Sápmi

Sámegielagat hárvvibut fárrejit eret sámeguovllu gielddain go suomagielagat – Avvillaš Anne Olli mearridii maid máhccat Sápmái

Anne Olli
Anne Olli muitala, ahte leamaš hirbmat váttis gávdnat ássanvistti. Su guoibmige lea fárremin davás dán jagi áigge. Govva: Sara Wesslin / Yle

Statistihkaid mielde Anáris, Eanodagas ja Ohcejogas olbmot eai hálit seammaláhkai fárret eret ruovttuguovllus go eará guovlluin Suomas. Sámegiella lea okta sivva, manin Avvilis bajásšaddan Anne Olli háliida fárret ruovttoluotta davás.

Avvilis bajásšaddan Anne Olli fárrii jagis 2012 Oului. Dál son lea mearridan fárret ruovttoluotta ruovttugillái. Olli lea jo ožžon bargguge Anáris.

– Gal dat luondu dieđusge lea okta stuorra ášši. Vaikko galhan doppe Oulusge luondu lea, muhto dat lea nu earálágan go dáppe. Dáppe dat luondu lea lahka ja oahpis.

Olli lea goittotge duđavaš, ahte lea fitnan Sámi olggobealde ássamin, muhto sutnje leamaš oalle guhká jo čielggas, ahte máhccá davás muhtun muttus eallima. Okta sivva fárremii lea sámegiella.

– Oainnán, ahte lea hui dehálaš bargat sámegielat oahpaheaddjin, ja dieđusge eará bargguid maid. Mun gal millosit barggan earáge prošeavttain, mus leat dálge vihtta sierra prošeavtta maiguin barggan, bohkosa Olli.

Fárrema ilu lea goittotge hehtten ássanvistti gávdnan. Dat ii leat álki unna gilážis.

– Lean mun dál dakkár gaskaboddosaš vistti gávdnan, ahte sáhtán das goit dán geasi áigge orrut. Ain lean ráiddus, ahte oaččošin dakkár ráidodállovistti ja beasašin dohkoges fárret. Dat, mat gávdnojit, de dat leat oalle stuorra visttit ja divrasabbot maiddái, muitala Olli.

Guldal Anne Olli jearahallama dás. Jietna: Sara Wesslin / Yle

Statistihkaid mielde sápmelaččat hálidit báhcit iežaset ruovttuguvlui

Statistihkaid mielde sámegielagat hárvvibut fárrejit eret sámeguovllu gielddain go suomagielagat, muitala Rasmus Aro guovloovddideami konsultadoaimmahagas.

– Anáris, Eanodagas ja Ohcejogas olbmot eai hálit seammaláhkai fárret eret ruovttuguovllus go eará guovlluin Suomas. Dát lea hui erenomáš ášši, dadjá Aro.

Stuorámus sivat goit eretfárremii leat skuvlen, bargodilli ja maiddái ruovttuguovllu eará áššit, joatká Aro.

– Davvin leat uhcit vejolašvuođat gazzat oahpu ja danin máŋgasat gártet fárret skuvllaid maŋis. Lappis fárrejit erenomážit Roavvenjárgii ja Oului, muhto maiddái oaivegávpotguvlui ja Tamperei.

Rasmus Aro
Guovloovddideami konsultadoaimmahat MDI:s leat čielggadan sivaid manin olbmot fárrejit eret Lappi gielddain, muitala spesialista Rasmus Aro. Govva: Anssi Kumpula / MDI

Guldal Rasmus Aro jearahallama suomagillii dás. Jietna: Sara Wesslin / Yle

Sámedikki gielladorvočálli: Sámiin nana gullevašvuohta ruovttuguvlui

Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio árvala sivvan sápmelaččaid báhcimii ruovttugielddaide dan, ahte sámegielat olbmuide gávdnojit barggut vehá mange suorggis, ja ahte sápmelaččat dovdet nana gullevašvuođa ruovttuguvlui ja Sápmái.

– Sápmelaččain láve árbevirolaččat leat oalle nana dakkár gullevašvuođa dovdu muhtun báikái mii soaitá maid čatnat sámiid iežaset árbevirolaš guovlluide dahje Sápmái eanet go eará olbmuid.

Sápmelaččain nuppe dáfus soaitá leat stuorra hállu bargat sámegillii ja sámeáššiid ovdii ja danin hálidit orrut Sámis, árvala Aikio.

– De hálidit maiddái dorvvastit ja sihkkarastit alcces ja iežas bearrašiidda, mánáide ovdamearkka dihte, sámegielat bálvalusaid, dadjá Aikio.

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio jáhkká, ahte sámit leat hárjánan bargat máŋggalágan bargguid ja bođubargguin ovttastahttit sisaboađuid vai birgejit Sámis. Govva: Sara Wesslin / Yle

Guldal Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio kommeantta dás. Jietna: Yle Areena

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas. Dán áššis sáhtát geahččat lasi maid maŋŋebárgga Yle Ođđasat -sáddagis.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä