Sápmi |

Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin bivdet ain evttohusaid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun

Áigi evttohit lahtuid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii lea jotkojuvvon 17.5. rádjái.

Sámedikki ortniiduvvančoahkkin
Govva Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis 27.–28.2.2020. Govva: Sámediggi

Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin leat spiehkastatdili dihte mearridan joatkit áiggi evttohit lahtuid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii.

Áiggi leat joatkán 17.5.2020 rádjái.

– Leat mearridan addit lassiáigge komissáraid evttoheami várás, dasgo Sámedikkis lea dárkkuhussan lágidit ovdal mearrádusbargama gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Gullamiid ii leat vejolaš ordnet dán spiehkastatdilis, Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso muitala mearrádusa birra.

Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkon evttohusaid komissáran lea dárkkuhus gieđahallat Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis. Doppe galget mearridit ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái.

– Čoahkkima lágideapmi ii leat spiehkastatdilis vejolaš. Bivdit evttohusaid nuortalaččain, ja komissáran evttohuvvon olbmot bovdejuvvojit siidačoahkkimii gullama várás, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Stáhtaráđi, Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima ovttasbargu

Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.

Kommišuvnnas leat vihtta komissára, geain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

– Bivdit sámeservoša bargat evttohusaid kommišuvnna lahttun dahjege komissáran dakkár olbmuin, geaid álbmot geahččá heivvolažžan doibmii. Sámedikki čoahkkima bargun lea dasto mearridit guovtte komissára evttoheamis stáhtaráđđái, Sámedikki vuosttaš várreságajođiheaddji Anni Koivisto dadjá.

Evttohusat juogo poastta bokte dahje šleađgapoasttain

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut galget leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Sii galget leat sorjjasmeahttumat eaige oaččo ovddastit dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen.

Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figget váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Evttohusaid galgá vuođustallat ja evttohuvvon olbmuid miehtama doibmii galgá sihkkarastit ovddalgihtii nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi.

Evttohusaid sihke Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii galgá doaimmahit 17.5. rádjai juogo poastta bokte dahje šleađgapoasttain.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä