Sápmi |

Sámediggeláhkacealkámušat: Ráđđádallan- ja ovttasdoaibmangeatnegasvuođa cuiggodit sihke sámit ja eiseválddit

Sámediggelága ovccát paragráfii evttohuvvon ráđđádallan- ja ovttasbargogeatnegasvuođas leat cealkán olu. Maiddái sámekultuvrra geahnohuhttingielddus lea kommenterejuvvon máŋgga cealkámušas.

Outi Pieski taideteos saamelaiskulttuurikeskus Sajos saamelaiset
Sámediggelága 9. paragráfa ráđđádallangeatnegasvuohta lea láhkaárvalusa mielde rievdamin eambbo ovttasdoaimma guvlui. Govva: Yle Sápmi

Máŋggat cealkit leat kommenteren sámediggeláhkii evttohuvvon ovttasdoaibmangeatnegasvuođa ja sámekultuvrra geahnohuhttingildosa.

Sámediggeláhkaárvalusa cealkináigi nogai mannan bearjadaga. Sámediggeláhkaevttohus leat cealkán mearreáiggis birrasii 50 sierra doaibmi: eiseválddit, searvvit ja ovttaskas olbmot.

Buot sámediggeláhkaárvalusas addojuvvon cealkámušat leat almmolaččat. Eanaš oassi dain leat lohkan láhkai lausuntopalvelu-nammasaš neahttasiiddus. Dasa lassin muhtin cealkámušat gávdnojit vuoigatvuođaministeriija neahttasiidduin.

"Viggamuš ovttamielatvuhtii ja ovttasbargui"

Dál fámus leahkki sámediggelága mielde eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin viiddes ja mearkkasahtti doaimmain, mat váikkuhit sámiid gillii ja kultuvrii.

Ráđđádallangeatnegasvuohta rievddašii ođđa láhkaárvalusa mielde nu, ahte eiseválddiid ja sámedikki gaskasaš ovttasbargu deattuhuvvo ja šaddá ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohtan. Ráđđádallamiin ulbmilin livčče viggat gávdnat ovttamielatvuođa dahje miehtama, go gažaldagas leat viiddis ja mearkkašahtti doaimmat, mat váikkuhit sámiide.

Láhkaárvalusas láhkii evttohuvvo maid sámekultuvrra geahnohuhttingielddus.

– Eiseválddit ja eará almmolaš hálddahusbargit galget 1 momeanttas oaivvilduvvon doaimmaid plánedettiin ja jođihettiin viggat fuolahit das, ahte doaimmat eai hehtte mearkkašahtti vugiin sámiid vuoigatvuođa doalahit iežaset giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid, ja ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid álgoálbmogin lea vejolaš dorvvastit ja ovddidit, láhkaárvalusas čuožžu.

Oahpahus- ja kulturministeriija gáibida merket láhkii čielgasit, ahte sámedikkis ii leat veto-riekti

Muhtin eiseválddit cuiggodit ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa dainna ákkain, ahte dan ballet addit menddo olu válddi sámediggái, ja váttásmahttit áššiid ovddideami.

Oahpahus- já kulturministeriija evttoha máinnašit čielgasit láhkateavsttas, ahte sámedikkis ii leat veto-riekti, ja ahte sámedikki ájáhallan ii eastte eiseválddiid ášši ovddideamis.

Sámi guovllu gielddain Anár ja Eanodat oidnet, ahte ovttasbargogeatnegasvuohta soaitá hehttet gieldda vuoigatvuođa lávvahápmemii.

Maiddái Soađegili gielda celkkii njukčamánus, ahte ráđđádallangeatnegasvuođa ii galgga viiddidit dainnaládje, mo dat láhkaárvalusas lea evttohuvvon. Suoidnemánu cealkámušas Soađegili gielda ii váldde beali ráđđádallangeatnegasvuhtii.

Ohcejoga gieldages atná ovttasbargogeatnegasvuođa buorrin ođastussan, gohan dan duođas čuovvulit. Ohcejoga gieldda mielas ođastus lasiha dieđu eanageavaheamis lávvabarggus, iige oainne ruossalašvuođa gieldda lávvabarggu ja ovttasbargogeatnegasvuođa gaskkas.

Inarinmaan lapinkyläyhdistys vuostálastá ráđđádallangeatnegasvuođa viiddideami, das go sii oidnet, ahte dat hehtte priváhttaeatnamiid lávvabargu ja soaitá hehttet olles guovllu ovdáneami.

Bargo- ja ealáhusministeriija gáibida viidát váikkuhusárvvoštallama das, makkár váikkuhus ovttasbargogeatnegasvuođas livčče sámediggái ja eará oassebeliid resursadárbbuide.

Ovttasdoaibmangeatnegasvuohta cuiggoduvvo nuppe dáfus menddo headjun

Geahnohuhttingielddus ja ovttasdoaibmangeatnegasvuohta ožžot muhtun veardde rámi das, ahte ulbmil lea prinsihpas buorre. Evttohusa cuiggodit goittotge olu danin, ahte dat ii atte doarvái nana ráđđádallangeatnegasvuođa eiseválddiide, go láhkateavsttas lea hupmu dušše viggamušas.

Muhtin cealkit oidnet, ahte evttohus ii boađe ollašuvvat nu mo livčče áigumuš, danin go ráđđádallamiin galgá árvalusa mielde viggat ovttamielatvuhtii ja doaimmain viggat bargat nu, ahte dat ii mearkkašahtti vugiin hehtte sámekultuvrra.

Ná celket goit Johtti Sápmelaččat rs, Pirita Näkkäläjärvi, Klemetti Näkkäläjärvi, Oula-Antti Labba, Kaisa Korpijaakko-Labba, Sámi Árvvut –searvi, Aanaarsämmiliih rs, SSN, Sámi Duodji ja Sámebálgosiid searvi.

Ovdamearkka dihtii Suoma Sámi Nuorat rs kritisere dan, ahte ráđđádallangeatnegasvuođas deattuhuvvo dat, ahte sámedikkis ii leat veto-riekti áššiin.

Saamen lippu
Máŋggat sámesearvvit cuiggodit sámediggelága ovccát paragráfa ráđđádallangeatnegasvuođa nuppástusaid. Govva: Vesa Toppari / Yle
Sámebálgosiid searvi atná ovttasbargogeatnegasvuođa muđui buorrin, muhto dat ii duođas geatnegahte eiseválddiid masage.

– Ráđđádallanproseassa sáhttá guhkkut, muhto ráđđádallamiid loahppabohtosii dat ii vealddátkeahttá váikkut motge, Sámebálgosat celket.

Veahkkeriektekansler lohká, ahte ođđa láhkaárvalusas ráđđádallangeatnegasvuohta heajuduvvo, danin go dat rievdá hámis “galgá várret vejolašvuođa šaddat gullot ja ráđđádallat” hápmái “galgá viggat fuolahit”. Veahkkeriektekansler muittuha, ahte ráđđádallamiin ii máinnašuvvo, ahte dat galget leat namalassii ovddalgihtii.

– Evttohuvvvon paragráfa sátnehámis ii boađe ovdan ulbmil das, ahte gažaldat livčče eandalii ovddalgihtii, ii maŋŋelgihtii ožžojuvvon miehtamis dahje ovttamielatvuođas.

Fakegákti ja eakti gákti Sajosis.
Sámekultuvrra geahnohuhttingielddus lea dál fámus ruvkelágas, čáhcelágas ja biraslágas. Govva: Vesa Toppari / Yle
Riektediehtagiid magisttar Oula-Antti Labba cuiggoda evttohusa danin, ahte das sámekultuvrra geahnohuhttingielddus ii leat seammá fámolaš go dál fámus leahkki ruvkelágas, biraslágas ja čáhcelágas.

Gávpediehtagiid magisttar ja Master of Science in Media and Communications Pirita Näkkäläjärviges cealká, ahte ovttasdoaibmangeatnegasvuohta ii su mielas čuovo ON eamiálbmotjulggaštusa friija, ovddalgihtii addojuvvon, dihtui vuođđuduvvi miehtama.

Anarâšah rs –searviges cuiggoda ovttasdoaibmangeatnegasvuođa danin, ahte láhkaárvalusas dan dadjet váldit vuhtii riikkaidgaskasaš ávžžuhusaid nannet sámiid vuoigatvuođaid ja iešstivrejumi.

– Min searvi ii sáhte doarjut dakkár ávžžuhusaid, mat vuođđuduvvet boasttu dieđuid lebbemii riikkaidgaskasaš orgánaide, Anarâšah-searvi cealká.

Sámi Árvvut –searvi dasa lassin gáibida, ahte sámekultuvrra geahnohuhttingielddus galggašii leat sierra paragráfan.

– 9. paragráfii evttohuvvon sámekultuvrra geahnohuhttingielddus galggašii láhkateknihkalaččat leahkit iežas paragráfas, das go dat lea eiseválddiide čujuhuvvon geatnegasvuohta, mii ii láktas ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii, Sámi Árvvut -searvi cealká.

Stáhtaráđđái čakčamánus

Sámediggeláhkaevttohus manná stáhtaráđi gieđahallamii plána mielde vuossárgga 17.9. Dalle stáhtaráđđi mearrida, ovdanbuktágo dat láhkaevttohusa riikkabeivviide.

Evttohus ii ovdán riikkabeivviide, jos sámediggi ii dohkket evttohusa. Sámediggi gieđahallá ášši 14.9.

Divvojuvvon 1.8.2018 dii 11:20: Divvojuvvon diehtu Soađegili gieldda cealkámušas, mii lei addojuvvon njukčamánus, ii suoidnemánus, dego árat boastut muitaleimmet.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä