Kaikki talviolympialaisista!
Sápmi |

Sámedikki dievasčoahkkin – Yle Sápmi čuovvu reálaáiggis

Dát artihkal beaiváduvvo reálaáiggis Sámedikki dievasčoahkkimis 9.2.2018.

17:15

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio loahpahii Sámedikki dievasčoahkkima diibmu 17:15.

17: 14

11§ Almmuhusáššit eai lean.

17:13

TSA: Fuomášan dán ságastallamis, ahte dáid gullamiid ja muitalusaid muitui merken lea dárbbašlaš, vai oažžut muitalusaid oidnosii. Álggahuvvogo proseassa, mo álggahuvvo ja maiguin eavttuguin. Dán ášši ovddideami joatkit stivrras. Sámedikki čoahkkin lea gullan Anni-Kristiina Juuso ja geavvan sáttaságastallama duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnnas. Ságastallan lea čállojuvvon bajás sierra muittuhančállagii, gos ságasttallan gávdno.

17:12

Neeta Jääskö: Siidda-museas lea čájáhus, mii muitala mii Sámis lea dáhpáhuvvan. Gal soahti ja nuortarájádáhpáhusat leat stuoribut go dat, ahte muhtin áiti lea buollán. (Dát beaivádus lea dieavasmahttojuvvon sániin nuortarájádáhpáhusain)

17:11

Pentti Pieski: Vuosttasin guottihan dan Ánne jurdaga dan stáhta ovddasteaddjin komissáran. Ásodatáigi lea dieđus okta dehálaš ášši. 1970-1980-logus Badje-Deanus eanadoalus geavai nu, ahte okta bearraša lahtuin beasai joatkit dállodoalu ja eará báhce olggobeallái. Dien guovllus leat guolástanvuoigatvuođat leat leamaš čadnojuvvon dáluide. De dat báhce olggobeallái, geat eai lean dálolaččat. Ja das ii leat guhkes áigi.

17:09

Anu Avaskari: Buot sápmelaččat leat mássán juoga soađi maŋŋá: ruovttuid, buohcuvuođat leat sápmelaččaid gaskkas ollu. Manin giellamassima ii giige leat bajidan ovdan? Mii galgat iežamet dan siskkáldas dili čoavdit. Dárbbašit mannulágan rámmaeavttuid, maid dat proseassa sisttisdoallá. Guođán čálalaččat daid iežan gažaldagaid dán prosessii diehtun.

17:06

Ulla-Maarit Magga: Juohke ovttas leat iežas oainnut ja vuordámušat dasa, ahte proseassa vuolggášii johtui. Háliidan bajidit min árbevirolaš ealáhusaid. Doppe gos árbevirolaš boazodoallu lea seilon, de doppe lea seilon giella ja duodji. Nu hálidivččen, ahte oččošeimmet nannosit saji sámi boazodollui.

17:04

Heikki Paltto: Leat ságastallan juo oalle ollu áššiin. Bajida ovdan, ahte Norggas leat fárren boazosápmelaččat deike Anárii. Seamma láhkai anáraččat leat fárren Norgii, go sápmelaččain eai leat leamašan ráját. Dat lea maid okta ášši, mii galgá gieđahallot, ahte mo dat duohta dilis lei.

17:01

AN: Lean gullan, ahte kommišuvnnas galggašedje beare sápmelaččat. Mu mielas dás galggašii leat stáhta bealde ovddasteaddji, vai stáhta čatnašuvašii dasa. Jos das leat dušše beare sápmelaččat, das ii livčče ovddasvástádus stáhtas čuovvulit dan proseassa.

16:59

VF: Doarjjun dan oainnu, ahte sápmelaš joavkkuid gaskkas leat áššit čielggadanláhkái, dat lea duohta. Okta lea, ahte soađi áigge mii gárttaimet fárret eret ruovttus, visot min kultuvrralaš eallin galggai huksejuvvot ođđasit. Maid dat dagahii min olbmuide? Ánde buvttii ovdan, ahte skuvllas galggašii maid buktit mii olbmuide lea dáhpáhuvvan.

16:57

NJ: Mii leat gullan dáid sáhkavuoruid ja mihttomeriid. Okta vuohkihan livččii nu, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassas livčče doaibmabijut, maidda stáhta čatnasa. Okta dain livčče, ahte nuorat oččošedje rivttes dieđu skuvllas. Nubbi doaibmabidju livččii, ahte mii galgat juksat daid olbmuid geat leat ain eallimin ja sáhttet gieđahallat daid iežaset vásáhusaid. Daid historjjálaš áššiid dutkan lea dutkiid bargu. Duohtavuođa- ja soabadallanproseassa lea earálágan go dutkanproseassa. Mii sápmelaččat galggašeimmet diehtit makkár mihttomearit soabadallanproseassas leat. In mun dan mandáhtas, ahte dat galggašii leat čavgat, muhto ahte mihttomearit čatnet masa nu. De livččii dakkár sierranas proseassa anáraččaid gizzui, ja dat galggašii leat daid ealli olbmuide.

16:50

Anne Nuorgam: Galgá lea čielga ja viiddis mandáhta. Buorre evttohusat leat boahtán, muhto mii eat sáhte bidjat daid eaktun dasa, ahte bargu álggahuvvo ja vuolgá johtui. Logi jagi manná daid čielggadusaid dahkamii. Mis leat máŋggalágan duohtavuođat. Kommišuvdna sáhttá buktit gaskaraportta, ahte maiguin áššiiguin bargat. Mun evttohan, ahte mii bidjat barggu johtui jođánepmosit ja stáhtaráđđi ja sámediggi ordnejit gullamiid sámeservviin ja sámeservošiin.

16:45

Ánte Veijola Nuoraidráđis: Mii nuorabut eat leat vásihan dakkár lossa vásáhusaid eandaliigo leat ássan máddin. Komišuvnna barggu galggašii váldit vuhtii oahppoplánas, galggašii oažžut historjágirjjiide daid dieđuid.

TAJ: Issoras buorre sáhkavuorru nuoraidráđis. Ihtá semináras rahpá sihkkarit eanet dán proseassa. Dál livččii maid buorre gullat, ahte guđe ládje dás galggašii mannat viidáset. Dan ektui, ahte mii mis lea dat lahkoneapmi. Oaidnitgo positiivvalaččat vai nu ahte eat galgga hukset proseassa bajás. Dás ii leat vel čielgasit oainnut.

16:41

Heikki Paltto: Dát lea dakkár ášši mas livččii vaikko man ollu buktitláhkai. Dat olbmot, geat dieđášedje makkár áššit leat dáhpáhuvvan, dat eai leat šat eallimin. Sámiin leamaš dakkár dilli, ahte stáhta lea addán dakkár gova, ahte sápmelaččain eai lea vuoigatvuođaid eatnamiidda. Eandalii anársápmelaččat leat gillán das, dat álbmot maid ieš addán áššiid mannat nie. Galhan mii leat vásihan vaikke man lágan diliid. Muge áite goddit ásodagas. Dat mánát mat bohte guhkkeleappos, daid mánáid dulbme doppe. Máŋgasat fertejedje gaskkalduhttit skuvlla. Dál dat cuiggodit ahte dat leat elihtasápmelaččat, go dat leat gártan heaitit skuvllain. Go geahča min anársápmelaččaid, duottarsápmelaččaid ja nuortasápmelaččaid, misge lea dás čilgenveara go misge leat leamaš dakkár gii lea buoret go nubbi. Girku lea maid leamaš heajudeamen dan dili.

16:37

Anu Avaskari: De dás ferte giitit Tiina Sanila-Aikio barggu, maid son lea gávnnahan. Mii daidda geavvá? Dás lea mannamin Lappi universitehta skuvlejupmi, laktásitgo dátge dan prosessii? Galgá gieđahallat guhkit áiggi historjjá, ii dušše lagaš áiggiid dáhpáhusaid. Dat lea čiekŋalut gažaldat. Anársápmelaš vuoigatvuođalaš rivttiid gáržžideapmi. Dás lea maid girku oassi, sihke negatiivva ja buorit bealit, daidge galggašii čielggadit. Ihttá seminára ii gal dan sisdoalu čoavdde, geange bušeahtta ii olat dan buot čoavdit. Dat ii sáhte leat dušše ásodatvásáhus mii gieđahallo, dat lea olu čiekŋalut ášši.

16:32

Jan Saijets: Lean dan oaivilis, ahte deháleamos lea duohtavuohta. Mii galgat diehtit, man áššis mii leat seamma oaivilis ja mii lea absoluhta duohtavuohta, jus dan sáhteš hábmet. Maŋimuš moattilot jagi áigge máŋgga ášši leat geahččalan čállit ođđasit. Sávašin ahte duohtavuohta čielggaduvvošii dakkár áššiin go stáhta systemahtalaš doaibmabijut sápmelaččaid vuostá, mo assimilerenproseassat ovdánan sámi siiddain, mo giella lea masson sierra guovlluin. Dát ii leat 200 000 euro fidnu, dat lea oalle stuorra proseassa. Girku doaimmat, mo dat lea dorjon ja assimileren sámiid. Dieđus ásodatvásáhusat, mus lea alddánge 9 jagi vásihus, muhto dat ii lean nu vearrái, muhto daid ovddit sohkabuolvvaid vásáhusat. Disinformašuvdnadulvi, mun gohčodan dan danin, muhtimiid mielas dat lea duohtavuohta, dakkár molssaeavttolaš duohtavuođat maid mii leat vásihan máŋggalot jagiid. Dan maŋŋá, go leat juksan duohtavuođa, de sáhttit álgit soabadallat. Sámemeroštallan lea bissehan buot láhkaásaheami. Máŋggat áššit leat mannan maŋosguvlui. Dán muttus mu dovddut dáid resurssain eai leat nu dehálaččat, muhto ferte vuos dan duohtavuođa gávdnat.

16:27

Neeta Jääskö: Lean seamma oaivilis Ánniin. Mun lean okta dain, gii lea bajásšaddan dáid sámemeroštallan áššiiguin. Mii dárbbašit báikki gos háleštit daid áššiin. Deháleamos lea duohtavuohta. Dat dárkkuha dan, ahte buohkat eai leat seammaaoivilis. Dál ferte jurddašit, maid SD hálida ja maid sápmelaččat dárbbašit: makkár doaimmat ja mii dasa galggašii gullat, mo dat veahkehivččii daid oassebeliid, mii lea mihttomearriin ja mákkár doaibmaváldi das lea, geat galggašedje mielde. Oktan doaibman galggašii leat dat ahte sámiid birra muitaluvvošii vuođđoskuvllas ja jos Suoma válddášii vuhtii eanageavahangažaldagaid. Vai hálidago stáhta beassat iežas boares suttuin sámeáššiid ektui vai mii dás lea dat ulbmil.

16:24

Kari Kyrö: In muitte, ahte livččen goassige leamašan duinna Anne seamma oaivilis. Dat lei huksejeaddji sáhkavuorru. Jus mii hállat soabadallamis, ahte mii gaskaneamet galggašeimmet nu ovtta oaivilis gaskaneamet. Go mii váidalit, sámi áššit eai leat ovdánan. Ii leat váttis árvidit, manin ná lea geavvan ja dát váttisvuođat ain leat. Jos viimmatge dán proseassa oktavuođas sáhtašeimmet iešguđetge rehálaččat mieđihit duohtavuođaid ja hukset duohtavuođa. Giela massin lea áibbas sierra ášši daid láhttemiin maid sápmelaččat leat vásihan. Mu sávaldat lea, ahte dat gasneaset nággáhallan unnu ja dovddastit daid boastovuođaid, maid sápmelaččat leat vásihan.Giela massin lea okta dain dehálamosiin.

16:20

Anne Nuorgam: Dál lea áigi hállat sámemeroštallamis ja maid dat lea dagahan sápmelaččaide. Mii leat hállan ahte dat lea dábálaččat stáhta ja sápmelaččaid gaskasaš proseassa. Mii hálidit, ahte stáhta galgá guoddit iežas ovttasvástádusa dan riiddus, mii lea šaddan sámemeroštallamis, go lea diktán dán ášši ádjánit ná guhká iežas láhkaásaheamis. Dás ii galgga sivahallat nuppiid sápmelaččaid Soabadallan komišuvnna namma ii lea nu dehálaš muhto mii lea dan bargu. Dat galgá gullat sápmelaččaid heađi. Mis lea Ohcejogas Deanu dilli ja dat, ahte mii leat gárččohallan eanageavaheamis. Ahte viimmatge stáhta guoddigoahtá dan ovttasvástádusa. Mishan leat ollu vaššiságat servodagas. Stáhta lea dan dili diktán mannat dakkárin. Fargga mii leat dakkár dilis, ahte nuorat heahpanit dovddastit, ahte sii leat sápmelaččat, go leat nu garra vaššiságat. Go mii leat eahpelihkostuvvan iežamet rivttiid vuodjimis, dál mun oainnán dán ja sámemeroštallama geaidnun čoavdit dan dili.

16:13

TS-A: Duogášságastallamiin lea čielgasit boahtán ovdan, ahte komišuvdna galgá leat iehčanas. Nubbi lea dat, mo mii dahkat oidnolažžan dan, mii min álbmogii lea dáhpáhuvvan. Goalmmát ášši livččii dakkár ahte oppalašvuođas skuvllaáiggis ja buot skuvllain lea dakkár otnábeaivve ja guhkelabbos historjjas. Njealját lea fuolla das, mii boahtá min luođu birrasii ja árbeviroslaš ealáhusaide ja vejolašvuođaide boahtteáiggis. Viđádin dat ahte fuolla das mo sámejoavkkuid sierranas gažalldagaid bastit proseassa váldit vuhtii. Dasa gusket maid sierraguovlluid hástalusaid. Lean seamma oaivilis, ahte ihtá seminára addá nisttiid. Mii sáhttit ávkkástallat vásáhusaid eará guovlluin máilmmis. Mii fertet árvvusadnit nubbi nuppi ja guldalit nuppi nuppi.

16:09

TS-A: Joatkit čoahkkima.

16:08

ARJ: Kanada duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna komissára Marie Wilson lea ihttin báikki alde. Kanadas komissáraid válljejuvvui nu, ahte olbmot ohce dan komissára bargui. Dasa jearahalle ohcciid gaskkas 12 ohcci ja válljejuvvojedje golbma. Kanada vuosttas komissárajoavku gopmánii. Marie Wilson čohkkái dan barggus loahpa rádjái. Kanadas gieđahalle ásodatáiggi. Kanada kommišuvnnas guovttis leigga vuosttaš álbmogiid ovddasteaddjit, nuppis ledje alddes ásodatvásáhusas, nubbi lei bajásšaddan servodaga olggobealde ja ollesolmmožin gávdnan máttuidis. Kommišuvnna vuostá bohte čuoččuhusat, ahte das ii boađe mihkkige, go buohkaid ovddasteaddjit eai lean doppe komišuvnnas. Dat ii lean álki doppege.

16:01

ARJ: Oanehaččat buot daidda jurdagiidda. Visot lea easkka álgán. Ihtá seminára muitala, ahte mo ja gosa guvlui soabadallanproseassa ovdána. Doppe lea stáhta ovddasteaddji Antti Pentikäinen. Sámedikki ságadoalli lea dahkan olu barggu. Ihttá seminára boahttá muitalit, mo dat manná stáhta beales. Válggat leat beannot jagi geažes. Stáhta doaivva lea, ahte proseassa beasašii álgui. Dás lea ollu SD gieđain, mo dainna proseassain ovdanit. Stáhta beales háliidit gullat SD oainnuid áššis. Oktage ii vel riekta dieđe, makkár proseassa dat lea ja mo Suopma galggašii dainna ovdanit. Seminára čájeha luotta ollu. Jos dat komišuvdna ásahuvvo, dat galgá leahkit iehčanas. Ihttá beaivi mearrida olu ja maid boahtán bargat, mun lean stáhtaráđi kansliija ereoamáš áššedovdi sámeáššiin, daningo lean jurista ja dovddan sámeáššiid.

15:56

AN: Mii lea du bargu dás duohko? Mii lea stáhtaráđi plána?

TAJ: Leago stáhtas leamaš jurdagat áigedávvala ektui? Makkár višuvnda stáhtas lea áigetávvalis ja daid rámmain, maiguin mii bargat?

JS: Leago stáhtas jurdda ollege dasa, ahte makkár vugiiguin proseassa galgá doalvut čađa? Leago dárkkuhus oažžut ovtta jurdaga áššis? Mii dat lea dat vuohki, mo dan galgá bargat?

15:53

KK: Galhan dát proseassa lea oalle dehálaš, dán proseassa lassin gártat vuordit bohtosiid. Dás galgá smiehttat máŋgga láhkai dan soabadeapmi-bajilčállaga ja makkár áššiin Suoma Sámediggi ja Suoma sápmelaččat heibot ja geahččalit birget. Dalle go dán sáles álgá bealuštit daid olbmuid geat eai leat SD válgalogahallamis. Orru nu ahte dán áššis hállan lea gildojuvvon. Ovdalgo albma soabadallanprosessii ollet, de mis lea dasa duođai guhkes mátki. In dieđe áddejitgo stáhta bealde, ahte dás ii leat sáhka dušše sápmelaččat ja stáhta gaskasaš soabadallamis muhto maid sápmelaččaid gaskasaš soabadallamis maiddái.

15:48

A-KJ: Anu jearaldagai, vuosttažin, olbmot geat leat bovdejuvvon dán panelii, de jurdda leamašan oažžut sámegielajoguid ja ahkejoguid mielde, nuorat, ahkeolbmot, nissonat, dievddut, davvisámegiella, anárašgiella, nuortalašgiella. Juohke okta sis ovddasta iežas. Mun in leat ožžon eará reivviid go din searvvi reivviid, in leat ožžon makkárge adreassa. Lean álgán barggu ođđajagi mánus. Stáhtaráđis fuomášedje, ahte sis váilu substánsamáhttu. Lean ovdal bargan Norggas duohtavuohta- ja soabadallanproseassa áššiiguin ja dan bokte gulahallan maiddái Suoma vuoigatvuohtaministeriijain. Go doppe bođii bargogohčun, de háliidin álgit iežan álbmoga bealis bargat. Suomas galggašii oažžut jođánepmosit diehtojuohkima johtui. Diehtojuohkin galgá mannat virggálaš geainnuid bokte.

15:45

AA: Lean ádden, ahte Antti Pentikäinen sáhttá evttohit juoga anársápmelaččaid dili čielggadeamis. Ihttin go lea dat seminára, de ii doppe sáhte mearridit. Dasa lea 200 000 euro ruhta, váldojuvvogo du bálká das. Leat maiddái jođus adreassat, man joavku olbmot, geat leat sámeguovllu olggobealde ássi olbmot sádden. Panelai leat válljejuvvon olbmot nu, ahte doppe eai leat buot sápmelaččat ovddastuvvon.

15:42

NJ: Áššiid ovddideapmi lea váttis dalle, go lea eahpečielggas gii ovddastit ja makkár áššiid galgá ovddastit. Livččego vejolaš, ahte soabadallanproseassas lea anársápmelaččaid oassi, go dat orru dagahit riidduid.

15:41

Juuso dadjá, ahte ášši lea hui álggus ja stáhta beales ii leat proseassa nammage vel časkojuvvon geađgái.

15:39

A-KJ: Ihtá seminára lea vuosttas lávki. Dan vuođul kártet, makkár proseassa sáhtašii Suomas ovddidit. Ihtá semináras dollet sáhkavuoruid riikkaidgaskasaš áššedovddit. Lea dehálaš gullat riikkaviidosaš vásáhusain dáin proseassain. Eahketbeaivve leat unnit bargojoavkkut, mas sáhttá ságastallat áššis. Eahketbeaivve maiddái bovdejuvvon sápmelaččat besset speadjalastit iežaset jurdagiid daid riikkaidáššedovdiid iđitbeaivvi sáhkavuoruid vuođul.

15:37

A-KJ: Stáhtaráđi kansiija beales ii leat vel ollu maid muitalit, go ii leat ollu dahkkojuvvon dan olis.

15:35

Čoahkkin gaskkalduhtto dan botta, go spesiálaáššedovdi Anni-Kristiina Juuso muitala stáhtaráđi duohtavuohta- ja soabadallanproseassas.

15:33

TS-A: Geassemánus lei vuolggaságastallan ráđđehusain. Duogášságastallamiid vuođul lea boahtán čielgasit ovdan, ahte mii diehtit hui unnán dán proseassas. Mannan vahkus lean maŋimuš duogášságastallama geavvan anárasaš-servviin. Juovlamánus lean ságastallan Suoma álbmotgirkuin (evankelisluteralaš ja ordoksagirkuin) ja sii ledje dan oaivilis ahte lea dehálaš ahte sii leat fárus, muhto eai diehtán vel, mo girkut leat farus.

15:30

Čuovvovaččat Sámediggi gieđahallá duohtavuohta- ja soabadanproseassa

15:29

Čoahkkimis lei boddu. Dál joatkašuvvá.

15:14

Bušehttaevttohusas jienastuvvui. Jaa (stivrra evttohus) 10, ii (Kyrö evttohus) 2, okta guoros, oktiibuot 13 jiena. Stivrra evttohus šattai mearrádussan, nappo Sámediggi dohkkehii evttohusa Sámedikki bušeahttaevttohussan jahkái 2019. Kari Kyrö ja Anu Avaskari guđiiga sierra oaivila bušeahttaárvalussii.

15:11

KK: Dát sámedikki rámmaevttohus ja bušeahtta jahkái 2019. Jos stuorra meari anáraččain ja vuovdesápmelaččain lea šiitojuvvon ja sin eai dohkket válgalogaldallamii, dan sáhttá veardidit álbmotgoddimii. Olggušteapmi lea Suomas gildojuvvon. Ovdalgo buot sápmelaččat leat dohkkehuvvon SD jienastuslohkui, de vuostálastaán buot Sámedikki bušeahttaárvalusaid ja vuostálastán stáhta ruđaid boasttogeavaheami.

15:08

NJ: Dát leat bušeahttagieđahallan ja dát ságat eai gula dasa.

15:07

AN: Muittuhan, proseassa lea gaskan. Nu guhká go ii leat boahtán mearrádus, jos ii leat ságadoalli vuostá bidjon proseassa, ii sáhte dadjat ahte lea olmmosvuoigatvuođat rihkkojuvvon, dan muitala duopmostuollu. Mun jáhkán, ahte min ságadoalli vuostá livčče vel biddjon diekkár diggeproseassa.

15:06

T-AJ: Álgoálbmotjulggástusaš olmmošvuoigatvuođat leat dat, ahte álbmot sáhttá ieš meroštallat geat sidjiide gullet.

15:04

AA: Anne go jearat, olmmošvuoigatvuođaide gullá iežas oainnu buktin ja jietnavuoigatvuohta. Dat 93 olbmo dat leat loavkašuvvan ja ságadoalli lea mannan máilbmái ja eahpidan sin sápmelašvuođa. Sámediggi ieš doaibmá nie ja lea ártet meannudanvuohki.

15:03

JS: Bargiid noađđi lea nu stuoris, go sii barget vahkkoloahpaidge. Ii sáhte dohkkehit dan galggašii geahpedit. Čielggadeamitge čájehit, ahte SD eai leat olmmošvuoigatvuohtarihkkumat ja eará rikkumat.

15:02

AN: Dáhtton dus Anu dan vuođuštusa, ii leat doarvái juridihkkalaš vuođuštus das, ahte sivahallojuvvo sátnejođiheaddji olmmošvuoigatvuohtarihkkumis. In hálit, ahte SD doaibma riiddu gaskaoapmin.

15:01

TAJ: Gudnerihkkun čuoččuhusat eai heive deike dán sálii.

15:00

P.Pieski: Várreságadoalliid bálkáášši orru leamen báhkkaášši. Várreságadoalliid bálkáheapmi lasiha nanne politihkkalaš doaimma ja sáhttit addit lasseresurssaid min doibmii.

14:58

Kalle Varis: Almmolaš kommeanta hálddahusa bealde. Ferte muitit, ahte dán sullasaš ságastallamis sáhttá muhtimin boahtit rádji vuostá ahte hállojuvvogo gudnirihkkumis.

14:58

TS-A: Mu ipmárdusa mielde olmmošvuoigatvuohtarihkkumus dakkár mas ii sáhtet gosage váidalit. Mu ipmárdusa mielde buohkat leat beassan áššisteaset váidalit ovddosguvlui.

14:56

AA: Mii lea dat olmmošvuoigatvuohtarihkkun? Dii diehtibehtet, ahte vuoigatvuohtaproseassa jođus dan 93 SD jienastanlohkui dohkkehuvvon olbmuid vuostá lea váidaluvvon olmmošvuoigatvuohtaorganáide. Dat lea olmmošvuoigatvuohtarihkkun.

14:54

MS: Stivrra evttohusa duohkin lea, ahte geahččalit veahkehit ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji barggu ja geahpedit bargiid bargonoađi.

14:53

KK: Mun maid bivddán gudnejahttima. Mun in eahpit, ahte bargit eai bargga bargguset, muhto dii jođiheaddjit stivrebehtet sin barggu ja dien bokte AHR ášši oidno.

14:51

Pentti Pieski: Lean ovtta oaivilis, ahte bárgiin lea ollu bargu. SD ferte gilvalit bargiin eará ásahusain. Hálidivččen gal diehtit, mo Sámedikki bargit barget daid AHR mearrádusaid vuostá.

HP: Go leat diekkár sivaheamit Sámedikki hálddahusa vuostá, galggašii gal leat buorit vuođustusat.

AN: Lea hui garra sivahallan, ahte ságajođiheaddji rihkkošii olmmošvuoigatvuođaid. Mii eat vuollán dáid čoahkkimiin hállat das, gii lea sápmelaš. Mii hálidat ovttasbargat. Mun bivddán ahte gudnejahttit nubbi nuppi.

14:48

JS: Dás lea dakkár dilli, ahte SD bargiin leat oalle ollu barggut ja jus resurssaid lasiheapmi darkkuha ahte leat eanet olbmot juohkimin bargguid. Lea dehálaš smiehttat bargiid buresveaddjima. Mii galgat fuolahit ahte sii vedjet, ja váldit dan vuhtii maid resurssain.

14:47

TS-A: Dál ledje dakkár sivaheamit, ahte mun válddán sáhkavuoru. Muittuhan ahte mis lea bušeahtta- ja rammaevttohusat, main min ulbmilin leamašan parlamentaralaš politihkalaš barggu doarjun. Jus gulan, ahte bušeahttaevttohus jahkái 2019, mii čájeha 460 000 euro ja ahte dan ii sáhte ollislašvuohtan dohkkehit, dárkkuha dan, ahte dii ehpet leat dohkkeheamen bálkábohtosiid oahppomateriálabargiid bálkkáid. Giddejehket fuomášumi, makkár oainnu buktibehtet hálddahusa ja doaimma doarjamiin ja ovddideami. Dát lea mannan juo menddo guhkás. Makkár gova hálidehpet bargoaddin ja sámeálbmoga ovddasteaddjin addit, de dat gal čájeha bures dán dili.

14:45

AA: Diehtit, ahte olmmošresurssaid lasiheapmi ii buvtte álot ovdáneami. Dát lea linjengažaldat, man SD galgá beassat gieđahallat. Bálkáhuvvojit SD várreságadoallit. SD leat viehka buorit bálkkát. Galggašii gieđahallat, makkár bálkkát máksojuvvojit ja gieđahallat dan. Ii leat riekta, ahte stivrras moadde olbmot leat dahkan mearrádusa. In sáhte dán stuorra lasáhusa guottihit hálddahussii, go mis leat guhká joatkašuvvan sámegažaldat, sámediggelága válbmen, mis ii leat ruhta doallat čoahkkimiid jna. Dát stivrra evttohus bálkáhit SD várreságadoalliid lasiha moatti olbmo válddi. Dát lea meannudan vuogit leat olmmošvuoigatvuohtarihkkun.

14:39

AA: Galggašii namuhit sierra anáraččaid ráđđádallangoddi. Dat ii leat čanusjoavkobargu.

14:38

KK: Guottihan dan maid Jan dajaid eske, ahte ášši oidno doppe bušeahttarámmain. Dan veardde háliidan kommenteret dan maid Jan Saijets dadjá, ahte in leat lohkan, ahte in hálit ovddidit sámeáššiid.

14:35

NJ: Boahtte jagi galggašii doaibmat anáraččaid ráđđádallandoaibmagotti, gokko dat oidnošii dán bušeahtas? Dat gal gáibida hálddahusgoluid, galgatgo mii duođai čuohpat hálddahusas, vai Sámediggi juksá buorebut sápmelaččaid. Evttohan, ahte rammaevttohus divvojuvvo nu, ahte das oidno maiddái anáraččaid ráđđádallangoddi.

TS-A: Anáraččaid ráddádallangotti doaibma gullá duon politihkkalaš ja čanusjoavkodoibmii.

14:34

KK: In dohkket, ahte hálddahussii ja buot máilmmi dieđiheaddjiid biddjojuvvošii ruhta. In boađe dohkkehit dán go buot sápmelaččat eai leat mielde SD doaimmas.

JS: Ii sáhte báhcit vuordit, ahte buot sápmelaččat leat válgalogahallamis ja ovddišgoahtit sápmelaččaid áššiid easkka dan maŋŋá.

14:30

PR-K: Sámedikki aitosaš doaimma doaibmagollun jahkái 2019 evttohit Sámi ealáhusaid ja eará eanangeavaheami oktiiheiveheapmái 60 000 euro, dieđiheapmái ja oktasaš áddejumi huksemii 60 000 euro, Sámi parlamentáralaš ja riikkaidgaskasaš doaimma ovddideapmái 90 000 euro ja politihkkálaš ja čanusjoavkodoaimma ovddideapmái 250 000. Rammaevttohus lea oktiibuot 3 624 000 euro.

14:19

Čuovvovaččat gieđahallo Sámedikki bušeahttaevttohus jahkái 2019.

Duogás: Sámediggi galgá doaimmahit bušeahttaevttohusa jahkái 2019 cuoŋománu rádjai. Bušeahttaevttohus guoská vuoigatvuohtaministeriija hálddahussuorggis leahkki Sámedikki aitosaš doaimma stáhtadoarjaga. Sámedikki bargoortnega mielde Sámedikki čoahkkin dohkkeha evttohusa Sámedikki stáhtadoarjagis, mii váldojuvvo stáhta bušehttii jahkásaččat.

Hálddahushoavdda bargun lea ráhkadit evttohusa. Sámediggi lea doaimmahan skábmamánus 2017 vuoigatvuohtaministeriijai vuoigatvuohtaministeriija hálddahusa suorgái gullevaš lágádusaid ja virgebáikkiid láhkai rámaid guoski mearreruhtaevttohusa jagiide 2019-2022.

Vuoigatvuohtaministeriija, ruhtaministeriija ja Sámedikki bušeahttaráđđádallamat leat sohppon dollojuvvot jahkásaččat čakča-golggotmánus.

14:17

Čoahkkin joatkašuvvá.

13:18

SD doallá boradanbottu. Boddu álggii 13:17 ja čoahkkin joatkašuvvá fas 14:15.

13:17

Jaa: 1, ii 10, guoros 4. Anu Avaskari evttohus cealkága rievdadeamis dohkkehuvvui.

13:16

TS-A: Mii jienastit dán áššis alfabehtalaš ortnegis.

13:15

Pekka Pekkala: Lea váttis čohkkát sode-lávdegotti ovddasteaddjin. Sodebarggu uhcašit dán oktavuođas.

13:14

AN: Mun oainnán, ahte mii geahččalit oažžut ruđa. Jus mii lasihivččiimet, ahte gielddat leat figgan bargat, muhto ruhtadeapmi ii leat doarvái.

13:12

UMM: Eatgo mii leat čállimin jagi 2017 doaimmas? Jus dát ii leat doaibma mannan jagi nu ollu dat doaibma, eat mii sáhtet gielistitge.

13:10

AA: Ii leat nu, ahte gielddain leat dušše unnán sode-bálvalusat. Ii leat riekta dadjat nu, ahte gielddain leat dušše unnán plánejuvvon doaibma sámegielat bálvalusaid buvttadeapmái.” dat galggašii oidnot, ahte gielddas ja sámedikkis leat jođus prošeavttat. Miihan leat ožžon lasseruhtadeami sode-bálvalusaide. Gal gielddaid doaibma galggašii oidnot eanet positiivalaččat.

TS-A: Ledjen ádden boastut ášši. Váldit jienastusa ođđasit. Anu lea evttohan goalmmát evttohusas, ahte cealkága “Gielddain lea eará osiin dušše vehá plánejuvvon doaibma sámegielat bálvalusaid buvttadeapmái” sadjái biddjo “Gielddain leat iešguđetlágan earálágan ovddidanplána ja fidnut.” Sáhttitgo nuppástuhttit cealkaga?

13:03

Goalmmát evttohus lea, ahte váldit eret jagi 2017 jahkemuitalusas 13. kapihtalis cealkaga: “Gielddain lea eará osiin dušše vehá plánejuvvon doaibma sámegielat bálvalusaid buvttadeapmái”. Jienastus: Hálddahusa evttohus jaa, Anu evttohus ii. Jaa 11, ii 3, okta guoros ja oktiibuot 15.Anu Avaskari evttohus hilgojuvvui.

13:01

Anu Avaskari evttohus anársámegiela sátnegirjji birra dohkkehuvvui. Nubbi evttohus, ahte lasihuvvo diehtu maiguin bálvalusain giellabeasit doibmet, dohkkehuvvui.

12:56

Čoahkkin joatkášuvvá.

12:52

TS-A: Mannat mearrádusa dahkamii. Vuos čoahkkimis dollojuvvo viđa minuhtta boddu.

12:51

NJ: Mus lea oanehis kommeantta sámegielaid gielalašvuoigatvuođaid. Dát čilgehusat dahkkojuvvojit jahkásaččat stáhtaráđđái ja livčče jienasteaddjiid beahttin jus mii eat muitalivčče daid váilliid birra.

12:49

Kirsti Kustula: Doarjjun Anu ja evttohan, ahte lasihit dan muitalussii.

12:49

UMM: Evttohan, ahte dohkkehat dán báhpira. Das leat namuhuvvon buot áššit mat leat dáhpáhuvvan jagis 2018.

12:48

KK: Guottihan Anu evttohusaid ja dat leat buorit evttohusat. Oanehaččat vel, ahte doaimman iežan jienasteaddjiid fápmudusain ja iežan oamedovddu mielde.

12:48

AA: Dán muitalussii SD doaimma oasil: Muittuhan sámi gielalašvuoigatvuođaid oasil, ahte anárašgiela sámegiela sátnegirji ii leat gárvvásmuvvan. Háliidan muittuhit, ahte gielalašvuoigatvuođat gusket buot sámegielaid. Galgá maid lasihit mainna sámegielain giellabeasit leat. Livčče dehálaš diehtu, ahte main gielain sámegielaid ovdánahttinbargu lea. Muittuhan, ahte sámegielddain leat sámegielat sosiálabargit ja dan galggašii čállit earáláhkai. Sáhtášii čállit, ahte gielddain leat iešguđetlágan sámegielat sode-bálvalusat.

12:43

TAJ: Ii leat dohkálaš dilli, ahte bargit barget hui guhkes beivviid.

AA: Lean hirpmástuvvan, ahte várreságadoalli váldá ovdii bargiid áššiid, resurssaid birra sahttá almmolaččat hállat. Dákkár negatiivvalaš hámis čállojuvvon čilgehus ii buvtte buori. Lean čohkkán njeallje baji ja lean oaidnán, ahte man ollu sámegielat bálvalusat leat ovdánan.

12:41

NJ: Dát lea juo nubbi sáhkavuorru mas KK uhcaša min doaibmaválddi. Mun lean anárašgiela bálkábarggus. Dát moaitámušat guoskkahit buohkaid ja dát ii ovddas buori ovttasbarggu. Bures boahtin oahpásnuvvat min doibmii.

12:40

HP: Dás ferte buktit ovdan, ahte SD ii ovddas visot sápmelaččaid. Mii čuovvut SD lága ja dan mielde SD ovddasta sápmelaččaid.

12:39

JS: Mu mielasge dáppe galggašedje leat positiivvalaš ášši. Omd. skuvlla ja oahppamateriálaášši lea gal oalle positiivvaášši. Dat lei hui bures mannan.

12:39

KK: SD ruhtavátnivuohta buktjuvvo álot ovdan, muhto sáhka lea maid das masa ruhta geavahuvvo. Mun livččen sávvan, ahte ruhta biddjojuvvo gillii ja kultuvrii muhto hálddahusa sajádaga nannen ii leat dán ruhtasubmi veara. Gielalaš vuoigatvuođaid birra go hállojuvvo, de dás leat ollu áitámušat ja negatiivvalaš oainnus. Iigo sáhtášii muhtimin dáid geahččat čábbásut čalmmiiguin? In áiggo dahkat evttohusa, muhto dás leat mus kommeanttat.

12:35

KK gidde fuomášumi vuosttas cealkagii, mas muitaluvvo, ahte Sámediggi ovddasta vuođđolága ja sámedikkelága olis sápmelaččaid, ja buktá ovdan sápmelaččaid virggálaš oainnu. KK buktá ovdan, ahte leat olbmot olggobealde dán ortnega.

12:34

T-AJ: Guoddaleapmi gielalaš oahpahusa ektui sámiid ruovttuguovllu olggobealde sáhtášii leat buorre ášši. Ja maiddái eanageavaheami ektui.

12:33

AN: Nubbi ášši lea sámeguovllu oahpahus: Sullii 70 % vuođđooahpahusahkásaš sámemánáin ássá sámeguovllu olggobealde. Oahpahusa olggobeallái báhcet eanaš mánát. Leago duohta ahte ekonomalaš resurssat eai addojuvvo sámeguovllu ruovttuguovllu olggobealde?

12:30

AN: Mun háliidivččen guovtti áššái giddet fuomášumi. 5. logus sápmelaččaid ruovttuguovllu eanangeavaheapmi. Dás lohká stáhtaráđđi dohkkehii ođasmahttojuvvon guovllugeavahanulbmiliid. Sámediggi ii váldojuvvon vuhtii válmmaštallmis. Lávvabargu dehálamos bargu, mainna stivrejit sámeguovllu eanageavaheami. Guoddaliigo SD dás? Go leat headdjuduvvon eanageavahanulbmilat ja leago das vejolašvuohta ain guottalit? Galgá fuolahit ahte SD váldojuvvo rivttesláhkai fárrrui.

12:28

JS: Vuosttasin buorre deattuhit, man fuones resursalaš dilli SD lea. Mo bargit nagodit bargat go bargonoađđi lea oalle garas. Muhtimat barget juobe 150%. Mun lean duhtavaš čilgehussii go mis leat unnán bargit. Lea buorre, ahte ságadoallit ožžot maiddái bálkká dan barggus maid sii barget, dat geahppeda bargiid barggu čállegottis. Dohkkehan dán, bures dahkkojuvvo, buktá čielgasit ovdan maid galggašii buoridit ja mii lea dahkkon mannan jagi áigge.

12:25

TS-A rahpá ságastallama: Vuosttasin bivddán dis 5 minuhta sáhkavuoruid.

12:10

Láhkačálli Kalle Varis muitala dárkilabbot muitalusa sisdoalus. Geahča neahttastreama čujuhusas www.sogku.fi/live.

12:05

Muitalusas gieđahallojuvvo

1. Sámedikki aitosaš doaibma
2. Sápmelaččaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ovdáneapmi
3. Sámedikki riikkaidgaskasaš doaibma
4. Sápmelaččaid guoski erenoamášláhkaásaheapmi
5. Sápmelaččaid ruovttuguovllu eanageavaheapmi
6. Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat
7. Sámegielaid ealáskahttinprográmma
8. Sápmelaččaid kultur- ja giellabeassedoaibma
9. Sámi giellagáldu
10. Sámegielat árabajásgeassinbálvalusat
11. Sámeoahpahus ja oahppomateriálabargu
12. Kulturdoaibma
13. Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat
14. Nuoraidráđi doaibma

12:00

Čoahkkin joatkášuvvá. Čuovvovaččat gieđahallo Sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagis 2017.

Duogáš: Sámediggi ráhkada jahkásaččat stáhtaráđđái ráđđehusa muitalusa ráhkadeami várás muitalusa das, mii mearkkašahtti lea dáhpáhuvvan sámiid erenomážit guoski áššiid ovdáneamis. Vuoigatvuohtaministeriija lea bivdán doaimmahit muitalusa 16.2.2018 rádjai. Sámedikki muitalus laktojuvvo riikkabeivviide addon Ráđđehusa jahkemuitalussii jagis 2017.

Sámedikki láhkačálli Karre Varis lea ráhkadan muitalusa stáhtaráđđái. Su lassin muitalusa válmmaštallamii lea oassálastán guđege lávdegotti áššemeannudeaddji iežas doaibmasuorggi oasil.

11:55

Čoahkkimis lea boddu.

11:41

Čuorvuonjienaseamis hálddahushoavdda evttohus elektronalaš jienastanvuogádas dohkkehuvvui: JAA (hálddahushoavdda evttohusa beales) jienat ledje 8, II jienat 7 ja oktiibuot 15. AA ja KK guđiiga sierraoaivila.

11:37

TS-A dadjá, ahte hálddahushoavdda evttohus lasihuvvo, ahte elektronalaš jienastanvuogádat lasihuvvo čoahkkinvuogádahkii. Oinniimet, ahte das leat hástalusat. Sáhttágo SD čoahkkin dohkkehit dán hálddahushoavdda evttohusa. Mun oainnán, ahte dat lea vejolaš. Mii jienastit, dohkketgo dán elektronalaš vuogádaga ja geahččalit dan dán jagi lohpii.

11.34

AA: Mun ádden bures, ahte ášši guottihuvvo go lea válmmaštallojuvvon. Muhto dát ortnet lea menddo mohkkái.

11:33

Antti Sujala: Guottihan AA evttohusa.
TAJ: Mu mielas ii ráddje. Mun guottihan evttohusa.
NJ: Mis lei geavahusas mannán čoahkkimis, dat doaimmai bures ja áššit ovdanedje. Ferte muitit, ahte riikkabeivviin maid sáhkavuorut maid ráddjejuvvojit 2 minuhtii. Mii fertet hárjehallat dan máhtu ahte máhtit buktit ovdan áššámet ja bissut áššis. Dát čoahkkinvuogádat maid ráddje daid sáhkavuoruid, mat leat ášši olggobealde.

11:31

PP: Mun guottihan, ahte ášši dohkkehuvvo. Lea vejolaš váldit ráđđádallanbottuid ja mu mielas mii galggašeimmet geavahit dan ja dan bokte ráđđádallat áššiin.

11:30

KK: Guottihan AA evttohusa, gal dat oččošedje leat muhtin guhkitge sáhkavuoruid. Sáhkavuoruid ii galggašii ráddjet mohkás vuogádagain. Lean dán muttus vel dán dohkkeheami vuostá. Jos šaddá nu teknihkkalaš dat sáhkavuoruid váldin, dat ráddje hállanvuoigatvuođa.

11:28

AA: Dán čoahkkinvuogádagas lea áigumuš ráddjet guhkes sáhkavuoruid. Dát ráddje áirasiid sáhkavuoruid váldima. Mun evttohan, ahte dát čoahkkinvuogádat ii vel dohkkehuvvo, dan berre válmmaštallat ovddosguvlui.

11:26

T-AJ: Ollislaččat min čoahkkingeavadat leat oalle bures lihkosmuvvan. Vuogadat leat buorre, mun lean ilus ahte midjiide lea boahtimin elektronalaš jienastanvuogádat, vaikko dan berrege geahččalit. Lea earenomaš dehálaš, ahte boahtá ovdan jienastanboađus man lea álki čuovvut.

11:25

PP: Systema galggašii ovddidit. Čuorvunjienasteamis mii gullat man oaivilis olbmot leat. Jienastanbohtosa livčče buorre oaidnit.

11:24

AA: Mun lean álot dorjon ahte dákkár elektronalaš jienasteapmái manašii. Dát gal čájehii, ahte ii goit vel doaimma. Dát ortnet ii oro leamen vel válmmaš.

11:23

KK: Stuorát fuolla lea dat, go dat čájeha, ahte eret ii leat oktage, dalle dat addá boastto gova.

11:23

NJ: Giitu suohttas geahččaleamis. Mun lean fuolas, amas šaddát jienastansibildeapmi. Lea vejolaš deaddit nuppi olbmo beales, ovdamearkka dihte go Pigga ii leat duos, de sáhtášii deaddit suge beales.

11:17

SD hárjehallá elektronalaš jienasteami.

11:16

PR-K čájeha mo elektronalaš jienastanortnet doaibmá ja oidno šearpmas.

11:15

KK ballá, ahte elektronalaš jienastanortnegiin sáhttá meaddit go boalut leat nu lahkalágaid, ja jearrá, mo sii oidnet jienastanbohtosiid. PR-K vástida: Min jietnarehkenastit sáhttet divvut jienastanbohtosa jus nie háliiduvvo. Dat lea vejolaš dán jienastanortnegis.

11:13

Jienasteapmi dáhpáhuvvá dábálaččat rabas nammačuorvunjienasteapmin alfabehtalaš ortnegis nu, ahte vuos áitosaš lahtut jienastit ja dasto várrelahtut jienastit. Jus gažaldagas leat personválga dahje eare sensitiivvalaš jienasteapmi, jienasteapmi dáhpáhuvvá čiegus lihpuiguin nu, ahte lahtut jienastit Soljju hállanbeavddi duohkin vai válgasuollemasvuohta bissu. Vuos bivdojuvvojit áitosaš lahtut jienastit alfabehtalaš ortnegis, dasto vejolaš várrelahtut.

PR-K muitala, ahte elektronalaš veahkkeneavvuid sáhttá geavahit maiddái jeanasteapmái. Son evttoha, ahte čoahkkingeavadahkii lasihuvvo, ahte jienasteamis sáhttá geavahit elektronalaš jienastanortnega, mainna buohkat sáhttet jienastit seamma áigge.

11:08

Čuovvovaččat Sámediggi gieđahallá beaividuvvon čoahkkingeavada. TS-A muitala, ahte ovddit čoahkkimis geahčaledje ođđa geavada ja dál leat vehá divvun dan.

11:06

Pentti Pieski: Vuossárgga lei SD lága ođasmahttima čuovvunjoavkku olis plánenčoahkkin. Ođđa doaibma, mas SD ii leamaš ovdal mielde lea FAO doibmagoddi, Borramušgalvu ja eanadoalloorganisašuvdna, mii lea ON sierraorgána. Sápmelaččain eamiálbmogin lea mávssolaš diehtu borramušfuolahusas. Suoma EU sátnejođiheaddji áigodahkii. KK jearaldahkii dieđiheaddji virggis: Dieđiheaddji doimmas lea 2016 mearkkašupmi, go juohká dieđu ja doarju politihkalaš doaimma.

11:03

AN: Diehtu nuppi vahku prográmma boahtá njukčamánu álggus. Giddejuvvončoahkkimat leat goit stáhtaiguin gullan dihte mii álgoálbmogiid dilli lea.

11:02

TAJ: Leago dis makkárge diehtu dan nuppi vahkus sisdoalus. Diehtu das, ahte goas ja jus álgoálbmogiin leat deaivvadeamit. Diehtu das livččii divrras dán áššis.

11:00

Anne Nuorgam geahčastat: Anne Nuorgam ja Pentti Pieski leaba leamaš arktalaš guovlluid ovddasteaddji bissovaš forumas. Čuovvovaš čoahkkin 16.4. Dán jagi jahkásaščoahkkima fáddán leat eananvuoigatvuođat, bistevaš ovdáneapmi ja luondduresurssat. Vuosttas vahku áigge buot álgoálbmogat leat mielde. Nuppi vahkus giddejuvvon čoahkkimat. Leat plánemin, ahte álgoálbmogiiguin livčče maid giddejuvvon čoahkkimat. Oktan vejolašvuohtan leat ahte arktalaš álbmogat sáhtašedje čoahkkimastit ON bissovaš forumain.

10:56

Nuoraidráđi ovddasteaddji Ánte Veijola muitala nuoraidráđi doaimmain. Sis ii leat leamaš vel čoahkkin. Vuosttas čoahkkin lea 11.2. ja doppe nuoraidráđđi ortniiduvvá.

10:55

T-AJ: EMRIP galledeapmái lea plánejuvvon disdag-iđitbeaivái Sámi sivilaservodaga gullandilálašvuohta. EMRIP lea iešheanalaš orgána ja mearrida ieš iežas doaimmas ja áigedávvaliin. Hástalus leamaš go prográmma ii leat vel válmmaš. Livččiimet sávvan sin almmustahttit prográmma jođánepmosit.

10:53

Magreta Sara: Stivra beales háliidan vástidit, ahte lea stuorra lávki SD ahte sáhttit bálkáhit dieđiheaddji ja ságadolliid. Oainnán, ahte lea stuorra ovdaneapmi, ahte mis leat earáge olbmot, dego várreságadoallit geat leat bálkáhuvvon dán bargui.

10:51

KK jearrá, juobat SD diehtojuohki lea bálkáhuvvon?

10:51

Jan Saijets: Leago EMRIP mearridan goas sii galget deaivvadit sámeservošiid ja mo deaivvademiide sáhttá beassat mielde?

10:49

Tuomas Aslak Juuso álggahii ságajođiheaddji geahčastagas: Okta dakkár mearkkašahtti ášši lea, go EMRIP (The Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples) boahtá galledit Supmii. Virggálaš galledeapmi lea 10. -16.2. Sis bohtet oktiibuot 4 lahtu ja 2 čállingotti lahtu Geneves. Sii deivet SD, báikkálaš hálddašanorganáid, sámeservviid ja stáhtalaš iešguđetlágan doibmiid. Jáhkimis EMRIP galledeami oktavuođas bohtet neavvagat Supmii sullii guovtti mánu geažes.

10:47

TS-A vástida: Vuos go gieđahalaimet jagi 2018 bušeahta, mearrideimmet, ahte parlamentaralaš bargui biddjo eanet ruhta. Mis leat njeallje čoahkkima, guokte čoahkkima leat guovtti beaivásaččat. Geahčaimet, ahte geassemánu ja juovlamánus čoahkkimat livčče guovttibeaivásaččat go dien lea ollu áššit. Parlamentáralaš doibmii leat mearridan bidjat eanet ruđa juo ovdal.

10:45

Anne Nuorgam jearrá ovddit áššis, lasseruhtadeapmi olis. Lasihiiddetgo dii dievasčoahkkimiid meari? Mun doarjjun KK gáibádusa, ahte dievasčoahkkimiid mearri lasihuvvojit.

10:44

HP: Doaibmagoddi ruvkelága ođasmahttima geažil: Mielde SD lassin TEM, TUKES ja ELY. Geahččalit ovddidit, ahte gollerogganáššiid gieđahallan livčče njuovžilit. Mis boahtá vel olles doaibmagotti čoahkkin boahtte mánus.

10:43

HP: Lappi eanangotteođastusas oktasašorgáganas ráđđádallangottis leamaš čoahkkin. SD ii leat leamaš máŋgga jáhkái mielde. Orui ahte áššit ledje juo mearriduvvon, diet lea dakkár báiki gos galggašii bastit váikkuhit.

10:42

Heikki Paltto álggahii ságajođiheaddji geahčastagas: "Olu lea dáhpáhuvvan, muhto muitalan čoahkkimiin gos lean leamašan."

10:41

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi vástida AA jearaldahkii: Várreságadoalliid 50 % bálká manná SD bálkáortnega mielde ja dasa manná 61 000 euro dán jagi. Várreságadoallit eaba leat váldán oasi mearrádusa dahkamii.

10:39

TS-A vástida: Ášši leamaš ovdan bušeahtas, nu ahte mu mielas stivra ii leat mannan iežas mearridanválddis badjel. KK jearaldahkii: Okta proseanta guoská válgagažaldagaid. Eanangotteođastus lea stuorimus ođastus máŋggalogi jahkkái. Dasa dárbbašit buohkaid návccaid vai Lappi eanangotteođastusa lihkosmuvvá čađahit. Okta ollesáigásaš ságadoalli ii nagot váldit beali juohke áššái. Dárbbašit doarjaga hálddahussii. Hálddahushoavda čielggada AA jearran gažaldagaid.

10:37

AA: Dát várreságadoalliid bálkáheami olis galggašii hálddahushoavda buktit ovdan loguid. Leago stivrras leamašan várreságadoallit mearrideamen alccesit bálkkáid. Stivra lea mannan mearridanválddi badjel.

10:36

Kari Kyrö jearrá, man stuorra oassi sámedikki hálddahusas manná dan eastádeapmái, ahte buot sápmelaččat eai beasa SD válgalogaldallamii.

10:34

TS-A vástida, ahte politihkkalaš doibmii dárbbašuvvo veahkki. Áššis livččii mearriduvvon juo ovddit dievasčoahkkimis, jus livčče leamaš dieđus dalle dat ruhtadeapmi. Stivra lea áššis mearridan, ja SD hálddahus dárbbaša dien bokte doarjaga.

10:33

Anu Avaskari jearrá, ahte várreságadoalliide máksojuvvošii 50% bálká. Dát lea dakkár ášši, mii galggašii leat dievasčoahkkima ášši. AA háliida diehtit, manne ášši ii leat buktojuvvon dievasčoahkkimii ja maid ruđain bálká váldojuvvo.

10:30

TS-A: SD láhkaárvalusa nuppástuhttimis lea álggahuvvon ráđđádallamat. Bargu lea goit vel áibbas álggus.

10:29

Ođđajagimánu loahpas deaivvadedje Meahciráđđehusa oaive-ja guovlluhoavddain. Sii fitne Sámedikki guossis Anáris. Dat lei historjjálaš deaivvadeapmi, go alimushoavda ii leat ovdal fitnan SD guossis. Deaivvadeamis hállojuvvui sámekultureallima dárbbuin.

10:28

TS-A: SD lea maiddái deaivvadan Eanodaga gielddain ja ságastallan ee. sámegielat giellabeassedoaimmain. Heahtás lea ovttasbargguin álggahuvvon giellabeassedoaibma.

10:28

TS-A: SD lea fuolas mo sámegielat sode-bálvalusaide dárkkuhuvvon ruhta geavahuvvo boahtte áiggis. Saarikkoin lea maiddái nubbi deaivvadeapmi njukčamánus ja das boahtá leat sáhka sámegielat mielladearvvasvuođa bálvalusain.

10:26

TS-A: Sode ođastus olis SD lea deaivvadan minister Saarikko. SD lea fuolas, ahte mo sode-ođastusas váldet vuhtii sámegielat sode-bálvalusaid.

10:25

TS-A: Sámedikki siste galget ráđit ja lávdegottit gieđahallat soahpamuša ja SD mihttomearrin lea, ahte lávdegotti ja stivra gieđahallet ášši.

10:24

TS-A: Davviriikalaš sámesoahpamušas leat dakkár ođđasat, ahte parlamentaralaš lea bivdán joatkkaráđđádallamiid stáhtaiguin. Sii leat vástidan, ahte sáhttet joatkit ja hálidat lasi dieđuid das, makkár áššiin SD hálida joatkit ráđđádallamiid.

10:22

TS-A: Lappi guovllu eanagottelávva-ođasmahtin lea álgán. Leat gullat Lappi lihtus ahte proseassas váldojuvvošii geavahussii Akwe:kon meannudeapmi. Resurssat leat váilevaččat ja ášši olis SD leage bivdán sierra ministeriijaiguin ráđđádallamiid vai sierra ministeriijat mieđihivčče SD lasseruđa. Ministeriijat eai leat mieđihan ruhtademiid.

10:19

TS-A dadjá, ahte Giellagáldu INTERREG-fidnu nohká giđđat 2018, ja ahte dasa eai leat nagodan fidnet bissovaš ruhtadeami. Norggas leamaš dieđus, ahte Giellagáldu fidnui lea gávdnomis joatkkaruhtadeapmi. Ruoŧa bealde leat measta sihkkar, ahte ruhtadeapmi lea sihkkarastojuvvon. Vuoigatvuohtaministeriija hálddahusa vuolde livččii ruhta 280 000 euro geavaheamis, muhto dálá doaibmamálliin dárbbašuvvošii olu eanet ruhta, dadjá TS-A.

10:16

TSA: SPR čuovvovaš ságajođiheaddjibaji boahtá leat Ruoŧa bealde.

10:14

TS-A: TS-A dadjá, ahte juos ruovderaŧŧi boađášii nuortalaččaid ássanguvlui, de áššis galgá gullat maiddái nuortalaččaid.

10:13

TS-A: Jiekŋameararuovderáŧŧi fidnu olis lea SD ráđđádallan ođđajagimánus johtolatministeriijain.

10:11

Ságajođiheaddjit dollet oppalašgeahčastaga sámeáššiid ovdáneamis, mat leat dáhpáhuvvan Sámedikki čoahkkima 3/2017 maŋŋá. Tiina Sanila-Aikio muitala, ahte Sámediggi lea ožžon lobi jagis 2017 seston ruđaid geavahit jagis 2018. Daiguin ruđaiguin sáhttet bálkáhit dieđiheaddji. Dasa lassin SD lea sáhttán bálkáhi várreságadoalliid 50 % bargogaskavuhtii.

10:08

Neeta Jääskö ja Anne Nuorgam bođiiga čoahkkimii.

10:08

Áššelisttu gieđahallanortnet dohkkehuvvui:

5 § Ságajođiheaddjiid ja Sámedikki ovddastan lahtuid oppalašgeahčastat
6 § Sámedikki čoahkkingeavat
7 § Sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagis 2017
8 § Sámedikki bušeahttaevttohus jahkái 2019
9 § Duohtavuohta- ja soabadanproseassa
10 § Eará ovdan boahtti áššit
11 § Almmuhanáššit
12 § Čoahkkima loahpaheapmi.

10:07

Beavdegirjedárkkisteaddjin ja jienaidrehkenastin válljejuvvuiga Pentti Pieski ja Ulla -Maarit Magga.

10:05

Sámedikki dievasčoahkkin lea álgán. Báikki alde leat: Tiina Sanila-Aikio, Heikki Paltto, Tuomas Aslak Juuso, Anu Avaskari, Veikko Feodoroff, Kirsti Kustula, Kari Kyrö, Ulla-Maarit Magga, Pentti Pieski, Jan Saijets, Magreta Sara, Antti Sujala ja várrelahttu Pekka Pekkala. Nuoraidráđis lea mielde Ánte Veijola. Čoahkkin gávnnahuvvui lágalažžan ja mearridanválddálažžan.

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä