Sápmi |

Sámedikki ovddasteaddji oassálastán Lappi lihtu moattilogi čoahkkimis dušše moaddái – Magreta Sara: "Dohko ii gánnet searvat dušše namman"

Go Lappi lihtu stivrras leat gieđahallan stuorra olles eanangotti guoskevaš áššiid, lea sámedikki ovddasteaddji Magreta Sara vásihan, ahte sámiin ii leat doarvái buorre váikkuhanvejolašvuohta.

Sámedikki čoahkkin juovlamánus 2017
Sámediggi nammadii Magreta Sara Lappi lihtu stivrii ovddastit Sámedikki. Sara lea oassálastán jagiid 2016–2018 dollojuvvon guovttilogi čoahkkimis dušše guovtti čoahkkimii. Govva: Vesa Toppari / Yle

Lappi lihttu lea Lappi gielddaid ovddidanorganisašuvdna, mii dahká mearrádusaid Lappi eanangotti guoskevaš áššiin dego ovdamearkka dihte Lappi eanangottelávas. Dát lávva sisttisdoallá maiddái plánaid Jiekŋameara ruovdegeainnu ja dan báikki ektui.

Lappi lihtu stivrra bargun lea ovddidit Lappi lihtu ja Lappi gielddaid doaimmaid ja dohko válljejuvvojit juohke njealját jagi guovllu bellodatpolitihka mielde oktiibuot 15 áirasa. Dasa lassin stivrii nammaduvvo áššedovdilahttu Sámedikkis. Áššedovdilahtus lea oassálastin- ja hállanvuoigatvuohta stivrra čoahkkimiin.

Suoma Sámedikki nammadan ovddasteaddji lea Magreta Sara. Son lea oassálastán jagiid 2016–2018 dollojuvvon guovttilogi čoahkkimis dušše guovtti čoahkkimii. Vuosttas háve Sara searvvai čoahkkimii 20.3.2017 ja nuppi háve 21.9.2017.

Sara oaidná, ahte Sámedikki áirasis eai leat doarvái buorre váikkuhanvejolašvuođat Lappi lihtu čoahkkimiin. Vuosttas stivrra čoahkkimis Magreta Sarai bázii unohis dovdu, go ii sáhttán jienastit áššiin.

– Čoahkkimis mun serven jienasteapmái sode-áššis (sosiála- ja dearvvavuođaáššit). Maŋŋá jienasteami mun bessen gullat, ahte mus ii leat riekti jienastit. Juohke okta sáhttá smiehtat, makkár dovdu lea, jos leat olles áigge jurddašan, ahte don leat dásseárvosaš buohkaiguin ja de it leatge. Dat lei dieđusge hui váivi, muitala Sara.

“Ii leat dásseárvosaš báiki váikkuhit”

Magreta Sara muitala, ahte justa dán čoahkkima maŋŋá son buvttii ášši ovdan Sámedikki stivrras ja árvalii, leago dat báiki, gos Sámediggi sáhttá váikkuhit. Mátki čoahkkimii lea guhkki ja soaitá váldit moadde beaivvi. Sara muitala, ahte son lea jearran stivrralahtuin, ahte leago dat riekta, ahte son reise Lappi lihtu čoahkkimii dušše hállama dihte.

– Ožžon dalle rávvagiid stivrras, ahte ferte prioriseret. Jus ii dovdda váikkuhanvejolašvuođa, de ii leat dat Lappi lihtu stivrračoahkkin, man gánniha vuoruhit, čilge Sara.

Magreta Sara
Sámedikki stivrralahttu Magreta Sara oaidná Lappi lihtu stivrra čoahkkima oassálastima duššin. Govva: Sara Wesslin / Yle

Sámedikki áirasis ii leat vuoigatvuohta jienastit, iige guođđit sierraoaivila Lappi lihtu stivrra čoahkkimiin. Lappi lihtu stivrra beavdegirjjiide báhcá dušše merken Sámedikki áirasa oassálastimis. Danin Magreta Sara ii leat oaidnán dárbbu oassálastit čoahkkimiidda.

– Jus doppe beavdegirjjis čuožžu, ahte Sámedikki áirras lea leamaš Lappi lihtu čoahkkimis mielde ja doppe lea mearriduvvon dihto áššiin, de dasto go dat beavdegirjjit bohtet olggos, de bastá Lappi lihttu oaidnit, ahte Sámediggi lea leamašan mielde mearrideamen dán áššis. Boasttogovvahan das boahtá, čilge Sara.

Sara ii hálit addit dakkár gova, ahte Sámediggi livččii leamašan mielde dahkamin mearrádusaid, go duohtavuohta lea áibbas earálágan.

– Jos mun in mana dohko, nu dalle Sámediggi ii leat leamašan mielde mearrideamen. Mun lean válljen, ahte go doppe ii leat doarvái váikkuhanvejolašvuohta, de dohko ii gánnet searvat dušše namman ja addit sidjiide steampala, ahte sápmelaš lea leamaš mielde mearrádusaid dahkamin ja sámiid leat váldán vuhtii, deattuha Magreta Sara.

Stivrra ságadoalli Markus Lohi: "Áššelisttus eai leat dávjá sámiid guoskevaš áššit"

Guovddášbellodaga Lappi riikkabeaiáirras Markus Lohi lea doaibman Lappi lihtu stivrra ságadoallin guokte maŋimuš áigodaga.

Lohi dadjá, ahte su ságadoalliáigodaga áigge Sámedikki lahtut eai leat oassálastán aktiivvalaččat Lappi lihtu stivrra čoahkkimiidda. Su mielas lea váivi, go Sámedikki ovddasteaddji ii leat oaidnán Lappi lihtus ávkki sápmelaččaide.

– Mii sávvat Lappi lihtu stivrras, ahte Sámedikki ovddasteaddji beasašii oassálastit čoahkkimiidda. Ádden gal dan, ahte oalle dávjá min áššelisttus eai leat dákkár áššit, mat gusket njuolgga sámiid ruovttoguvlui dahje sápmelaččaide. Mátkkit leat guhkit ja ádden, ahte juohke čoahkkimii ii leat vejolašvuohta boahtit báikki ala, dadjá Lohi.

Lohi mielas buoremus vuohki váikkuhit eanangotti áššiide lea dat, ahte oassálastá čoahkkimiidda ja buktá iežas oaivila ovdan.

– Sámedikki ovddasteaddji rollan lea leat áššedovdin dákkár áššiin, mat erenomážit gusket sápmelaččaid ja sámeguovllu. Jienasteapmái son ii sáhte oassálastit, muhto su oaiviliid mii mielas guldalit dárkilit, dadjá Lohi.

– Dalle go áššelisttus leat áššit, maidda háliida váikkuhit, de gánneha oassálastit čoahkkimii. Jus várrelahttuge ii beasa, de gánniha váldit oktavuođa ságadoallái ja muitalit oaivila. Das lea mearkkašupmi ja mii váldit daid mielas vuhtii.

Markus Lohi
Lappi lihtu ságadoalli Markus Lohi mielas das lea mearkkašupmi, ahte sámedikki ovddasteaddji oassálastá stivrra čoahkkimiidda. Govva: Vesa Toppari / Yle

Markus Lohi dadjá, ahte Lappi lihtu stivrra ulbmilin lea dahkat vuosttažettiin mearrádusaid Lappi eanangotti buorrin. Danin jienasteamitge eai šatta nu olu.

– Hui hárve Lappi lihtu stivra jienasta. Min vuođđojurdda lea, ahte go mii čoahkkanit, de doppe lea dušše okta bellodat, ja dat lea Lappi bellodat. Nappo mii háliidit ovttas, bellodatrájáid rástá dahkat mearrádusaid Lappi eanangotti ovdii.

– Dalle go mii jienastit, de min váikkuhanváldi maiddái hedjona. Máddin gehččet, ahte eathan mii Lappi guovllus leat ovttamielalaččat ja danin mis lea olu deaddu hárduid alde dahkat ovttamielalaš mearrádusaid, muitala Lohi.

Markus Lohi maid namuha, ahte jus riikkabeaivvit dohkkehit sode-ođastusa, šaddet Supmii ođđa eanangottit. Dalle maid sámiid ovddastus eanangottepolitihkas sáhtášii leat nannosut.

– Ferte čielggadit dasto, ahte mo ovddidit sápmelaččaid ovddasteami eanangottiid politihkas, smiehtada Lohi.

Sanila-Aikio atná oassálastima dehálažžan

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oaidná, ahte Lappi lihtu stivrra áššelisttuin leat dán áigodagas leamašan oalle stuorra áššit, mat gusket sápmelaččaid. Sámedikki ovddasteddjis lea dehálaš rolla stivrra čoahkkimiin, son oaidná.

– Sámediggi lea oaidnán dehálaš áššin nammadit Lappi lihtu stivrii áirasa. Dán baji áigge doppe leat leamašan stuorra áššit, main lea stuorra mearkkašupmi midjiide, earret eará nu gohčoduvvon Lappi soahpamuš, mii lea eanangotti strategiija. Maiddái eanangottelávva guoská Ohcejoga, Anára ja Soađegili gielddaid. Doppe leat olu maiddái midjiide dehálaš áššit, muitala Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oaidná ovddidanmuni Lappi lihtu stivrra doaimmain. Govva: Sámediggi

Sanila-Aikio ii máhte árvvoštallat, makkár váikkuhanvejolašvuođat Lappi lihtu stivrras leat. Ieš lea goittotge vásihan, ahte su oaivilat leat váldojuvvon vuhtii eará eanangottedási mearrideamis.

– Mun lean ieš leamašan eanangotti hálddašeami válmmaštallan doaibmaorgánain ja doppe goit mun lean beassan váikkuhit, muitala Sanila-Aikio.

Njuolggadusaid galggašii rievdadit?

Magreta Sara oaidná, ahte Sámedikki áirasa rolla Lappi lihtu stivrras galggašii ovddidit. Sara mielas Sámedikki nammadan olmmoš galggašii leat ásseárvosaš eará lahtuid ektui.

– Mu mielas lea hui čielggas, ahte daid njuolggadusaid galggalii rievdadit. Sámedikki ovddasteaddji Lappi lihtu stivrras ii sáhte leat áššedovdiáirras, geas lea dušše hupmanvejolašvuohta. Galgá leat duođalaš váikkuhanvejolašvuohta, deattuha Sara.

Maiddái Sámedikki ságadoalli lea ovttaoaivilis Magreta Sarain: sápmelaččat galggašedje leat dásseárvvosaččat ja beassat jienastit áššiin.

– Vuolggasádji lea dat, ahte mii eat leat seamma dásis nappo seamma árvvosaččat, go geahččá daid eará lahtuid ektui. Dan livččii dehálaš rievdadit. Lean bajidan dán ášši ovdan eanangotti hálddašeami boahtteáiggi plánemis, dadjá Sanila-Aikio.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat