Sápmi

Sámegielddat eai leat fuolas álbmotlohkoeinnostusas – váillahit goit eanet bargoahkásaš olbmuid ja mánnabearrašiid

Kirsi Virtanen
Soađegili gielddahoavda Kirsi Virtanen čohkohallá Oratunturi alážis. Son jáhkká olbmuid atnit buhtes luonddu ain stuorát árvvus boahttevuođas. Govva: Venny Virtanen

Luondu ja sámevuohta bisuhit olbmuid gielddain ja seammás maiddái geasuhit ođđa olbmuid fárret davás, jáhkket sámegielddat.

Suoma statistihkkaguovddáža varraseamos álbmotlohkoeinnostusa mielde Suoma doaresbealeguovllut guorranit. Einnostusa mielde álbmotlohku njiedjá boahttevaš 20 jagi áigge eanaš Lappi gielddain oalle garrasit. Jagis 2040 dušše Anáris ja Roavenjárggas álbmotlohku lassána dálá dili ektui.

Statistihkkaguovddáža dieđuid mielde Anára gielddas álbmotlohku boahtá lassánit jahkái 2040 birrasiid 4,0 proseanttain ja Roavenjárggas fas 3,4 proseanttain.

Yle álbmotlohkomášenis sáhtát geahččat makkár álbmotlohkoeinnostus lea du iežat gielddas.

Beaivváš báitá Anárii

Vaikko heajos álbmotlohkoeinnostusain leamašan olu sáhka mediain maŋemuš vahku áigge, de sámegielddat eai leat gal dain ballán. Sihke Anára, Eanodaga, Ohcejoga ja Soađegili gielddaid njunnošiin lea jáhkku boahtteáigái.

Anára gieldda hálddahushoavda Mari Palolahti máhtii vuordit buriid loguid Anára oasil.

– Gielddas manná ruđalaččat bures, eandalitge mátkeealáhus lea sturron ja maiddái huksen lea lassánan. Dat oidno gieldda álbmotlogus jo dál, dadjá Palolahti.

Mari Palolahti
Anára gieldda hálddahushoavda Mari Palolahti jáhkká gieldda dili buorrin maiddái boahttevuođas. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Vaikko Anárisge olmmošlohku lea njiedjan dain buoremus jagiin, de dál beaivváš báitá gildii. Palolahti atná goit dehálažžan oažžut nuorra bearrašiid Anárii.

– Anár galggašii geahččalit hohkahit bargoahkásaččaid ja bearrašiid gildii. Mánáid mearri lea dakkár, mas mis leamašan fuolla. Dán jagi goit mánát riegádit eanet go diibmá, illuda Palolahti.

Sámevuohta lea Ohcejoga givrodat

Statistihkkaguovddáža álbmotlohkoeinnostusa mielde Suomas ii leat 15 jagi geahčen šat oktage eanangoddi, gos olbmot riegádit eanet go jápmet. Suoma olmmošlohku njiedjagoahtá jagis 2031. Einnostusa mielde jagis 2050 Suomas leat 100 000 olbmo unnit go dál.

Ohcejogas álbmotlohku ii njieja einnostusa mielde eisege nu dramáhtalaččat. Jahkái 2040 olmmošlohku boahtá unnut Ohcejoga gielddas birrasiid 70 olbmuin.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio ii leat nu beare fuolas einnostusain ja jáhkká, ahte Ohcejogas leat dál mannamin čuovgga guvlui.

– Mis lea dál vuolgán johtui seammasullasaš ovdáneapmi go Anára gielddasge. Sihke mátkeealáhus ja luondduealáhusat leat dál oažžume áibbas ođđa fártta. Jáhkán, ahte einnostus ii ollašuva dakkárin go dat dál lea, dadjá Tieva-Niittyvuopio.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio ii leat nu beare fuolas einnostusain. Govva: Yle Sápmi

Tieva-Niittyvuopio diehtá bures, ahte Ohcejogas leat olu vuorasolbmot ja áidna dálkkas bissut ealli gieldan lea oažžut nuoraid fárret ruovttoluotta. Sámevuohta lea Ohcejoga givrodat, oaivvilda Tieva-Niittyvuopio.

– Ohcejohka lea sámevuođa, sámegiela ja -kultuvrra váibmoguovlu, ja jur danne gielda ferte bissut nanusin ja geasuheaddjin. Dáppe mis leat mánnabearrašiidda buot bálvalusat, mat dárbbašuvvojit vuoi sámegiella seailu. Dat lea čielggas, ahte gávpogiin dat seamma fálaldagat eai leat dál oažžumis, dadjá Tieva-Niittyvuopio.

Soađegilli ii jáhke einnostussii

Sámegielddain álbmotlohku boahtá njiedjat eanemusat Soađegilis. Einnostusa mielde Soađegilis ásašedje jagis 2040 birrasiid 1 300 olbmo unnit go dál. Soađegili gielddahoavda Kirsi Virtanen ii jáhke einnostussii.

– In jáhke, ahte dat ollašuvvá. Min ealáhusat dárbbašit bargiid ja juostá dat bargit fertejit deike boahtit. Lappis lea maiddái iežas árvu ja imago, ja dat čuollá bálgá buoret boahtteáigái, dadjá Virtanen.

Kirsi Virtanen
Soađegili gielddahoavda Kirsi Virtanen mielas dálá trenda lea áibbas earálágan go maid statistihkkaguovddáš einnosta. Govva: Janne Virtanen

Virtanen muitala, ahte Soađegili gielddas leat boahtteáiggis olu bargosajit sihke ruvkesuorggis ja mátkeealáhusas. Gielda lea maiddái bidjan návccaid mánnabearrašiidda ja olbmuid buresveadjimii.

Soađegili gielddas leat jo bargagoahtán oažžundihte olbmuid fárret gildii. Gielda geahččala sosiála media bokte boktit beroštumi ja márkanastit luondduráfi.

– Eai buot olbmot hálit orrut divrasit hohppos gávpogiin. Ain eanet ahte eanet olbmot háliidit buhtes luonddu ja biepmu. Ja dathan mis lea dáppe Lappis. Dálá trenda lea áibbas earálágan, go maid statistihkkaguovddáš einnosta, oaivvilda Virtanen.

Eanodat oččoda lasi sihke bargosajiid ja bargoahkásaš olbmuid

Eanodaga gielddas álbmotlohku boahtá einnostusa mielde bissut dálá dásis boahttevaš logi jagi. Jagis 2030 de njiedjagoahtá olmmošlohku, muhto ii gal beare fárttain.

Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen mielas einnostusa lea buorre smiehtadit, muhto mađi guhkkelebbui dat manná, dađi eahpesihkkarut dat lea.

– Heahti mis ii leat, muhto Eanodaga gielda ferte dattege dál doaibmat vai mii oažžut deike bargoahkásaš olbmuid lasi. Mii fertet maid smiehttat mo lasihit bargosajiid gielddas, dadjá Rantapelkonen.

Jari Rantapelkonen
Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen ii jáhke, ahte statistihkkaguovddáža einnostus ollašuvvá. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Rantapelkonen mielas Eanodaga givrodat lea luondu ja dat maid bisuha olbmuid gielddas.

– Mielas oainnášin dakkár boahtteáiggi Eanodagas, mii dán einnostusasge lea. Dat lea ekologalaččat bistevaš ja buorre boahtteáigi midjiide, árvala Rantapelkonen.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä