Sápmi |

Sámegiella beroštahttá Roavenjárggas eanet go goassege ovdal: lagabui 100 oahppi searvame sámegiela oahpahussii dán čavčča

Sámegielohppiid mearri loktana máŋggainlogiin diimmážis. Gávpot šaddáge guorahallat boahtteáiggis maiddái dan, ahte leago okta sámegiela oahpaheaddji doarvái vai gártetgo bálkáhit lasi, muitala Roavenjárgga oahppohoavda Jussi Kainulainen.

saamen kielen opiskelu
Sámegielat oahpahus lágiduvvo Roavenjárggas eaktodáhtolaš oahppoávnnasin guokte diimmu vahkus. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Sámegiella beroštahttá dál Roavenjárggas eanet go goassege ovdal. Davvisámegiela oahpahussii leat almmuhan fárrui boahtte lohkanbadjái lagabui 100 oahppi, 22 sierra skuvllas. Mannan lohkanbajis Roavenjárgga skuvllain sámegiela oahpahussii serve 63 oahppi, nuba ohppiid mearri loktana mealgadit.

Roavenjárgga oahppohoavda Jussi Kainulainen muitala, ahte jur ná stuorra rievdadusa eai lean máhttán vuordit.

– Dát lea dušše positiiva ášši, ahte beroštupmi lea lassánan, dadjá Kainulainen.

Sámegiela oahpahus lágiduvvo eaktodáhtolaš oahppoávnnasin guokte diimmu vahkus ja dávjá diimmut dollojuvvojit lohkanortnega ja skuvlabeaivvi maŋŋel. Kainulainen mieđiha, ahte ohppiid lohkomeari stuorrun buktá hástalusaid oahpahusa lágideapmái.

– Sámegiela diimmuid lea measta veadjemeahttun oažžut lohkanortnega sisa. Váidalahtti ná stuorra ohppiid meari geažil eanaš oahppodiimmut dollojuvvojit easka eahketbeaivve gáiddusoahpahussan. Unnit ohppiide lea goit ulbmil fállat lagašoahpahusa, muitala Kainulainen.

Jussi Kainulainen
Roavenjárgga oahppohoavda Jussi Kainulainen muitala, ahte stuorámus oassi Roavenjárgga sámeohppiin leat gáiddusoahpahusas. Govva: Roavenjárgga gávpot / Rovaniemen kaupunki

"Ferte smiehttat, ahte galgatgo bálkáhit lasi sámegiela oahpaheddjiid"

Dán rádjai stuorámus oassi Roavenjárgga sámegielohppiin leamašan gáiddusoahpahusas, dušše Ylikylä skuvlla oahppit leat ožžon lagašoahpahusa. Kainulainen jáhkká, ahte korona geažil sihke oahpaheaddjit ja maiddái oahppit leat gergosat ja hárjánan gáiddusoahpahussii ja bargoreaidduide.

– Gáiddusoahpahusas mii bastit dál buorebut váldit vuhtii iešguđetlágan ohppiid, sihke agi ja maiddái dáidduid dáfus. Mis šaddet dál eanet seamma dását joavkkut ja dat lea oahpahusa geahččanguovllus lávki ovddos, dadjá Kainulainen.

Dálá dilis Roavenjárgga sámegiela oahpahusas fuolaha okta oahpaheaddji, muhto sámegiela oahpahusa bivnnutvuohta sáhttá rievdadit dili boahtteáiggis.

– Jus ohppiid mearri ain loktana boahtte jagi dahje bissu seamma dásis, de ferte smiehttat, ahte galgatgo bálkáhit lasi sámegiela oahpaheddjiid. Ferte goit maid mieđihit dan, ahte mis leamašan maŋemuš jagiid váttisvuođat gávdnat gelbbolaš sámegiela oahpaheddjiid. Áššiin leat álot máŋga beali, ahte mo mii bastit buoremusat lágidit oahpahusa, dadjá Jussi Kainulainen.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Divvojuvvon 3.8. dii. 16.21 sámegielat oahpahus sámegiela oahpahussan.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä