Sápmi |

Sámegiela professor: Váldogielat báidnet dálá davvisámegiela – Davvisámegiella sáhttá juohkásit riikkaid mielde

Davvisámegiela hállet Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Máŋga riikka ja riikkaid váldogielat dagahit hástalusaid davvisámegillii ja giela hálliide.

Jussi Ylikoski
Jussi Ylikoski lea Oulu universitehta sámegiela professor. Govva: Jussi Ylikoski / priváhtagovva

Oulu universitehta Giellagas-instituhta sámegiela professor Jussi Ylikoski árvala, ahte davvisámegiella boahtá nuppástuvvat boahtte áiggis. 

-– Sámegiella lea unnitlogus juohke sajis. Juohke sámegielat ferte máhttit unnimustá guokte giela ja leat hui unnán báikkit, gos sámegiella lea duođai eanetlogu giellan. Dat váikkuha,  dasa, ahte olbmot leat hárjánan earenomážit čállingiela geavahettiin dasa, ahte lea okta váldogiella ja čállet sámegillii, de dat báinnahallá váldogielaide, dadjá Ylikoski.

Giella rievdá olles áiggi

Oulu universitehta sámegiela professor Jussi Ylikoski hálai duorastaga Anáris Davvisámegiela gielladikšunsemináras, man lágidii Sámi Giellagáldu -prošeakta. Ylikoski sáhkavuorru gieđahalai sámegiela rievdama ja giellapolitihkalaš vuordámušaid.

Ylikoski buvttii sáhkavuorustis ovdan dan, ahte sámegiella rievdá olles áiggi. Giella rievdá olgguldas, siskkáldas ja muhtimin maiddái dovdameahttun sivaid geažil.

Dán áigge sámegiella rievdá goittotge eanaš eanetloguid dihte ja daid guvlui. Ylikoski mielde nu gohčoduvvon mainstreamsámegiella hállojuvvo Norggas, gos eai ádde suomagiela eaige fargga suomagiela lágan sámegielage.

– Olbmot gal gulahallet  hálešteamis, eai leat nu stuorra hástalusat várra boahtimin álggus, muhto čállingiella gal lea das vel hástalus. Olbmuin leat hástalusat áddet dan sámegiela, mii lea nuppe bealde rájá hállojuvvon, namuha Ylikoski.

Giellagáhttemis hállan máŋgalogi jagi

Davvisámegiela juohkáseapmi sierraláganin iešguđet davviriikkas ii leat miige ođđa fuopmášupmi. Juo dan rájes go davvisámegiela oktasaš čállinvuohki  váldui atnui 1980-logus leat hállan dán áššis ja giellagáhttemis. 

Giellagáhttemiin leat geahččalan eastadit juohkáseami. Ylikoski mielde giellagáhtten ii eastte dan, ahte gielat šaddet iešguđetláganin guđege riikkas, muhto ájiha dan. 

Gielladutki mielas lea miellagiddevaš geahčadit moattelogi jagi geahčái. Sámegiella boahtá nuppástuvvat, muhto man jođánit ja makkárin, de dan ii leat buorre diehtit.  

– Moatte buolvva geahčen, mii lea dalle sámegiela dilli? Dat dálá mánát, geat leat dál oahppamin sámegiela, dasto boarrásamos, buorit giela čállit ja hállit. Das mun balan, ahte dat šaddá leat hui iešguđetlágan dat sámegielat iešguđet guovlluin.

Ylikoski buktá ovdan sámegiela boahtte áiggi ovdamearkka dihte skuvlamáilmmis.

– Fertejit čállojuvvot measta dego guovtti gillii skuvlagirjjit, dahje golmma gillii: Ruoŧa davvisámegillii, Norgga davvisámegillii ja Suoma davvisámegillii.

Divvonjuvvon 1.12.2017 dii 8:52. Beaivi divvojuvvon. Teavsttas lei ovdal, ahte Jussi Ylikoski hálai semináras gaskavahku, duođalaččat beaivi lei duorastaga.

Lasihuvvon 1.12.2017 dii 11:52 diehtu, ahte seminára lágideaddji lei Sámi Giellagáldu -prošeakta.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä