Sápmi |

Sámediggi ii vuosttil Sáná čuvgema – Gulahalai áššis báikkálaš sámeservošiin ja Giehtaruohttasa bálgosiin

Sámediggi ii oaidnán eastaga Sáná čuvgemii, daningo báikkálaš searvvuš ja bálggus ii dan vuostálastán.

Jietna: Tiina Sanila-Aikio
Jietna
Tiina Sanila-Aikio ja Duomis-Ásllat Juuso searvvaiga vuossárgga Dearvva-sáddagii muitalit, mo Sámediggi meannudii Sáná-duoddara čuvgenáššis.

Sámediggi ii oainne eastaga Sáná čuvgemii, celkkii Sámedikki nubbi várreságadoalli Duomis Áslat Juuso Sámedikki beales ođđajagimánus 2017 Meahciráđđehussii. Valoparta Oy lei ohcan Meahciráđđehusas lobi Sáná čuvgemii 4.-5.12.2017 oassin Suopma 100 -ávvujagi prográmmas.

– Sámediggi hálida goit muittuhit, ahte guovllu bálggus galgá oažžut buriin áiggiin dárbbašlaš dieđuid čuvgemis, ja bálgosis galgá oažžut čálalaš miehtama čuvgemii. Čuvgenrusttegiid sajiid plánemis galgá ovttasbargat álbmotmeahccemeaštára lassin maiddái guovllu bálgosiin, cealkámušas daddjo.

Tuomas Aslak Juuso, Second Vice-Chari of Sámi Parliament
Govva: Yle News

Nubbi várreságadoalli mearrádus leamašan Sámedikki dievasčoahkkimis almmuhanáššin 8.2.2017, ja Sámediggi lea dan dohkkehan. Meannudanvuohki lea čuvvon Sámedikki bargoortnega. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala Yle Sápmái, ahte áššis lea ságastallon politihkkariiguin, ja Sámediggi lea maiddái gullan áššis báikkálaš sámeservoša ja Giehtaruohttasa bálgosa.

– Daid dieđuid vuođul, mat leamašan doppe (lohpe)ohcamušas, ja dasto dat máhcahat ja oainnut, maid mii leat ožžon doppe báikkálaš dásis, de mii leat bargan dan mearrádusa, ja addán dan cealkámuša, man Duomis-Ásllat lea vuolláičállán dalle sullii jagi dassái, čilge Sanila-Aikio.

Guovllu bálggus lea addán lobi

Giehtaruohttasa bálggus lea maid addán lobi Sáná čuvgemii.

– Galhan mii vuolgit das, ahte jos dat ii hehtte boazodoalu, de iihan dat bálggus dan álgge vuostálastit, ja Suopma beassá ávvudit ráfis 100 jagi beaivvi. Das ii boađe go heajos miella, jos álgá duššiid, jos ii leat miige sivaid vuostálastit, dadjá Giehtaruohttasa bálgosa boazoisit Juha Tornensis Yle Sámi Dearvva-sáddagis.

Juha Tornensis
Giehtaruohttasa boazoisit Juha Tornensis. Govva: Minna Näkkäläjärvi

Tornensis oaivvilda, ahte bassi Sáná gal čájeha, jos dat ii liiko iežas čuvgemii.

– Jos Sáná hálida iežas čiehkat, nu gal dat vel dan bastá dahkat, lasiha Tornensis.

Sámediggi lea gulahallan báikkálaš servošiin

Čuvgejuvvon guovlu Sáná-duoddara guovllus lea buohkanassii 250 hektára. Suoma Akademiija dutki, filosofiija doavttir Taarna Valtonen álggahii mannan vahkus ságastallama das, ahte sámit eai leat máinnašuvvon moge Sáná-duoddara čuvgenprošeavtta govvádusain.

– Dat (dáiddárjoavkku) dieđáhus ii sisttisdoallan sánige sápmelaččain ja dan bassi báikki birra. Dieđusge dat lea dakkár ášši, man mii eat dohkket, ja das dat ášši vulggii endorii dan oktavuođas, mieđiha Tiina Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio ja Duomis-Ásllat Juuso deattuheaba, ahte báikkálaš olbmot eai leat vuostálastán Sáná čuvgema, ja dat lea maiddái váikkuhan Sámedikki cealkámuššii.

– Das lea ággan nana deaddu dan báikkálaš sámi servošis, ahte makkár oaidnu dáppe lea leamašan olbmuin dán áššis, dadjá Duomis-Ásllat Juuso.

Saanan valaisun harjoitus Kilpisjärvellä.
Sáná-duoddara čuvgema hárjehalle sotnabeaieahkes Gilbbesjávrris. Govva: Tapani Leisti / Yle

Sanila-Aikio jáhkká, ahte Suoma iehčanasvuohta lea dehálaš maiddái sámiide.

– Gal sihkkarit min eallin livččii áibbas earálágan, jos mis ii livčče dat iehčanasvuohta. Dan gudnin dat dáiddár lea hálidan čalmmustahttit maiddái doaresbealguovlluid, ja mun sávan, ahte dat lea dat guovddášášši, mas mii dán dáhpáhusa muitit.

Sáná-duottar lea čuvgejuvvon odne vuossárgga Suoma iehčanasvuođajagi gudnin. Čuovgadáidda lea boahtán oidnosii veiggodettiin ja jáddá ihttin gaskaijaáigge, iehčanasvuođaija.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä