Sápmi |

Sámediggi bivdá evttohusaid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun

Evttohusaid bivdet doaimmahit Sámediggái maŋimustá 3.4.2020.

saamenlippu ja suomenlippu
Stáhtaráđđi ásaha kommišuvnna ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámediggi bivdá sámeservošis evttohusaid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran, geaid sámesearvvuš geahččá heivvolažžan bargui.

Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Evttohusaid galgá vuođustallat. Lassin evttohuvvon olbmuid miehtama doibmii galgá sihkkarastit ovddalgihtii nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi.

Evttohusat bivdet doaimmahit 3.4.2020 rádjai juogo poastta fárus Sámediggái sámekulturguovddáš Sajosii Anárii dahje šleađgapoasttain čujuhussii info(a)samediggi.fi.

Kommišuvnna sajádat, ásaheapmi ja miellahtut

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas leat vihtta komissára.

Komissárain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas. Nuortalaččaid siidačoahkkin lea jo álgojagi bealde lágidan vuosttas deaivvademiid, main sii leat bivdán evttohusaid komissárain.

Sámediggi lágida ovdal mearrádusas gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Sámedikki čoahkkin mearrida guovtte komissára evttoheamis stáhtaráđđái.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut galget leat olbmot, geain lea viiddis luohttámuš sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut galget leat sorjjasmeahttumat eaige oaččo ovddastit dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen.

Kommišuvnna nammadeamis áigot váldit vuhtii sierra sámegielaid joavkkuid ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figget maid váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

Kommišuvdna vállje gaskavuođas ságajođiheaddji. Kommišuvdna vállje váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid.

Kommišuvdna sáhttá stivret doaimmas ja ortniiduvvat nu, mo ieža oidnet buoremus vuohkin, ja vuođđudit ovdamearkka dihtii bargojoavkkuid dahje juhkosiid vai deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid.

Stáhtaráđi kansliija čujuha mearreruđa kommišuvnna doibmii. Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta sáhttá lohkat dáppe.

Kommišuvdna čohkkegoahtá sápmelaččaid vásáhusaid

Sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea dovddastit ja meroštallat vealaheami, man sápmelaččat leat vásihan sihke historjjás ja vásihit ain dán beaivve.

Dárkkuhus lea čielggadit earret eará Suoma stáhta suddadanpolitihka ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid eará loavkidemiid. Dat galgá maid čielggadit, mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Kommišuvdna galgá čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja leat ain sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Figgamuššan lea maiddái lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin. Proseassa boađusin Suoma stáhta vuordet guoddit ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja eará sámedoaibmiiguin nanosmahttit sámiid rivttiid ollašuvvama Suomas.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna galgá gárvvistit barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Kommišuvdna galgá addit raportta stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2022 rádjai.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä