Sápmi |

Sámediggeláhkaevttohusas nogai cealkináigi – Oassi evttoha hilgut evttohusa

Sámediggeláhkaárvalusa cealkináigi nogai suoidnemánu 27. beaivve. Láhkaárvalusa válmmaštallan bargojoavku attii evttohusas lágas geassemánu 19. beaivve.

Lakikirja ja puheenjohtajan nuija.
Govva: Arja Lento / Yle

Buot sámediggeláhkaárvalusas addojuvvon cealkámušat leat almmolaččat. Eanaš oassi dain leat lohkan láhkai lausuntopalvelu-nammasaš neahttasiiddus. Dasa lassin muhtin cealkámušat gávdnojit vuoigatvuođaministeriija neahttasiidduin.

Sámediggeláhkaevttohus leat cealkán birrasii 50 sierra doaibmi: eiseválddit, searvvit ja ovttaskas olbmot.

Vuoigatvuođaministeriija ráđđádalli virgeolmmoš Johanna Hautakorpi dadjá, ahte muhtin organisašuvnnat leat dasa lassin bivdán cealkámuša addimii lasseáiggi.

– Meahciráđđehus ja eanan- ja meahccedoalloministeriija leat ohcan lasseáiggi cealkimii. Lasseáigi mieđihuvvo borgemánu 8. beavvi rádjái, dadjá Hautakorpi.

Evttohit láhkaevttohusa hilguma

Sámediggeláhkaevttohusas leamaš cealkináigi geassemánus gitta suoidnemánu loahpa beallái. Eanaš cealkámušaid addit leat gidden fuomášumi dasa, gii dat livččii jietnaválddálaš sámedikki válggain.

Muhtin cealkámušaid addit cuiggodit láhkaevttohusa nu fuotnin, ahte dan galggašii oalát hilgut dahje juo álgit láhkaválmmaštallama álggus.

Earet eará vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Kaisa Korpijaakko-Labba, dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi, vuoigatvuođadiehtagiid magisttar Oula-Antti Labba, Pirita Näkkäläjärvi ja Sámi Árvvut -searvi evttohit láhkaevttohusa hilguma.

Sii evttohit álggahit sámediggelága ođasmahttinbarggu álggus.
Sii evttohit álggahit sámediggelága ođasmahttinbarggu álggus. Govva: Yle
Lappi universitehta árktalaš eamiálbmotdutkamuša dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi mielde doaibmagotti evttohusas leat stuorra váikkuhusat sámedikki sajádahkii ja rollii sámeservošis. Näkkäläjärvi čállá, ahte jus láhkaevttohus dohkkehuvvo dákkárin, sámediggi ii oaččo mandáhtas sápmelaččain.

– Etnalaš ovddasteapmi rievdá guovlolaš ovddasteapmin ja sámedikkis šaddá ain eanet guovllu dási virgeoapmahaš, mii bidjá doibmii guovlolaš mearrádusaid. Sámediggi ii maiddái návddaš sápmelaččaid luohttámušas, iige bastte dikšut sápmelaččat kulturiešstivrejumi, čállá Näkkäläjärvi.

Vuoigatvuođadiehtagiid magisttar Oula-Antti Labba mielde láhkaevttohusas sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádat leat heajut, go maid dálá sámediggelága ráđđehusa evttohusas lei. Dálá sámediggelága ráđđehusa evttohusas [jagis 1994] sápmelaččain livčče lean earet eará loahpalaš váldi mearridit válgalogahallamii váldimis

– Dasa lassin lea bures vejolaš, ahte ráđđehusa evttohusa hápmosa sisdoallu šaddá vel heajut sápmelaččaid dáfus riikkabeivviid gieđahallamis dego ovddit sámediggeláhkaevttohusa gieđahallamis lea riikkabeivviin geavvan, buktá ovdan Labba.

Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Kaisa Korpijaakko-Labba bealistis cuiggoda geassemánus almmustahttojuvvon sámediggeláhkaevttohusa dakkárin, mii suddada sápmelaččaid váldoálbmogii.

Kaisa Korpijaakko-Labba
Kaisa Korpijaakko-Labba ballá, ahte jus láhkaevttohus dohkkehuvvo, dat assimilere sápmelaččaid váldoálbmogii.
– Hápmosa guovddáš nuppástuhttinevttohusat boađáše duššadit sápmelaččaide dárkkuhuvvon iešstivrejumi sirdimiin guovddáš vuoigatvuođaid suopmelaččaide ja suopmelaš virgeolbmuide, čállá Korpijaakko-Labba.

Korpijaakko-Labba čujuha cealkámušastis earet eará dasa, gii dohkkešii sámediggeválggaid válgalogahallamii. Korpijaakko-Labba mielde válgalogahallamii ohcaleami vejolaš rievdadeapmi ja sirdásanáiggi bidjan gitta jagi 2020 álgui lasihit ii-sápmelaččaid vejolašvuođa beassat sámedikki válgalogahallamii ja ná beassat mearrideaddjin sápmelaččaid iešstivrenorgánas. Seammá buktet ovdan maid Oula-Antti Labba, Klemetti Näkkäläjärvi, Pirita Näkkäläjärvi ja Sámi Árvvut iežaset cealkámušain.

Dáppe sáhtát fitnat lohkamin dárkilabbot maid Oula-Antti Labba, Klemetti Näkkäläjärvi, Pirita Näkkäläjärvi ja Sámi Árvvut -searvi celket sámediggeláhkaevttohusas. Kaisa Korpijaakko-Labba cealkámuš gávdno dáppe.

Lappalaščuoggá sihkasteapmi juohká oaiviliid

Láhkaevttohusas evttohit earet eará sápmelačča meroštallamii nuppástusaid.

Ođđasamos sámediggeláhkaevttohusas nu gohčoduvvon lappalaščuokkis lea sihkastuvvon eret. Dat juohkáge oaiviliid cealkámušaid addiid gaskkas.

Buorrin lappalaščuoggá sihkuma adnet earet eará Suoma Sámi Nuorat, Aanaar Sämmiliih, Sámi Duodji, Sámebálgosat, Oulu Sámit, Suoma Sámi Dáiddasearvi ja Johtti Sápmelaččat -searvvit, Jagi sápmelaš 2017 Pirita Näkkäläjärvi ja Ohcejoga gielda.

Ohcejoga gielda atná buorrin njuolggadusa, mii meroštallá sámedikki válgalogahallamii beassá giela vuođul. Suoma Sámi Nuorat bealistis cealká, ahte sápmelaččat leat juo guhká cuiggodan nu gohčoduvvon “lappalaščuoggá” go dat ii vástit sápmelaččaid oainnu das,geat gullet sin álbmogii.

– Čuokkis lea problemáhtalaš, earenoamážit go vuođđoláhkaváljagoddi guđii meroštallamis eret jahkelogu 1875. Jahkelohku livčče dahká dien meroštallamis logalačča ja dievasmahttán gielalaš meroštallama, cealká SSN.

SSN atná buorrin, ahte Sámedikki válggaid jienastanvuoigatvuođa meroštallamis čuovvulit Davviriikalaš sámesoahpamuševttohusa: oktilaš sispolitihkalaš sápmelašlinjá guđege davviriikkas sáhttá buktit positiivvalaš ovdáneami sápmelaččaid gaskasaš ovttasbargui, oaivvilda SSN.

Jagi sápmelaš 2017 Pirita Näkkäläjärvi fas čujuha cealkámušastis, ahte sápmelašmeroštallamis eret váldojuvvon nu gohčoduvvon lappalaškritera ii riektehistorjjálaččat doala deaivása. Maiddái kultursearvi Aanaar Sämmiliih adná buorrin lappaščuoggá sihkkuma ja cealká, dili buoridit dat, ahte jienastuslohkui beassan lea seammasullasaš Davviriikalaš sámesoahpamušain.

Heitodin nu gohčoduvvon lappalaščuoggá sihkasteami adnet earet eará Anarasah-searvi, Inarinmaan lapinkylä -searvi, Anára oktasašmeahcci, Eanodaga, Soađegili ja Anára gielddat ja riikkabeaiáirras Eeva-Maria Maijala.

Cealkámušaid addit leat dan mielas, ahte giellakritera duođašteapmi lea mohkkái, váttis ja eahpečielggas.

– Jus boahtte áiggis sámediggelága mielde sápmelažžan leat meroštallojuvvon dušše sámegiela vuođul, de Suopma massá áidna duođalaš riikkaidgaskasaš eamiálbmotstáhtus. Suomas ii leat várri dasa, čállá riikkabeaiáirras Eeva-Maria Maijala.

Anarasah-searvi evttoha dálá sápmelašmeroštallama seailluheami.

– Sápmelašvuođa meroštallama galgá doalahit, ja máŋgga sajis šiitojuvvon lappalašvuohta galgá seailluhuvvot lágas, cealká searvi.

Maiddái Anára oktasašmeahcci gáibida čuoggá seailluheami sámediggelágas ja adná lappalaščuoggá sihkkuma heitodin.

– Juohke olbmot lea riekti gullat minoritehtii ovttas joavkku eará lahtuiguin. Dál dat ii ollašuva ja dal dát addojuvvon ráđđehusa evttohushámus lea lávki vel heajut guvlui, cealká Anára oktasašmeahcci.

Stáhtaráđđái čakčamánus

Sámediggeláhkaevttohus manná stáhtaráđi gieđahallamii plána mielde vuossárgga 17.9. Dalle stáhtaráđđi mearrida, ovdanbuktágo dat láhkaevttohusa riikkabeivviide.

Evttohus ii ovdán riikkabeivviide, jos sámediggi ii dohkket evttohusa. Sámediggi gieđahallá ášši 14.9.

20.07.2018 dii 20.10 divvojuvvon: Vuigejuvvon Oula-Antti Labba cealkámuša oassi. Čáliimet ovdal "Ovddit ráđđehusa evttohusas sápmelaččain livčče lean earet eará loahpalaš váldi mearridit válgalogahallamii váldimis. Rivttes hápmi lea "Dálá sámediggelága ráđđehusa evttohusas [jagis 1994] sápmelaččain livčče lean earet eará loahpalaš váldi mearridit válgalogahallamii váldimis."

21.07.2018 dii 9:15 lasihuvvon Pirita Näkkäläjärvi kommeanta goalmmat kapihttalii.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä