Sápmi |

Sámegielat bargiin lea stuorra vátnivuohta Sámis – Ohcejoga gielda geahččala hohkahit dovdomassii stuorát giellalasiiguin

Earenomážit oahpahus-, mánáidgárde- ja eará sosiálasuorggi bargguide váilot sámegielat bargit buot sámi guovllu gielddain.

Elle-Mari Aikio-Jumisko opiskelee saamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa
Elle-Mari Jumisko-Aikio dievasmahttá iežas sámegiela dáiddu Sámi oahpahusguovddáža joatkkagurssas. Son dárbbaša sámegiela barggustis. Govva: Ritva Torikka / Yle

Sámeguovllu gielddat váillahit olles áigge sámegielat bargiid. Ohcejohka lea áidna gielda, gos sápmelaččat leat eanetlogus, muhto doppege lea váttis gávdnat sámegielat bargiid, ovdamearkka dihtii oahpaheaddjiid.

Ohcejoga gielddastivra leage vuolgán dál aktiivvalaččat ovddidit sámegielat bargiid hohkaheami gildii. Gielddastivra mearridii dá gieskat bajidit sámegiela giellalasi nu, ahte njálmmálaš gielladáiddus máksojuvvo 100 euro ja njálmmálaš ja čálalaš dáiddus 150 euro mánotbajis, jos bargi dárbbaša ja geavaha sámegiela barggustis. Gielladáiddus lea ovdal máksojuvvon 12–15 euro.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio lea hui duđavaš gielddastivrra mearrádussii.

– Mis gielddaráđđehus ja -stivra dahke fiinna mearrádusa das, ahte Ohcejoga gielddas mearridedje máksigoahtit sámegiela giellalasi, mii lea dovdomassii stuorát go eará sajis.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio lea duđavaš gielddastivrra mearrádussii bajidit sámegiela giellalasi. Govva: Yle Sápmi

Maid eará sámi guovllu gielddain Ohcejoga lassin muitalit, ahte sámegielat bargiid lea váttis gávdnat. Oahpaheaddjit váilot ja beaiveruovttuide dárbbašit oppa áigge sámegielat bargiid.

Sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi olbmot váilot juohke sajis Suomas, lohká Tieva-Niittyvuopio.

– Ja dallehan mii gilvalit earenomážit ámmátolbmuin eará gielddaiguin. Ja go mis lea vuosttažettiin sávaldat ja hállu bálkáhit sámegiela hálliid. Gal lea váttis rekryteret olbmuid deike, muhto álo mii leat fidnen bargiid.

Davvisámegiela joatkkagurssa oahppiin hállu maid bargat sámegielain

Elle-Mari Aikio-Jumisko, Saija Marjomaa ja Eveliina Järvinen leat lohkamin davvisámegiela Sámi oahpahusguovddážis, mii bistá jagi. Sii leat hálidan oahppat sámegiela danin, go dat lea sidjiide persovnnalaččat dehálaš giella. Bargosaji oažžun ja bálkká lasit eai leat nu olu váikkuhan.

Elle Marja Jumisko-Aikio orru Avvilis ja bargá Anára gielddas bátnedivššárin. Son lea bearašolmmoš. Son lea hálidan oahppat sámegiela danin, ahte dat lea su soga ja bearraša giella ja dehálaš sutnje. Muhto son dárbbaša maiddái barggustis. Su bargoaddi leage fállan sutnje vejolašvuođa oassálastit sámegiela joatkkagursii bálkkáin ja son lea čatnasan bargat ain jo vihtta jagi Anára gielddas.

– Mun dárbbašan dan giela barggus ja ruovttus. Mus leat mánát, geat hállet sámegiela.

Elle-Mari Aikio-Jumisko opiskelee saamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa
Jos son ii livččii fásta barggus Anára gielddas, de Ohcejoga giellalassi sáhtášii geasuhit, lohká Ohcejogas vuolgán Elle-Mari Aikio-Jumisko. Govva: Ritva Torikka / Yle

Jumisko-Aikio lohká, ahte bálkká lassi ii leat sivva, manin son lea hálidan oahppat sámegiela. Muhto jos sus ii livččii fásta bargu, de giellalassi ja dan sturrodat sáhtášii váikkuhit su válljemiidda.

– Na dallehan gal dieđusge váikkuhivččii, jos Ohcejohka máksá 100 dahje 150 euro giellalasi.

Saija Marjomaa lea roavenjárgalaš nuorra nisu. Sámegiella lea su eatni beali soga giella ja son lea hálidan oahppat sámegiela, go son atná dan alcces dehálažžan.

– Dat lea mu soga giella maiddái ja mus leamašan ulbmil oahppat dan giela oppa iežan eallinagi. Dál mus lea áigi.

Son ii leat vel jurddašan bargguid nu olu.

Saija Marjomaa opiskelee saamea Inarissa
Saija Marjomaa ii loga iežas jurddašan vel bargguid dađi eanet. Son hálida dahkat dan, mii orru vuogas. Sámegiela oahppan lea sutnje dehálaš. Govva: Ritva Torikka / Yle

– In mun leat vel smiehttan nu guhkás, son lohká.

Saija Marjomaa lea Gilbbesjávrris barggus ja doppe son dárbbaša sámegiela, muhto son lohká iežas leat nu nuorra vel, ahte ii dieđe, maid son boahtá eallimis dahkat. Ruhta ii váikkut su válljemiidda.

– Mun dagan maid mun hálidan ja maid mun liikon dahkat. Mun hálidan oahppat sámegiela, go dat lea dehálaš munnje. In leat smiehttan bargguid birra.

Eveliina Järvinen lea eret Ohcejogas. Son maiddái lea hálidan lohkat sámegiela, go dat lea su soga giella.

– Mun gal liikon hui ollu sámegillii, lohká son.

Eveliina Järvinen opiskelee saamea Inarissa
Eveliina Järvinen hálida boahtteáiggis bargat dakkár barggu, mas sáhttá geavahit sámegiela. Govva: Ritva Torikka / Yle

Son hálida bargat dakkár báikkis, gos son sáhttá geavahit sámegiela. Dat, oažžugo son giellalasi vai ii, ii leat nu dehálaš.

– Dieđusgehan dat vehá váikkuha, muhto jos mun hálidan, ja hálidanhan mun dieđusge, bargat sámegillii, de dat váikkuha vehá, muhto ii nu hirbmat olu.

Ieš sámegiela geavaheapmi lea sutnje dehálut go ruđalaš boahtu.

– Sámegiella lea dáppe nu dehálaš giella, ahte mun hálidan dan dihtii bargat sámegillii, lohká Eveliina Järvinen.

Sierra skuvlejumiiguin eambbo sámegielat bargit

Suoma beale Sámis leat bargagoahtan dan ovdii, ahte sámegielat bargit livčče boahttevuođas eanet.

Moadde jagi dassái Anáris álggii sámegielat mánáidgárdeoahpaheaddjiskuvlejupmi, masa oahppi sáhtii oassálastit iežas barggu olis. Dán giđa leatge válmmaštuvvamin nuppelohkái sámegielat mánáidgárdeoahpaheaddji. Máŋgasat sis leat jo barggus sámegielat beaiveruovttuin ja giellabesiin.

Oulu universitehta Giellagas-instituhtta ja pedagogihká lágádusa Ketterä-prošeaktages lea ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddážiin, Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagain ja sámi guovllu gielddaiguin álggaheamen ođđa sámegiela ávnnasoahpaheaddjiskuvlema. Oahpu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Pohjoissaamen jatkokurssi SOGSAKK 2018-19
Sámi Oahpahusguovddáža davvisámegiela oahpaheaddji Outi Länsman oahpaha adjektiivvaid sojaheami joatkkagurssa oahppiide. Govva: Ritva Torikka / Yle

Ketterä-prošeavttain hálidit skuvlet 20 davvisámegiela ja -gielat, ja logi anáraš- ja nuortalašgiela ja -gielat oahpaheaddji. Oahput ordnejuvvojit neahta bokte ja lagaš oahpahussan Anáris. Oahppit válmmaštuvvet jagi 2021 loahpas.

Ohcan dán skuvlemii lea aiddo dál jođus. Dál lesat ohcanláhkai davvisáme- ja anárašgiela giellaoahput.

Divvojuvvon 1.2.2019 diibmu 16.59: Elle-Mari Aikio-Jumisko, Saija Marjomaa ja Eveliina Järvinen leat lohkamin davvisámegiela Sámi oahpahusguovddáža gurssas, mii bistá jagi. Sii eai leat joatkkagurssas nugo lei álggos muitaluvvon.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä