopmodat rieviduvvo gulul ja min rievttit, dat váldojuvvojit váldoálbmoga atnui, dadjá Niilo Aikio.

"Skuvla ii šat kolonisere - dál leat ođđa uhkit"

Sameblod lea johtán festiválain miehtá máilmmi, ovdamearkka dihte Italias, Amerihkás, Tokios, Kanadas ja Berliinnas. Filbma vuittii guovvamánus árvvusadnojuvvon Dragon Award Best Nordic Film -bálkkašumi Göteborga filbmafestiválain Ruoŧas. Filbma lea válljejuvvon maiddái Eurohpá parlameantta LUX-ealligovvabálkkašumi evttohassan. Filmma lea bagadallan sápmelaš Amanda Kernell ja váldonástin das leaba nuorra boazosáminieida guovttos Lene Cecilie Sparrok ja su oabbá Mia Sparrok.

Heahttálaš Heaikka-Jovsseba-Juha Anne-Maria, Anne-Maria Magga gullá nuorat bulvii. Son lea guhká vuordán oaidnit filmma.

Anne-Maria Magga
Anne-Maria Magga Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle Sápmi

– Mus ledje hui alla vuordámušat, go dát filbmahan lea almmustuvvan jo mannan jagi bealde ja čájehuvvon jo Norggas ja Ruoŧas. Mun lean lohkan hui olu dan birra. Dat lei gal bures dahkojuvvon, hui alla dását ealligovva.

– Vaikko dat leige Ruoŧas dáhpáhuvvan, de sáhtten veardidit dan dilli Supmii. Suomas ii leat šat skuvla mii kolonisere, muhto dat uhkit leat dán áigge earáláganat, dadjá Magga.

Anni Näkkäläjärvi, Niilo Aikio ja Anne-Maria Magga jearahallamiid sáhttá guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä