Sápmi |

Sámegielaid bustávat geavahuvvojit oalle unnán neahttačujuhusain – dán áigge daid livččii goittotge vejolaš geavahit

Suomas leat dušše ovcci fi-neahttačujuhusa, main leat sámegielain geavahuvvon mearkkat.

Saamelaiskäräjien järjestelmäasiantuntija Pasi Aikio.
Sámediggi áigu geavahišgoahtit máŋggagielat čujuhusaid neahttasiidduinis. Govva: Sara Wesslin / Yle

Suomas leat juo oalle guhká beassán geavahit maiddái sámegielat bustávaid neahttačujuhusain nappo .fi -dovddaldaga. Goittotge oalle hárvet neahttasiidduid bajásdoallit, organisašuvnnat ja fitnodagat válljejit čujuhusa, mas leat nu gohčoduvvon spesiálamearkkat geavahusas.

Sámedikki vuogádatáššedovdi Pasi Aikio geahččala Nammaarkiivva neahttasiidduid. Sii leat čállán golmma sámegillii iežaset neahttačujuhusa. Siidu rahpasa, vaikko doppe leat anárašgielas geavahuvvon á-bustáva.

Suoma Sámedikki siiddut doibmet dál dušše ovttain neahttačujuhusain, samediggi.fi. Dál Aikio lea guorahallan, ahte boahtteáiggis sii sáhtašedje várret ja geavahišgoahtit sierra gielain neahttačujuhusa.

– Mis lea dál dušše dát okta čujuhus, muhto siiddut doibmet sierra giellaveršuvnnain, nu sámegielain go eaŋgalašgielain maid. Dálhan livččii dasa goit vejolašvuohta, smiehtada Aikio.

Sámediggi.fi vai samediggi.fi?

Go háliida rahpat iežas neahttasiiddu, ferte dasa ohcat čujuhusa Suoma johtolat- ja diehtojuohkineiseválddis Traficomis. Traficom spesiálaáššedovdi Sami Salmensuo muitala, ahte Suomas lea leamašan vejolaš geavahit buot bustávaid, dego ovdamearkka dihte ä, ö, å, ŋ, á, ž ja č, juo logi jagi áigge.

Ieš geavaheaddjit eai leat goit diehtán áššis nu viidát.

– Suomas leat dál sullii ovcci neahttasiiddu, maid .fi-dovddaldagas leat geavahan nu gohčoduvvon sámebustávaid, muitala Salmensuo.

Verkkosivu
Go vállje neahttasiiddu čujuhusa, lea dain vejolaš geavahit spesiálabustávaid. Govva: Sara Wesslin / Yle

Neahttamáilmmis goit leat juo hárjánan dasa, ahte siidduin erenomáš bustávaid geavaheapmi ii vealttekeahttá doaimma ollenge riikkaidgaskasaččat.

– Dat riikkaidgaskasašvuohta váikkuha hui olu. Go geahččet eaŋgalašgielat máilmmi, eai boallobevddiin leat ollenge Suomas geavahuvvon ä-bustávat dahje makkárge spesiála bustávat. Neahttačujuhusat fal registrerejuvvojit máŋggain siidduin bálddalagaid vai seamma siidu gávdno nuppi gillii maid.

Dán seamma leat maiddái Sámedikkis guorahallan. Vaikko olbmot eai leat hárjánan vel dasa, áigu Sámediggi váldit lávkki ovddosguvlui ja geavahišgoahtit earágielat čujuhusaid maid.

– Jáhkán, ahte dat váldá vehá áiggi, ovdal go olbmot ohppet geavahit ja ahte iežas giela sáhttá geavahit dákkár oktavuođain maiddái. Máŋgii mii válljet suomagiela sámegiela sajis vai livččii álkit čállit. Árvalan, ahte dat váldá vehá áiggi, dadjá Pasi Aikio.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä