Sápmi

Sámegielddain manná ruđalaččat bures – ovddeš kriisagielda oaččui ráiddu njuolgat

Utsjokisuun koulun rakennukset.
Ohcejotnjálbmái leat huksemin ođđa skuvlla Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámegielddat šaddet goit doallat garrasit lávžžiin gitta, vai ožžot ruhtadoallu bissut dássedeattus.

Sámegielddain Anáris, Ohcejogas ja Eanodagas manná ruđalaččat bures. Jagi 2018 ruhtadoalloloahpaheamis dát gielddat ledje bisson bušeahtas ja beassán maiddái vuoittu beallái. Sámegielddain dušše Soađegilis lei vuolláibáza.

Ohcejohka lei guhká kriisagielda, man stáhta jo áittii váldit háldosis, muhto nu fal diimmá ruhtadoalloloahpaheamis Ohcejoga burssas gávdnui 720 000 badjelbáza. Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio mielde máŋggat áššit leat váikkuhan dasa, ahte gielda basttii jorgalit fatnasa fas fávlái.

– Gielddas lea unnán bargguhisvuohta, buorre vearrosisaboađut ja maiddái rádjegávpi, logahallá Tieva-Niittyvuopio.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Govva: Yle Sápmi

Gielddas leatge dál stuorra investeremat jođus. Sihke Ohcejohnjálbmái ja Gáregasnjárgii leat huksemin ođđa skuvllaid logiin miljovnnain. Ođđa hoteallat ceagganit ja rádjegávpi jorrá vaikko kruvnnu gursa euro ektui ii leatge dál nu buorre. Maiddái dálveturismma lea lassánan.

Ohcejoga gieldda ruđain 60 proseantta bohtet stáhtas ja loahpat vearuiguin. Boahttevuođasge gieldda fatnasa ii goit heive beare garrasit šluvgit.

– Mii leat ráhkkanan bures, časkán dárkilis rehkegiid dego skuvlahuksemiin, ja sávvat, ahte mearkkašahtti nuppástusat ovdamearkan stáhtavehkiid mearis eai šatta, dadjá Tieva-Niittyvuopio.

Bargosajit buktet vearroboađuid

Buoremus boađus sámegielddain lei Anáris, go doppe ruhtadoalloloahpaheamis badjelbáza lei birrasii 1 653 000 euro. Anára gieldda bohtosii váikkuhii dat, ahte gielda čokkii diibmá vearroboađuid eanet go álgoálggus lei árvaluvvon.

Anára gielddahoavda Toni K. Laine muitala, ahte Anára guovloekonomiija lea ovdánan.

– Anára gielda beroštahttá viidát ja maiddái báikkálaš fitnodagat investerejit. Nu de bohtetge lasi bargosajit máŋgga suorgái, dadjá Laine.

Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine
Anára gielddahoavda Toni K. Laine jáhkká, ahte Anáris lea čuvges boahtteáigi. Govva: Vesa Toppari / Yle

Anára gielddahoavda jáhkká, ahte buorit jagit joatkašuvvet dás duohkoge, muhto jus juoga buorre de gal lea juoga heittotge.

– Anára gielddas eai leat ásodagat doarvái, vaikko viesuid leatge huksen maŋemuš jagiid áigge olu. Jus olbmot fárrejit barggu maŋis Anárii, de sidjiide galgá maiddái bastit fállat ásodagaid ja dieđus báikkálaččaide maid. Dat leat dakkár positiiva váttisvuođat, maid mii fertet geahččalit čoavdit, dadjá Toni K. Laine.

Gielddat sorjavaččat stáhta ruđas

Eanodaga gielda lea heibon ruhtaváttisvuođaiguin eanet ja uhcit. Maŋemuš njeallje jagi goit leat mannan buoret guvlui ja diibmá gielda beasai vuoittu beallái. Ruhtadoalloloahpaheamis badjelbáza lei 181 000 euro.

Eanodaga gieldda vearroboađut loktanedje jagis 2018, muhto stáhta ruhtadanoassi fas njiejai ovddit jagi ektui.

Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen muitala, ahte stáhtaruhtadanoasi sturrodat váikkuha gieldda ruhtadillái eanemusat boahtteáiggis.

– Gieldda ekonomiijai váikkuha dat, ahte mo gielda oažžu vearroboađuid ja makkár stáhtadoarjagiid máksin ođastusas šaddá. Bealli gieldda ruđain goit boahtá stáhta burssas. Dat lea stuorra ášši ja dan mii vuordit gealdagasain, ahte mot dáinna de geavvá, dadjá Rantapelkonen.

Jari Rantapelkonen
Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen jáhkká, ahte Eanodat beassá vuoittu beallái maiddái dán jagi. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Gieldda hástalussan Rantapelkonen oaidná dan, ahte álbmot boarásmuvvá. Ođđa olbmuid galggašii maiddái hohkahit fárret gildii ja bargovejolašvuođaid ovddidit.

– Hástalussan lea maiddái oažžut lasi ásodagaid gildii. Eandalitge Gilbbesjávrris dát lea stuorra váttisvuohta. Fitnodatdoallit eai leat basttán ovddidit iežas fitnodatdoaimma, go bargiide eai leat leamašan fállat ásodagat, muitala Rantapelkonen.

Soađegilli šaddá seastit garrasit

Áidna sámegielda mii bázii diibmá dáhpaga beallái lea Soađegilli. Gielddas lei vuolláibáza oktiibuot 1 633 000 euro.

Soađegili gielddahoavda Kirsi Virtanen muitala, ahte oassi vuolláibáhcagis šattai vearroeiseválddi feaillas, mii guoskkai ruvkevearuid. Gielda gártáge dál garrasit seastit vai bastá oažžut ruhtadoalu dássededdui.

– Gielda fertešii oažžut dál eanet vearroboađuid dahje geahččalit seastit mas nu. Bušeahttaárvalus boahtte jahkái lea barggu vuolde, muitala Virtanen.

Gildii leat šaddan dán jagi liigegolut, go dat lea gártan ordnet Soađegili girkosiidda skuvlii sadjásaš skuvlalanjaid. Maiddái boarrásiid bálvalanássama šaddet sirdit sadjásašlanjaide divodemiid geažil.

Dego earáge sámegielddain, de Soađegilis maiddái livččii dárbu eanet ođđa ássanviesuide. Boahtteáiggi Virtanen oaidná goit čuovgadin.

– Girkosiidda ođđa buresveadjinguovddáš váldojuvvo atnui álgojagis. Moatti jagi geahčen Soađegillái ceaggána maiddái ođđa skuvla ja máŋggadoaimmadállu. Dat buktet ođđa vejolašvuođaid gildii, dadjá Virtanen.

Eanaš Suoma gielddat bártidit ruhtadoaluin

Vaikko sámegielddain manná oalle bures, de eará Suoma gielddain dilli lea eará. Diimmáža loguid mielde guokte goalmmátoasi gielddain báhce dáhpaga beallái. Suoma gieldalihttu leage leamašan fuolas gielddaid ruhtadilis ja lea čuoččuhan, ahte gieldaekonomiija lea njuolgut kriissas.

Gieldalihttu mielde gielddaid heajos ruhtadili sivvan lea dat, go vearroboađut ja stáhtadoarjagat leat unnon ja gielddaid golut fas leat lassánan.

Gielddaid ruhtadiliin leat goit stuorra erohusat. Oaivegávpotguovllus gielddain manná bures ja dat leat máŋggaidlogiid miljovnnaid vuoittu bealde.

Lappis dáhpaga beallái báhce diibmá oktiibuot 11 gieldda, go ovddit jagi dušše golmma gielddas lei vuolláibáza. Heajumus ruhtadilli ássiidlogu ektui lea Savukoskis, Roavenjárggas, Ranuas ja Giemas. Maiddái Giemajávrris, Muonás, Pelkosenniemis, Pellos, Simos ja Durdnosis báhce dáhpaga beallái.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä