Sápmi

Sámediggái válljejuvvui dušše okta áirras sámeguovllu olggobealde, gos stuorámus oassi sápmelaččain orru – maid gávpotsápmelaččat vurdet Sámedikkis?

Pentti Pieski, Irja Seurujärvi-Kari, Pirita Näkkäläjärvi, Rauna Rahko-Ravantti, Emmi Nuorgam
Bajábealde dálá sámediggeáirras Pentti Pieski ja ođđa Sámedikki áirasguoktá Irja Seurujärvi-Kari ja Pirita Näkkäläjärvi. Vuollin Rauna Rahko-Ravantti Roavvenjárggas ja Emmi Nuorgam Tamperes. Govva: Vesa Toppari / Yle, Marja Väänänen / Yle, Juuli Aschan

Go geahččá ođđa Sámedikki áirasiid ruovttugielddaid, lea Irja Seurujärvi-Kari áidna, guhte boahtá sámeguovllu olggobealde.

Leat árvalan, ahte badjel 60 proseantta Suoma sápmelaččain orru sámeguovllu olggobealde. Sámeguovllu olggobeale ovddasteaddjiide eai goit leat Sámedikkis fásta báikkit várrejuvvon, nu mo sámegielddaide. Sámediggái válljejuvvojit válggain lahtut nu, ahte juohke sámegielddas leat unnimustá golbma ovddasteaddji.

Dán válgabajis 2016-2019 sámeguovllu olggobealde leat Sámedikkis leamaš guokte áirasa, Pentti Pieski Helssegis ja Jan Saijets Tamperes. Dán vahkus nannejuvvon sámediggeválggaid bohtosa mielde boahtte badjái 2020–2023 válljejuvvui sámeguovllu olggobealde dušše okta áirras, Irja Seurujärvi-Kari Helssegis.

Go veardida válgabohtosa ja jienastusproseanttaid, de boađus ii leat šat nu imašlaš. Sámeguovllus jienastedje viššalabbot go sámeguovllu olggobealde. Dušše váile bealli olgosápmelaččain geavahii jienas sámediggeválggain.

Seurujärvi-Kari mielas dat lea áddemis.

– Gávpogis olbmot leat nu earálágan birrasis. Muhtimiin ii leat nu čavga oktavuohta sámeguvlui iige sámiide. Muhtimat leat dáppe ássan jo nu hirbmat guhká, ahte dange bokte olbmot gáidet dan kultuvrras ja erenoamážit giella orru láhppomin, suokkardallá Seurujärvi-Kari.

Irja Seurujärvi-Kari
Irja Seurujärvi-Kari Helssegis lea áidna sámeguovllu olggobeale áirras Sámedikkis 2020-2023. Govva: Vesa Toppari / Yle

“Dievva áirasat, geain diehtu gávpoteallimis”

Go geahččá ođđa Sámedikki áirasiid ruovttugielddaid, lea Irja Seurujärvi-Kari áidna, guhte boahtá sámeguovllu olggobealde. Áibbas okto son ii goittotge leat. Máŋgga ođđa áirasis lea vásáhus gávpoteallimis.

Ovdamearkka dihtii Pirita Näkkäläjärvi ovddastii sámediggeválggas Anára gieldda, vaikko ássá barggus dihtii dál Helssegis. Son oaidnáge iežas ovddastit buot sápmelaččaid.

– Mun jáhkán, ahte dán áigge sápmelaččain lea dávjá vásáhus gávpoteallimis ja dan čuolmmain, ja nubbi juolgi lea Sámis. Ieš lean seammalágan dien dáfus, ahte dovddan sihke gávpoteallima, muhto maiddái davviguovllu eallima, dadjá Näkkäläjärvi.

– Vel dehálut livčče, ahte Sámedikkis leat áirasat, geat leat ieža bajásšaddan sámeguovllu olggobealde. Sii dihtet, mii lea dat dilli šaddat guhkkin eret Sámi váimmusguovllus, sámegiela joavkkus ja doppe, gos sámekultuvra eallá.

Pirita Näkkäläjärvi
Pirita Näkkäläjärvi lea Sámedikki áirras 2020-2023. Son lohká sus lea nubbi juolgi Sámis, nubbi gávpogis. Govva: Marja Väänänen / Yle

Pirita Näkkäläjärvi ii leat nu fuolas olgosámiid ovddastusas Sámedikkis, go áirasiin máŋgasat leat orron gávpogiin, muhtumat leat maid bajásšaddan ja muhtumat stuđeren gávpogiin.

– Mis leat dievva áirasat, geain lea alddiset dat diehtu, makkár lea eallit gávpogiin ja mun sávan, ahte buohkat váldet vuhtii maiddái gávpotsámiid ja olgosámiid, Näkkäläjärvi dadjá.

Dihtomearri sámeguovllu olggobeale olbmuide?

Galggašedjego Sámedikkis dasto leat dihto mearri ovddasteaddjit sámeguovllu olggobealde vai olgosápmelaččaid jietna gullošii buorebut mearrádusaid dahkamis? Sámedikki vássán baji helssetlaš áirras Pentti Pieski ja boahtte baji áirras Pirita Näkkäläjärvi leaba guktot dan oaivilis, ahte galggašedje.

– Sámeguovllu olggobeale olbmuide galggašii maiddái leat dihtomearri vai dat speadjalastá dan duohta dili, mii lea Sámi demokratiijas. Jus sámiin badjel bealli ássá sámeguovllu olggobealde, de sii maiddái dárbbašit doarjaga kulturiešmearrideapmái ja vuođđolága sámekultuvrra suodjái, lohká Pieski.

Pentti Pieski
Vássán baji helssetlaš áirras Pentti Pieski ii joatkke šat Sámedikkis. Govva: Yle

Pirita Näkkäläjärvi atná dehálažžan, ahte Sámedikkis livčče ovddasteaddjit, geat ellet máŋggalágan eallindiliin ja dan bokte buktet vásáhusa ja áddejumi daid iešguđetlágan máilmmiin, gos sámit orrot.

– Dán ođđa áiggis sámeguovllu olggobealde orrot olu sámit ja dat lea duođalaš dilli, mainna sámit fertejit birget. Dan dáfus livčče hui dehálaš, ahte ovddasteaddjiin maid virggálaččat livčče dihtomearri, Näkkäläjärvi čilge.

Ođđa válgabaji áidna virggálaš olgosápmelaččaid ovddasteaddji Irja Seurujärvi-Kari fas ii vealttakeahttá ásahivčče dihtomeari sámeguovllu olggobeale áirasiidda.

– Mu mielas diekkár dihtomearit orrot vehá jo dološ áiggis. Sámit ásset goittotge jo birra dán riikka. Jus eai livččege dihtomearit, de dalle livčče olu eanet dásseárvu kandidáhtaid ja sámiid gaskkas.

– Dien ferte dieđusge vuđoleabbot háleštallat stuorát joavkkuin, ja várra fertešii oppa válgalága, jienastanvuogi ja buot rievdadit ođđalágan vuogi mielde doaibmi systeman, smiehtada Seurujärvi-Kari.

Gávpogis váillahit doarjaga eandalit giellaáššiide

Jearaimet guovtti gávpotsápmelaččas, makkár doarjaga soai vuorddášeigga Sámedikkis. Bajimužžan loktanit giellaáššit erenoamážit árrabajásgeassimis ja skuvllas.

Rauna Rahko-Ravantti ássá Roavvenjárggas, muhto bargá Sámis, iige danin ane iežas buhtes gávpotsápmelažžan. Son lea goit gávpogis orodettiin váillahan doarjaga oahpahus- ja árrabajásgeassináššiide. Danin son sávašiige boahttevaš Sámedikki giddet fuopmášumi giela ja oahpahusa dillái maiddái sámeguovllu olggobealde.

– Dathan ollašuvvet muhtun muddui muhtun gávpogiin, gosnu vehá buorebut ja gosnu vehá fuonibut, muhto mun háliidivččen, ahte dain livččii maiddái láhkaásahusa doarjja ja ekonomalaš doarjja seammaláhkai go lea ordnejuvvon sámeguovllus, dadjá Rahko-Ravantti.

Rauna Rahko-Ravantti
Rauna Rahko-Ravantti orru gal gávpogis Roavenjárggas, muhto bargá ja lea dávjá Sámis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Son ávžžuha Sámedikki maiddái oahpásmuvvat gieskat almmustahtton “Buorre eallin gávpogis” -dutkanraportii, masa leat čohkkejuvvon gávpotsápmelaččaid vásáhusat ja sávaldagat sápmelaččaid gávpoteallimis.

Maiddái Emmi Nuorgam Tamperes sávašii buoret dieđiheami das, mo dikšut mánáid giellaáššiid. Son árvala, ahte olles riikkas ovttaskas olbmot ja bearrašat rahčet sámegielat árrabajásgeassin- ja skuvlabálvalusaid ovdii.

– Juohke bearaš galgá álo álggahit álggus dan olles proseassa. Kánske dat lea dakkár, masa ieš váillahivččen buot eanemus doarjaga.

– Go ieš lea manahan giela ja nuppe dáfus fas háliidivččii, ahte iežas mánáin dat goittotge joatkašuvašii, de livččii jo issoras buorádus, jus dat livččii dahkkon nu álkin go vejolaš, dahje juobe dieđu fidnešii álkit, dadjá Nuorgam.

Nuorgam rábmo dan, mo Sámedikki ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeakta lea lebben dieđu sápmelaččaid birra skuvlagalledemiiguin ja metodapáhkain. Son sávašii doaimma viiddiduvvot nu, ahte diehtu sámiid birra juvssašii maiddái ollesolbmuid.

– Niehkodilis Sámediggi sáhtášii doaibmat dakkár bálggesčuovgan, mii doalvvošii dan dieđu maiddái áibbas gitta ollesolbmuide, dadjá Nuorgam.

Emmi Nuorgam
Emmi Nuorgam orru Tamperes ja lea dovddus ovdamearkka dihte bloggejeaddjin. Govva: Juuli Aschan

Boahtte Sámediggái sus lea sávaldat, ahte dat doaimmašii oktasaš áššiid buorrin.

– In háliidivčče dakkára, ahte ruovttuguovllus ássi sápmelaččat ja gávpotsápmelaččat biddjojuvvošedje vuostálágaid, muhto ahte mii livččiimet ovttas ja doarjjošeimmet dan, ahte gávpotsápmelaččatge dovdet iežaset sápmelažžan, vaikko eai orošedjege iežaset ruovttuguovllus, loahpaha Emmi Nuorgam.

Seurujärvi-Kari: Giela jávkan lea stuorámus fuolla

Boahtte baji áirras Irja Seurujärvi-Kari lea maid dan oaivilis, ahte giellaoahpahusa ollašuvvama ovdii ferte rahčat Sámedikkis. Son lohká, ahte gávpotguovlluin giela sirdin ja giela doalaheapmi lea hui váttis.

Seurujärvi-Kari oaivvildage, ahte jus sámegielaid háliida ovddidit ja gáhttet váldogielaid váikkuhusaid vuostá, ferte giddet fuopmášumi giellaoahpahusa buorideapmái.

– Diet lea dat stuorámus fuolla dieđusge dán áigge. Giella gal hui johtilit nohká, jos dasa ii gidde dál fuopmášumi, vihkkedallá Seurujärvi-Kari.

Seurujärvi-Kari oaidná, ahte skuvlaoahpahusa lassin mánáide galggašii fállat máŋggalágan buriid doaimmaid astoáiggisge.

– Dan dihte galggašiige dieđusge maiddái dán gávpotsámiid sámesearvvi bastit vuot bidjat johtui ja loktet doaimmaid dange bokte, evttoha son.

Sámediggeválggaid bohtosii sáhttá oahpásmuvvat Yle Sámi válgaboađusbálvalusas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä