Sápmi |

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnui Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmi – prošeaktahoavda: "Viimmat olbmot áddejit, man dehálaš lea oahppat eatnigiela"

Bálkkašupmi mieđihuvvo dásseárvosaš ja ovttaveardásaš oahppanvejolašvuođaid ovddideamis.

Hanna Helander
Prošeaktahoavda Hanna Helander illuda bálkkašumis ja das, ahte dan bokte diehtu doaimmas joksá eanet olbmuid. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu lea vuoitán Oahpahusráđđehusa jagi 2020 Cygnaeus-bálkkašumi.

Cygnaeus-bálkkašupmi mieđihuvvo olbmui, fidnui dahje servošii, mii lea ovddidan dásseárvosaš ja ovttaveardásaš oahppanvejolašvuođaid Suomas. Finalisttat ledje oktiibuot guhtta. Bálkkašupmi ođasmahttojuvvui diibmá ja dat oaččui dáid ođđa kritearaid, main dásseárvu lea váldorollas.

Bálkkašumi vuostáiválddii neahttadilálašvuođas prošeaktahoavda Hanna Helander. Prošeavtta koordináhtorin lea álggu rájes doaibmán Arla Magga ja Sámedikki oasil doaimmas bargá skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Helander sávvá, ahte doaimmas šattašii bistevaš.

– Dát bálkkašupmi muitala midjiide, ahte mii leat bargan buori barggu. Doaivvu mielde politihkkárat áddejit dál, ahte lea hui dehálaš, ahte lea dákkár gáiddusoahpahusa vejolašvuohta, lohká Helander.

"Viimmat olbmot áddejit, man dehálaš lea oahppat eatnigiela"

Gáiddusoahpahusfidnu lea lágidan čavčča 2018 rájes anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela oahpahusa sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobeallái. Nuba gáiddusoahpahusfidnu dahká vejolažžan sámegielaid stuđerema vuođđooahpahusas olles Suomas.

Prošeaktahoavda Hanna Helander jáhkkáge, ahte bálkkašumiin diehtu sin doaimmas ja vejolašvuođas stuđeret sámegiela joksá váhnemiid. Son maiddái sávvá, ahte skuvllaid rektorat fuomášivčče oahppiid rievtti sámegiela stuđeremii.

– Doaivvu mielde dat veahkehivččii min nu, ahte rektorat máddin dieđášedje, ahte oahppiin lea riekti sámeoahpahussii, Helander muitala.

Helandera mielde stuorra oassi sin barggus lea muitalit skuvllaid rektoriidda, ahte gažaldat lea giellaealáskahttimis ja sámegiela lea riekti stuđeret, vaikko dat ii livčče eatnigiella.

– Viimmat olbmot áddejit, man dehálaš dat lea oahppat iežas eatnigiela dahje soga giela. Lea gal hui buorre dovdu, Helander illuda bálkkašumis.

90 oahppi 67 skuvllas miehtá Suoma

Gáiddusoahpahusfidnu jođiha Ohcejoga gielda ja dan koordinere Sámediggi. Doaimmas lea oahpahus- ja kulturministeriija ruhtadeapmi. Doaimma ulbmilin lea oahpahusa lassin ovddidit sámegielaid gáiddusoahpahusa pedagogalaš ja teknihkalaš čovdosiid.

Arla Magga työskentelee muun muassa kielenkääntäjänä ja tulkkina.
Arla Magga lea doaibman gáiddusoahpahusfidnu koordináhtorin álggu rájes. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámedikki dieđáhusas muitalit, ahte ohppiidlohku lea lassánan jahkásaččat mottiinlogiin. Dál oahppit ja studeanttat leat oktiibuot sullii 90 oktiibuot 67 skuvllas miehtá Suoma.

Prošeavtta oahpaheaddjin barget dál Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff.

Bálkkašupmin gudnemedálja

Cygnaeus-bálkkašupmi lea mieđihuvvon jagi 1981 rájes. Skuvlaráđđehus vuođđudii bálkkašumi gudnejahttit Suoma oahppogeatnegasvuođa áhči Uno Cygnaeusa muittu.

Bálkkašupmi lea gudnemáinnašupmi, masa gullá medálja. Bálkkašumi oažžu válljiiga dán jagi prošeaktaáššedovdi Michaela Moua vuoigatvuođaministeriijas ja professor Markku Jahnukainen Helssega universitehtas. Bálkkašumi geigii Oahpahusráđđehusa hoavda Olli-Pekka Heinonen.

Skuvlaráđđehus heaittihuvvui jagi 1991, muhto dan sadjái vuođđuduvvon Oahpahusráđđehus lea joatkán bálkkašumi juohkima.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä