Sápmi |

Sámediggi atná ruvkelága ođasmahttima oktan dán čavčča dehálamos áššiin – bargojoavku evttoha váidinvuoigatvuođa sámeásahusaide

Bargo- ja ealáhusministeriija evttohus ruvkelága nuppástusain lea cealkinláhkai.

Tuomas Aslak Juuso
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas sámiid riekti iežaset gillii ja kultuvrii galgá váldojuvvot vuhtii ja sihkkarastojuvvot ruvkelágas. Govva: Vesa Toppari / Yle

Bargo- ja ealáhusministeriija lea álggahan ruvkeláhkaásaheami ođasmahttima Sanna Marin ráđđehusprográmma girjemiid vuođul. Láhkaválmmaštallan dahkkojuvvo bargo- ja ealáhusministeriijas virgebargun.

Sámediggi lea mielde ruvkelága ođasmahttinbarggus oktan čanusjoavkun, ja bargo- ja ealáhusministeriija boahtá vel čavčča áigge čađahit sámedikkiin ráđđádallamiid, maid sámediggeláhka geatnegahtá.

Sámedikki dievasčoahkkin čađahii lága ođasmahttimis sáttaságastallama bearjadaga. Ságastallamis bođii ovdan, ahte dárbu láhkanuppástussii lea, ja dan atnet sámiid dáfus hui dehálaš áššin.

– Ruvkelága ođasmahttin lea okta dehálamos áššiin dán čavčča ovttas sodeođastusain. Mis leat olu hástalusat ruvkelágain. Ovdamearkka dihtii vuođđoláhka ii leat váldojuvvon doarvái bures vuhtii. Sámiid riekti iežaset gillii ja kultuvrii galgá leat váldojuvvon vuhtii ja sihkkarastojuvvon, dajai ságadoalli Tuomas Aslak Juuso čoahkkimis.

Bargo- ja ealáhusministeriija evttohus ruvkelágas lea dál cealkinláhkai. Cealkimiid ja gullandilálašvuođaid maŋŋá ruvkeláhkii dahkkojuvvojit dárbbašlaš nuppástusat. Ráđđehusa evttohus ođđa ruvkeláhkan galggašii mannat riikkabeivviide juovlamánus.

Bargojoavku evttoha earet eará váidinvuoigatvuođa sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii

Lága ođasmahttima ulbmilin lea ráđđehusprográmma mielde buoridit ruvkkiid birassuodjaleami ja sihkkarastit ruvkkiid doaibmaneavttuid. Dan lassin ráđđehus hálida nannet dan, ahte ruvkkiid livčče álkkit dohkkehit báikkálaččat ja áššeoasálaččaid váikkuhanvejolašvuođaid.

Bargo- ja ealáhusministeriija ásahan ruvkeláhkabargojoavkku evttohushápmosis evttohit, ahte ruvkke rahpan gáibidivčče boahtteáiggis gieldda ráhkadan láva. Dát dárkkuha dan, ahte ruvkedoaimma ii sáhtášii álggahit dakkár guovllus, gosa gielda ii leat ráhkadan láva.

Evttohushápmosis evttohuvvo maid, ahte sámedikkis ja nuortalaččaid siidačoahkkimis livčče váidinvuoigatvuohta maiddái várremiidda guoskevaš mearrádusaide.

Ruvkeláhkabargojoavku evttoha maid buoridit eananoamasteaddjiid sájadaga. Dálá dilis gii beare sáhttá dahkat ruvkevárrema guovtti jahkái. Boahtteáiggis várrenáigi livčče dušše jagi.

Dan lassin málbmaohcanlohpi livččii fámus dušše logi jagi. Dán maŋŋá lobi sáhtášii joatkit dušše eananoamasteaddji lobiin. Dálá dilis málbmaohcanlohpi sáhttá leat fámus joba 15 jagi.

Ruvkedoaimma álggaheapmi sáhttá boahtteáiggis gáibidit maid dan, ahte eará ealáhusat ja biras váldo buorebut vuhtii. Dát lea čállojuvvon maid ráđđehusprográmmii.

Hápmosis evttohit maid čavget sihkarvuođa nu, ahte ovddasvástádus birrasis dikšojuvvo buot dáhpáhusain. Evttohushápmosa mielde ruvkefitnodagas galggašii gáibidit doarvái stuorra sihkarvuođa, vai dat govččašii maid ruvkedoaimma nohkama maŋŋá gohcima ja spiehkastatdiliid. Eiseváldiin livččii maid vejolašvuohta gáibidit lasi sihkarvuođaid, jus ruvkedoaibma lávdá.

Álbmotlihkadusat leat cuiggodan láhkaevttohusa

Bargo- ja ealáhusministeriija lea ordnen gullandilálašvuođaid ruvkeláhkaođasteamis, main lea sáhttán váikkuhit lága válmmaštallamii.

Ii ruvkkiid Giehtaruohttasii -lihkadus lea maid buktán oaivilis ovdan gullandilálašvuođas maŋŋebárgga 15.9. Lihkadusa ovddasteaddjin dilálašvuođas leamaš Minna Näkkäläjärvi, Pirita Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio ja Anni-Helena Ruotsala.

Lihkadus lea gieskat geigen adreassa Giehtaruohttasa duoddariid beales ruvkedoaimmaid vuostá Suoma biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkonenii Helssegis.

Lihkadusa ovddasteaddjit bukte iežaset sáhkavuoruin ovdan earet eará dan, ahte sámeguovllu galggašii guođđit ruvkedoaimma olggobeallái. Ruvkedoaibma lea áittan sámiid ealáhusaide ja lundui, čuoččuhedje sii sáhkavuoruin.

Adreassa álggaheaddji ja Ergona siidda boazodoalli Minna Näkkäläjärvi cuiggodii láhkaevttohusas dan, ahte das eai leat váldán vuhtii bálgosiid ja boazodoalliid vuoigatvuođa váidit ruvkedoaimmain. Son čuoččuhii sáhkavuorustis, ahte ii leat doarvái, ahte gielddat ožžot váikkuhit ruvkedoaimmaide, dasgo Näkkäläjärvi mielde boazodoalliin ii leat duođalaš váikkuhanvejolašvuohta gieldda mearrádusaide.

Sámediggeáirras Pirita Näkkäläjärvi buvttii seamma oaivila ovdan Sámedikki bearjadaga sáttaságastallamis.

– Ruvkeláhkaevttohusa mielde gielddat beasašedje mearridit várremiid birra, muhto dat ii reahkká dorvvastit sápmelačcaid rivttiid, lohká Pirita Näkkäläjärvi.

Maiddái Kaivoslaki Nyt -álbmotálgga ja Kansalaisten kaivosvaltuuskunta -searvi leat cuiggodan láhkaevttohushápmosa. Sin mielas luonddusuodjalanguovlluid, Natura 2000 -guovlluid, meahcceguovlluid ja álbmotmehciid ferte suodjalit málbmaohcamiin ja ruvkedoaimmas. Lihkadusat maid gáibidit earet eará, ahte eananoamasteaddjiin galgá leat vuoigatvuohta gieldit jo vuosttas málbmaohcanlobi, ja ahte ruvkedoaimma sosiálalaš ja birasváikkuhusaid galgá álo árvvoštallat.

Bargo- ja ealáhusministeriija gullandilálašvuohta báddejuvvui ja dan sáhttá geahččat ministeriija neahttasiiddus. Maiddái láhkanuppástusa evttohushápmosa guovddáščuoggáide sáhttá oahpásmuvvat ruvkeláhkabargojoavkku čállin čoahkkáigeasus.

18.9.2020 dii. 17.30. Ođas divvojuvvon nu, ahte teavsttas boahtá ovdan, ahte cealkinláhkái lea bargo- ja ealáhusministeriija evttohus ruvkeláhkan. Álggos muitaleimmet boastut, ahte cealkinláhkái lea ráđđehusa evttohus ruvkeláhkan.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä