Sápmi |

Sámediggeválggas jienastedje viššalamosit Eanodagas ja láikkimusat sámeguovllu olggobealde – loga buot ođđa áirasiid jurdagiid jienastanproseanttas

Sámediggi válgalávdegoddi lea almmustahttán sámegielddaid jienastanproseanttaid. Yle Sápmi čielggadii buot ođđa áirasiid jurdagiid jienastanproseanttas.

Sámediggeválggat 2011
Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámediggi válgalávdegoddi lea nannen sámediggeválggaid 2019 bohtosa. Bohtosii eai boahtán rievdadusat eahpevirggálaš bohtosa ektui.

Dáid sámediggeválggain viššalamos jienasteaddjit ledje Eanodagas ja Soađegilis. Eanodagas jienastedje 63,04 proseantta jietnavuoigadahtton olbmuin. Soađegilis jienasteaddjit ledje dušše ovtta čuođátoasi unnit maid Eanodagas, 63,03 proseantta.

Ohcejogas sámediggeválggain jienastii 60,88 proseantta jietnavuoigadahtton álbmogis. Láikkimus jienasteaddjit sámeguovllus ledje Anáris, gos jienastanproseanta lei 54,83. Sámeguovllu olggobeale jienastanproseanta lei 41,4.

Válgalávdegotti ságadoalli Janne Näkkäläjärvi lea duđavaš sámegielddaid jienastanproseanttaide, muhto fuolas sámeguovllu olggobeale jienastanmovttas.

– Jienastanmokta lea báhcán viehka unnin gávpogiin.

– Jienastanproseanttas oaidná maiddái dan, ahte Eanodagas ja Soađegilis eai leat nu olu sápmelaččat go Anáris. Datge varra váikkuha jienastanprosentii, árvala Näkkäläjärvi.

Jagi 2015 válggain viššalamos jienasteaddjit ledje dallege Eanodagas. Ohcejohkalaččaid jienastanmokta njiejai ovddit válggaid ektui badjel viđain proseanttain. Soađegilis jienastanmokta lassánii binnáš ja Anárisges njiejai measta guhtta proseantta.

Sámeguovllu olggobeale jienastanproseanta unnui mannan válggain.

Gielda

Jienastanproseanta 2019

Jienastanproseanta 2015

Jietnavuoigadahtton olbmot jagis 2015

Eanodat

63,04

68,62

325

Soađegilli

63,03

62,46

297
Ohcejohka

60,88

66,54

528

Anár

54,83

60,64

1511

Eará Suopma ja olgoriikkat

41,40

42,65

3385


Dáid válggain olles jienastanproseanta lei 48,58, mii lei vuollegot go mannan válggain 2015, goas jienastanproseanta lei 51,63.

Buot ođđa áirasat leat fuolas jienastanproseanttas ja gáibidit buoret jienastanvuogi

Sámedikki ođđa áirasat oaivvildit buohkat, ahte sámediggeválggaid jienastanvuogi galgá buoridit boahtteáiggis.

Yle Sápmi jearai buot ođđa sámediggeáirasiin oaiviliid jienastanproseanttas. Dušše golbma áirasa eai vástidan gažadeapmái: Inka Kangasniemi, Aslak Pekkala ja Tanja Sanila.

Vaikko buohkat leat ovttaoaivilis jienasteami ođasmahttindárbbuin, leat áirasiin goit muhtunmuddui earálágan oaivilat dasa, manin sámediggeválgga jienastanproseanta lei vuot nu vuollegaš. Áirasat jáhkket sivvan heajos jienastanprosentii earret eará dán geardásaš poastajienasteami moivviid, sápmelaččaid beroštumi Sámedikki doaimmaide ja válggaid áigge gullon boikoterenávžžuhusaid.

Sáhtát lohkat buot áirasiid jurdagiid jienasteamis vuolábealde.

Saamelaiskäräjät 2020-2023
Suoma ođđa Sámediggi jagiide 2020-2023. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ohcejogas jienasteami váttásmahtii erenoamáš moivi konfaluhtaiguin

Ohcejogas stuorámus jietnasállašiin Sámediggái beassan Anne Nuorgam atná vuollegis jienastanproseanta hui váidalahttin. Son árvala oktan sivvan dasa dáid válggaid poastajienasteami erenoamáš moivviid.

– Ovdamearkka dihtii Ohcejogas sáddejuvvojedje konfaluhtat menddo árrat ruovttoluotta. Doppe jienastanáigi oanui golmmain beivviin, olbmot eai bastán dan dahkat. Oppa jienastansystema ferte smiehttat ođđasit boahttevaš sámediggelágas.

Nubbi ohcejohkalaš áirras Anni Koivisto árvala jienastanprosentii sivvan sápmelaččaid beroštumi Sámedikki doaimmaide.

– Dat muitala das, ahte olbmot eai leat doarvái beroštuvvan. Lean ieš smiehttan, galggašedjego sámediggeválggas leat listtut, ja mo sáhtášeimmet buorebut dieđihit ja fidnet olbmuid beroštuvvat válggain. Moraštan eandalitge dan, go gárte hilgut nu máŋggaid jienaid, go mildosat váilo. Dalle ii leat leamašan doarvái bures diehtu das, mo galgá jienastit.

Ohcejohkalaš Asko Länsman mielas poastajienasteapmi lea heittot erenoamážit guhkes gaskkaid Sámis.

– Doaresbeal olbmuide lea guhkki vuolgit jienastit, ja nu de báhccá unnin dat proseanta.

Utsjoen saamelaiskäräjäedustajat, saamelaiskäräjät 2020-2023
Ohcejoga gieldda dihtomeriin Sámediggái válljejuvvon áirasat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Veikko Porsanger ballá, ahte olbmot eai šat jáhke Sámediggái.

– Mun jáhkán, ahte dat leat maiddái okta sivva, ahte olbmot eai šat jáhke Sámedikki doibmii ja dasa, ahte dat livččii vuodjimin sápmelaččaid áššiid. Juoidá galggašii bargat vuoi olbmot álggášedje jáhkkit dasa, ahte Sámediggi lea sápmelaččaid ášševuoddji.

Eanodagas hállu boktit oađđi jienasteaddjiid

Vaikko Eanodagas jienastedje viššalabbot go eará guovlluin, atná Eanodaga jietnahárát Tuomas Aslak Juuso ollislaš proseantta ain menddo vuollegažžan.

– Livččii somá oaidnit stuorát jienastanproseantta ja maiddái dan, ahte eai livčče nu ollu jienat, mat eai váldojuvvo vuhtii. Vuoi juohke jietna ollešii mollii.

Eanodatlaš Pigga Keskitalo lea fuolas das, go sámeservošis leat nu ollu oađđi jienasteaddjit.

– Jienasteaddjit eai ane Sámedikki doaimma alcceseaset mearkkašahttin, mu mielas diekko bokte lea Sámedikkis ollu buoridanmunni. Galggašii buorebut geasuhit olbmuid jienastit ja fidnet olbmuid oaidnit doaimma alcceseaset mearkkašahttin. Dat lea hui stuorra čuolbma ja boahttevaš Sámedikkige stuorra hástalus.

Eanodatlaš Ulla-Maarit Magga cuiggoda hástaleaddji poastajienastanvuogi.

– Mis leat davvin nu guhkes mátkkit bostii ja olbmuide, geat eai leat šat nu nuorat, lea hástaleaddji oažžut báhpiriid doppe. Muhtin olbmot leat váldán oktavuođa maiddái dainna, go sin jienastanbáhpirat eai oba leat ollenge bostii. Dat lea oalle erenoamáš dilli gal. Maiddái Norgga beale jienasteaddjiid dilli ii leat leamašan buot álkimus.

Enontekiön saamelaiskäräjäedustajat
Eanodaga gieldda dihtomeriin Sámediggái válljejuvvon áirasat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Soađegilis erenomáš fuolla olbmuid mearrádusas leat jienaskeahttá

Soađegilis ođđa Sámediggái stuorámus jietnameriin válljejuvvon Juha Alakorva jáhkká sámediggeválggaid áigge árvaluvvon jienastanboikohta váikkuhan jienasteapmái.

– Dasa sáhttet leat máŋggat sivat, muhto erenomáš fuolas lean boikoteremis ja das, jos olbmot leat mannu eará sivas mearridan leat jienaskeahttá.

Nubbi soađegililaš áirras Karen-Anni Hetta oaivvilda, ahte dálá jienastanvuohki ii gula dálá áigái.

– Jienastanproseanta livččii galgan leat stuorit. Poastajienasteapmi lea beare váttis, musge ledje váttisvuođat jienastemiin. Dat ii leat dálááigásaš, oaivvilda Hetta.

Ovttaoaivilis lea soađegililaš Jouni Äärelä.

– Jienastanproseanta lea menddo unni, eandalit, go lea jearaldat vehádatálbmogis. Sávan, ahte fidnešeimmet jienasteami njuovžilabbon.

Sodankylä saamelaiskäräjäedustajat, saamelaiskäräjät 2020-2023
Soađegili gieldda dihtomeriin Sámediggái válljejuvvon áirasat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Anárlaš áirras árvala čoavddusin jienastanbiilla

Anára, ja seammás olles válggaid jietnahárát, Kari Kyrö mielas Sámediggi galggašii buorebut movttiidahttit olbmuid jienastit.

– Mii galggašeimmet mainnanu koansttain bastit aktiveret sápmelaččaid jienastit eambbo. Jienastanvuohki gal lea maiddái dieđus mohkkái.

Nubbi anárlaš áirras Anu Avaskari lea ovttaoaivilis, vaikko leige jáhkkán boikoterenságaid váikkuhit eanet jienasteapmái.

– Jienastanproseanta lea sullii seamma go ovdalge, muhto mu mielas oalle buorre dan ektui, ahte válggaid hálidedje ovddalgihtii boikoteret.

Anárlaš Veikko Feodoroffges jáhkká earret eará boikoterenságaid ja alimus hálddahusrievtti láhttema váikkuhan olbmuid jurddašeapmái válggaid birra.

– Okta ášši, mii sáhttá leat váikkuhan, lea medias bajásloktejuvvon válggaid vuostálastin. Maiddái AHR mearrádusat váikkuhit dasa, ahte olbmot sáhttet jurddašit, ahte dát ášši ii leat šat sápmelaččaid gieđain.

Inarin saamelaiskäräjäedustajat 2020-2023
Anára gieldda dihtomeriin Sámediggái válljejuvvon áirasat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Anárlaš áirras Pirita Näkkäläjärvi árvala čoavddusin váttisvuhtii jienastanbiilla.

– Dál ii šat sáhte geavahit sápmelašmeroštallama ággán dasa, ahte ii sáhtášii ođasmahttit sámediggelága. Mii fertet ođasmahttit válgortnega ja sihkkarastit, ahte válgalinnjabiila beassá vuodjit sámeguovllu gielddain, ja ahte válggat boađašedje olbmuid lusa.

Magreta Sara Anáris muitala iežas leat hui behtton dasa, ahte sápmelaččat jienastit nu unnán. Su mielas Sámediggi galgá dál bidjat návccaid ášši buorideapmái.

– Boastajienasteapmi lea hui mohkkái ja eandalit midjiide doaresbeal báikkiid olbmuide dat lea soapmasiidda measta veadjemeahttun. Mis Sámedikkis livččii olu bargu dieinná áššiin, loktet olbmuid beroštumi ja ovdan dan, manin jienasteapmi lea nu dehálaš.

Anárlaš Leo Aikio mielas lea maiddái evttohasaid duohken movttiidahttit jienasteaddjiid.

– Olbmot leat várra jurddašan, ahte jienasteamis ii leat mihkkige mearkkašumiid. Evttohasat eai leat riekta máhttán aktiveret jienasteaddjiid.

Maiddái Tauno Ljetoff jáhkká jienasteaddjiid oainnuid sámediggeválggaid birra váikkuhan áššái.

– Jáhkán, ahte dasa leat váikkuhan máŋggat áššit, muhto earret eará olbmuid persovnnalaš oainnut válggain.

Äänimäärillä valitut saamelaiskäräjät 2020-2023
Jienameari vuođul Sámediggái válljejuvvon áirasat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Olgosámi ovddasteaddji ballá Sámedikki manahan árvvus olbmuid čalmmiin

Ođđa Sámedikkis lea okta ovddasteaddji sámeguovllu olggobealde, helssetlaš Irja Seurujärvi-Kari. Maiddái son oaidná, ahte Sámediggi galgá dál dahkat áššái juoidá.

– Sámediggi galggašii dál rahčat dan ovdii, ahte olbmot beroštišgoađášedje Sámedikki bargguin ja attášedje dasa árvvu. Sámediggi bargun lea dál máhcahit dan árvoválddi, mii sámi parlamentáralaš orgánii gullo.

Sámediggeválgga bohtosiid sáhttá geahččat Yle Sámi válgaboađusbálvalusas.

Buot 18 ođđa sámediggeáirasa jurdagiid sihke válgabohtosis ja jienastanproseanttas sáhttá guldalit Yle Areenas dáppe.

Ođas beaiváduvvon 3.10. diibmu 13:45 sámeguovllu olggobeale jienastanproseanttain.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä