Sápmi |

Sámegielddain háliidit lasihit dárogiela oahpahusa – "Mánát oidnet dárogiela ávkkálabbon go ruoŧagiela"

Dárogiela oahpahusa hehtte dat, ahte Suomas eai gávdno gelbbolaš oahpaheaddjit. Dasa lassin oahppomateriálat váilot oalát.

Video: dárogiella norjan kieli
Video

Sámi gielddat Anár, Eanodat ja Ohcejohka livčče beroštuvvan oahpahit dárogiela eanet skuvllain. Skuvladoaimma bealde atnet dárogielmáhtu dehálažžan, leathan buot dat gielddat ránnjagielddat Norggain. Dálá dilis dárogiella ii goit gávdno Suoma skuvllaid oahppoplánain ja vuođđoskuvllain dan sáhttá lohkat dušše válljenávnnasin.

Eanodaga váldostivrra áirras Elina Rousu-Karlsena oaivvilda, ahte rádjegielddaid ássiin leat olu čanastagat Norgii ja danne dárogiela oahppan jo vuođđoskuvllas livččii dehálaš.

– Eanodagas lea eanet ovttasbargu Norggain go Ruoŧain. Go jurddaša guhkkelii, de eanodatlaš nuorain leat sihkkarit buorit vejolašvuođat oažžut barggu Norggas boahtteáiggis. Lea suddu, go dárogiella ii oahpahuvvo gielddas eanet, dadjá Elina Rousu-Karlsen.

Elina Rousu
Eanodaga váldostivrra áirras Elina Rousu-Karlsen. Govva: Yle vaalikone

“Dárogiella ruoŧagiela sadjái”

Gilbbesjávrelaš Elina Rousu-Karlsen lea gávpeeaiggát ja geavaha barggustis dárogiela beaivválaččat. Su mielas dárogiella berrešii oažžut albma saji oahppoplánas ja son leage ovddidan ášši Eanodaga gieldda váldostivrii. Rousu-Karlsen livččii gearggus mannat nu guhkás, ahte Suoma skuvllain bákkolaš ruoŧagiela sadjái boađášii dárogiella Eanodaga gielddas.

– Dat livččii earenomáš vejolašvuohta Eanodaga gildii leat ovttalágan pilohttagielda ja ovddidit dán ášši. Oahppi sáhtášii de ieš válljet, lohkágo ruoŧagiela vai dárogiela. Dat livččii hástalus maiddái min logahahkii, ahte muhtin beaivve sáhtášii čađahit studeantaiskosa maiddái dárogielas, dadjá Elina Rousu-Karlsen.

Koululainen ruotsinkielisen kielivihkon äärellä.
Govva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Badjel 100 oahppi lohket dárogiela golmma davimus gielddas

Dárogiella oahpahuvvo dálá dilis Anáris ja Eanodagas dušše buđaldatrieggáin vuolledási ahkásaččaide. Eanodagas lea vejolaš lohkat dárogiela maiddái válljenávnnasin.

Avvila vuolledásis dárogielat buđaldatrieggás leat mielde 56 oahppi. Eanodaga gielddas eai leat dárkilis logut oažžumis. Ohcejogas measta juohke áidna oahppi lohká dárogiela. Oktiibuot 61 oahppis lea dárogiella válljenávnnasin.

Ohcejoga čuvgehusdoaimmajođiheaddji ja rektor Laura Arola muitala, ahte Ohcejoga gielddas dárogiela oahpahusa leat ollašuhttán iežas báikkálaš oahppoplánain. Nuba doppe leage vejolaš lohkat dárogiela jo vuosttaš luohká rájes.

– Vaikko dárogiela oahppoplána ii dakkáražžan gávdno riikka dásis, de doppehan gávdnojit goittotge dat vierisgielaid oahppoulbmilat, maid sáhttá geavahit vuođđun. Dain lea govviduvvon dat A2-giella dássi ja čilgejuvvon, maid galgá oahppat mange luohká dásis. Dien vuođul mii leat de dahkan min iežamet dárogiela oahppoplánaid, muitala Laura Arola.

Laura Arola lea čuvgehushoavda ja rektor Ohcejoga gielddas.
Ohcejoga čuvgehusdoaimmajođiheaddji ja rektor Laura Arola. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ruoŧagielmáhttu gáibiduvvo virggiide

Suoma skuvllain mánát lohkagohtet riikka nuppi virggálaš giela, ruoŧagiela 6-luohká rájes vuolledásis. Davimus rádjegielddain máŋgasat oaivvildit goit, ahte dárogielmáhttu livčče árgabeaivvi ja barggu oažžumage dihtii dehálut go ruoŧagielmáhttu.

Ohcejoga čuvgehusdoaimmajođiheaddji ja rektor Laura Arola oaidná, ahte Ohcejoga gieldda skuvlalaččain lea stuorát mokta lohkat dárogiela go ruoŧagiela. Arola goittotge deattuha, ahte dárogiella ii sáhte boahtit ruoŧagiela sadjái jo dange dihtii, ahte Suomas dávjá gáibiduvvo barggu ohcamis duođaštus ruoŧagielmáhtus.

– Nu guhkágo Suomas gáibiduvvo dat ruoŧagiela máhttu joatkkaoahpuin ja virggiin, de dieđusge háliidit fállat dan oahpu. Muhto gal dárogiela galggašii eanet oahpahit Davvi-Suomas, go Norga lea viehka dehálaš bargobáiki ja olbmot johtet doppe barggus, oaivvilda Laura Arola.

Gelbbolaš oahpaheaddjit unnán – oahppomateriálat váilot oalát

Anára gieldda skuvllat barget olu Unjárgga ja Mátta-Várjjaga skuvllaiguin. Anára čuvgehusdoaimmajođiheaddji Ilkka Korhonen muitala, ahte dárogiella gal geasuha jo dange dihtii.

Dárogiela oahpahusa goit hehtte dat, ahte Suomas eai gávdno gelbbolaš oahpaheaddjit. Dasa lassin oahppomateriálat váilot oalát.

– Stuorámus váttisvuohta lea dat, ahte Suoma universitehtain ii leat vejolaš oažžut dárogiela oahpaheaddji gelbbolašvuođa. Nubbi lea dat, ahte dárogiella ii gávdno riikka oahppaplánas.

Anára čuvgehusdoaimmajođiheaddji Ilkka Korhonen livččii gearggus oahpahišgoahtit dárogiela ruoŧagiela sajis Anára gielddas.

– Midjiide das ii livčče stuorra mearkkašupmi oahpahuvvogo dáppe dárogiella vai ruoŧagiella. Riikkadásis dat lea goit giellapolitihkalaš gažaldat, mas eiseválddit háliidit doallat gitta. Milloseabbot mánát logaše dárogiela dan sadjái go ruoŧagiela, go oidnet das ávkki alcces, oaivvilda Korhonen.

Inarin kunnan sivistystoimen johtaja Ilkka Korhonen
Anára čuvgehusdoaimmajođiheaddji Ilkka Korhonen. Govva: Vesa Toppari / Yle

Giellaiskkadeapmi ii lihkostuvvan

Oahpahusministeriija galggai álggahit dán čavčča giellaiskkadeami, mas bákkolaš ruoŧagiela sadjái livččii sáhttán válljet muhtin eará giela. Jurddan lei, ahte iskkadeapmái livčče váldán mielde 2 200 oahppi, muhto iskkadeapmi ii lihkostuvvange. Skuvllat ovtta nuppi maŋŋá geassádedje iskkadeamis.

– Oahpahusministeriija gal mieđihii viđa skuvlii lobiid giellaiskkadeapmái, muhto skuvllat eai háliidange ollašuhttit iskkadeami, muitala hálddahusráđđi Janne Öberg Oahpahusministeriijas.

Eanodaga váldostivrra áirras Elina Rousu-Karlsen livččii áinnas háliidan oaidnit Eanodaga gieldda skuvllaid searvamin dán iskkadeapmái. Rousu-Karlsen ii áiggo goit vuollánit, muhto áigu ain áŋgiruššat dárogiela oahpahusa bealis Eanodagas.

– Sáhtášeimmet sierra prošeavtta bokte geahččalit ráhkadit oahppomateriála dárogiela oahpahussii. Ahte ráhkadit juo álggu rájes oahppogirjjiid buot luohkkádásiide, dadjá Elina Rousu-Karlsen.

Divvojuvvon 12.9.2018 dbm. 10.20: Giellaiskkadeapmi ii álgán dán čavčča, váikko teavsttas nu muitaluvvuige.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä